Liikunta syöpäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa

Syöpämäärien kasvu jatkuu nopeana. Joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään (Syöpäsäätiö 2024). Syöpäsairaudet ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy aiheuttaen lähes 10 miljoonaa kuolemaa vuosittain (WHO 2025).
Suomessakin syöpä on edelleen toiseksi yleisin kuolinsyy, vaikka yhä useampi paranee siitä (Syöpäsäätiö 2024; THL 2025). Yleisimmät syövät ovat rinta-, keuhko-, paksu- ja peräsuolen sekä eturauhassyöpä. Noin kolmasosa syöpäkuolemista johtuu korkeasta painoindeksistä, tupakoinnista, liiallisesta alkoholinkäytöstä, vähäisestä hedelmien ja vihannesten syönnistä sekä liikunnan puutteesta ja paikallaanolosta. (WHO 2025.)

Väestön liikunnan lisääminen voisi vähentää uusia syöpätapauksia Euroopassa jopa 9–19 prosenttia (Friedenreich & Neilson 2010). Liikunnalla on merkittävä rooli usean syövän primaari- ja sekundaaripreventiossa (Hamer & Warner 2017; McTiernan ym. 2019; Moore ym. 2016). Lisäksi liikunta vähentää syöpähoitojen haittoja ja parantaa potilaan elämänlaatua, joten sen tulisi olla tärkeä osa arkielämää ja kuntoutusta (Lempiäinen ym. 2021). Liikunta voi myös parantaa syöpäpotilaan ennustetta ja ehkäistä syövän uusiutumista (Hamer & Warner 2017).
Korkeampi fyysisen aktiivisuuden taso on yhteydessä monien syöpätyyppien pienempään ilmaantuvuuteen (Kerr ym. 2017; Moore ym. 2016). Vahvin näyttö erityisesti vapaa- ajan liikunnan käänteisestä yhteydestä syöpäriskiin on havaittu rinta-, kohdunrunko- ja paksusuolisyöpien osalta (Leitzmann ym. 2015). Useilla syöpätyypeillä, kuten rinta-, paksusuoli-, maha-, maksa- ja kohdunlimakalvosyöpä sekä ruokatorven adenokarsinooma (Diao ym. 2023; Matthews ym. 2020), on lineaarinen annos-vastesuhde, jonka mukaan korkeampi fyysisen aktiivisuuden taso liittyy pienempään sairastumisriskiin. Toisaalta keuhkosyövän (Diao ym. 2023) ja myelooman (Matthews ym. 2020) ehkäisyssä suositeltua korkeammalla aktiivisuustasolla (7,5–15 MET-tuntia/vko) ei havaittu lisähyötyä.

Vähintään kohtalaisella intensiteetillä 3–4 tuntia viikossa liikkuvilla henkilöillä on johdonmukaisesti todettu olevan noin 10–20 prosenttia pienempi syöpäriski kuin vähemmän liikkuvilla. Lisäksi mitä varhaisemmassa iässä liikunta on aloitettu yhdistettynä muihin terveellisiin elintapoihin,
sitä vahvempi yhteys liikunnalla on pienempään syöpäriskiin. (Thomas ym. 2021.) Liikunta- ja elintapaneuvonta on siis tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Liikunta ehkäisee syövän kehittymistä ja etenemistä

Säännöllinen liikunta vaikuttaa monin eri tavoin kehon biokemiaan ja fysiologiaan, mikä voi pienentää syöpäriskiä. Liikunta saa aikaan hyödyllisiä muutoksia insuliinin toiminnassa, alentaa elimistön tulehdusta ja seerumin estrogeenitasoja sekä parantaa oksidatiivisia, immuunijärjestelmän ja solujen korjausreittejä. (Thomas ym. 2021.)

Fyysisen harjoittelun tarkat biomolekulaariset vaikutukset kasvainkudokseen tunnetaan edelleen melko huonosti (Lempiäinen ym. 2021; Llorente ym. 2024). Prekliinisissä hiirikokeissa on kuitenkin saatu näyttöä siitä, että liikunnan hyödylliset vaikutukset kasvaimen kasvuun ilmenevät eri harjoitusmuodoissa: korkean intensiteetin aerobisessa (Jee ym. 2022) sekä kestävyys- (Hagar ym. 2019) ja lihasvoimaharjoittelussa (Padilha ym. 2019). Toki eri syöpätyyppien herkkyydet harjoittelun vaikutuksiin vaihtelevat (Jones ym. 2016).

Liikunta voi hillitä syövän etenemistä vaikuttamalla syöpäkasvaimeen ja sen mikroympäristöön. Nykykäsityksen mukaan suurin osa liikunnan aiheuttamista vaikutuksista syöpäkasvaimeen välittyy immunologisten mekanismien kautta (Lempiäinen ym. 2021). Fyysinen harjoittelu (1) hillitsee syövän etenemistä vaikuttamalla suoraan kasvaimen mikroympäristöön ja sisäisiin tekijöihin (kasvunopeus, etäpesäkkeet, kasvaimen aineenvaihdunta, verenkierto ja immunogeenisyys), (2) säätelee kasvaimen kasvua vuorovaikutuksessa systeemisten tekijöiden kanssa, (3) lievittää syöpään ja sen hoitoon liittyviä haittavaikutuksia, (4) parantaa syöpähoitojen tehokkuutta, ennustetta ja potilaan elämänlaatua sekä (5) alentaa syövän uusiutumisriskiä (Hojman ym. 2018; Koelwyn ym. 2017; Llorente ym. 2024; Thomas ym. 2021).

Tutkimuksissa on havaittu fyysisen harjoittelun vaikuttavan kasvaimen mikroympäristöön, mikä helpottaa immuunisolujen pääsyä kasvaimen sisään. Tuloksena on verisuonten normalisoituminen (Jones ym. 2010), NK-solujen mobilisaatio ja siirtyminen kudoksiin (Pedersen ym. 2016) sekä immuunivastetta heikentävien solujen väheneminen (Hagar ym. 2019; Jee ym. 2022; Wennerberg ym. 2020).

Ainakin osittain edellä mainittuja vaikutuksia välittävät harjoituksen aikana verenkiertoon erittyvät bioaktiiviset molekyylit, solunulkoiset eli ekstrasellulaariset vesikkelit (EV), kuten lihasten erittämät myokiinit (Llorente ym. 2024; Welsh ym. 2024). Myokiineistä etenkin irisiinillä näyttää olevan vahva yhteys liikuntaan ja siten painonhallintaan ja useiden sairauksien ennaltaehkäisyyn (Rodríguez-Pérez ym. 2022). Kiertävien solunulkoisten vesikkeleiden pitoisuudet kasvavat nopeasti fyysisen harjoittelun aikana (Frühbeis ym. 2015; Warnier ym. 2022; Whitham ym. 2018). Tämä on herättänyt suurta kiinnostusta selvittää niiden rooli syövän kehittymisessä ja etenemisessä (Llorente ym. 2024).

Fyysinen harjoittelu vaikuttaa syöpäsolujen energia-aineenvaihdunnan uudelleenohjelmointiin ja solunulkoisilla vesikkeleillä on todennäköisesti merkittävä rooli tässä prosessissa (Llorente ym 2024). Liikunnallisen ihmisen seerumin biomolekyylit voivat vähentää rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövän solujen kasvua (Baldelli ym. 2021; Dethlefsen ym. 2017; Orange ym. 2022). Ainakin osittain tätä vaikutusta välittävät myokiinit, jotka vaikuttavat kehon aineenvaihduntaan, angiogeneesiin ja tulehdusreaktioihin (Llorente ym. 2024). Myokiinit toimivat viestinvälittäjinä lihasten ja muiden elinten välillä harjoituksen aikana (Severinsen & Pedersen 2020). Osa myokiineistä (onkostatiini ja irisiini) hillitsee solujen jakautumista ja/tai käynnistää ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosi) syöpäsoluissa, kun taas interleukiinit (IL-6, IL-10 ja IL-15) osallistuvat immuunikasvaimen mikroympäristön uudelleenmuodostukseen (Gannon ym. 2015; Huang ym. 2022).

Liikunta hyväksi hoitojen aikana

Aiemmin syöpähoitojen aikana potilaita kehotettiin lepäämään ja välttämään kovatehoista liikuntaa. Nykykäsityksen mukaan liikuntaharjoittelun ohjeistamisen tulisi olla keskeinen osa syöpäpotilaan jokapäiväistä elämää ja kuntoutusta. Syöpäpotilaille on myös laadittu kansalliset ja kansainväliset liikuntasuositukset. (Lempiäinen ym. 2021.) Verenkierrossa kiertävien kasvainsolujen määrä näyttää ennustavan syövän uusiutumisriskiä. Fyysinen aktiivisuus saattaa vähentää niiden määrää ja ehkäistä etäpesäkkeiden muodostumista. (Brown ym. 2018; Lempiäinen ym. 2021.)

Lääkehoitojen onnistuminen edellyttää kasvaimen riittävää verenkiertoa, jotta lääkkeet ja puolustussolut saadaan kuljetettua kasvaimeen (Lempiäinen ym. 2021). Fyysinen harjoittelu edistää uusien verisuonten muodostumista eli angio- ja arteriogeneesiä luustolihaksissa ja sydänlihaksessa (Esteves ym. 2021). Näiden muutosten myötä lääkehoidon teho on parantunut hiirikokeissa (Schadler ym. 2016). Kasvaimen verisuoniverkoston normalisointia onkin ehdotettu mahdolliseksi syövän hoitostrategiaksi (Yang ym. 2021), jossa liikunnalla on keskeinen rooli.

Sädehoidon teho perustuu riittäviin happipitoisuuksiin hoidettavissa kudoksissa ja hapenpuute (hypoksia) heikentää kasvaimen sädeherkkyyttä ja hoitotuloksia (Lempiäinen ym. 2021). Liikunta lisää verenkiertoa ja hapenkuljetusta kudoksiin, joten se voi vähentää kasvaimen hypoksiaa ja parantaa sädehoidon tehoa (Ashcraft ym. 2019).

Liikuntaa harrastava ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva potilas myös sietää syöpähoidot paremmin kuin huonokuntoinen (Lempiäinen ym. 2021). Tehostettu harjoittelu ennen syöpäleikkausta saattaa parantaa potilaan fyysistä kuntoa, jolloin hän sietää leikkauksen paremmin ja sairaalassaoloaika lyhenee (Singh ym. 2013).

Liikunta vähentää syövän ja syöpähoitojen haittoja

Liikunta parantaa syöpäpotilaan aerobista kestävyyttä ja lihaskuntoa sekä vähentää hoidon sivuvaikutuksia, väsymystä, ahdistusta ja masennusta hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Tämä edistää toipumista, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentää myös syövän uusiutumisriskiä. (Hojman ym. 2018; Kraschnewski & Schmitz 2017; Mijwel ym. 2019; Mishra ym. 2012; Morishita ym. 2020; Penttinen ym. 2019; Thomas ym. 2021.)

Syöpäsolujen erittämät sytokiinit ja muut tulehdusreaktiota välittävät aineet aiheuttavat lihaskatoa (Gallot ym. 2014), jota voimistavat myös solunsalpaajahoito (Hojman ym. 2014), huono ravitsemustila ja fyysinen passiivisuus (Lempiäinen ym. 2021). Interventiotutkimukset viittaavat siihen, että liikunta vaikuttaa myönteisesti lihasmassaan ja lihasten toimintaan, jos lihaksia harjoitetaan syöpähoitojen aikana riittävästi (Hojman ym. 2018; Mijwel ym. 2018; Thomas ym. 2021). Liikunnan on myös osoitettu olevan suotuisa tekijä syövän aiheuttamien sydänlihaksen vaurioiden korjaamisessa (Padrão ym. 2018).

Monet rinta- ja eturauhassyöpäpotilaat joutuvat kamppailemaan painonnousun kanssa, mikä aiheuttaa elimistössä lievää tulehdusta (Lempiäinen ym. 2021). Tulehdus sekä sukupuolihormoni- ja insuliinipitoisuuksien epätasapaino liittyvät syöpäpotilaan huonompaan ennusteeseen (McTiernan 2008). Liikunta hillitsee tulehdusta harjoittelun aikana vapautuvien tulehdusta ehkäisevien sytokiinien avulla ja ehkäisee siten myös muita liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja (Lempiäinen ym. 2021; Thomas ym. 2021).
Masennus, ahdistus ja kognition häiriöt ovat tavallisia syöpähoitojen haittoja, joita voidaan ehkäistä (Zimmer ym. 2016) tai vähentää liikunnalla (Hojman ym. 2018; Lempiäinen ym. 2021; Thomas ym. 2021). Psyykkiset oireet saattavat myös heikentää potilaan halua sitoutua pitkäkestoisiin hoitoihin (Lin ym. 2017), joten liikunnalla on ratkaiseva rooli hoidon onnistumisen ja toipumisen kannalta.

Uupumus on yleinen syöpähoitojen aiheuttama ja merkittävästi elämänlaatua heikentävä haitta, joka saattaa jatkua pitkään hoitojen päättymisen jälkeenkin. Liikunta on tehokas tapa ehkäistä hoitoihin liittyvää uupumusta sekä lievittää ja lyhentää sen kestoa myös hoitojen jälkeen. (Hojman ym. 2018; Mustian ym. 2017: Thomas ym. 2021.)

Syöpäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä yksilötasolla ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Yhteiskunnallisesti liikunnalla voikin olla myönteisiä taloudellisia vaikutuksia (Lempiäinen ym. 2021), sillä hyväkuntoisten ja fyysisesti aktiivisten potilaiden sairaalahoidon tarve (Mijwel ym. 2020) on vähäisempi ja sairauslomien pituus lyhyempi syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen kuin vähemmän liikkuvien potilaiden (Mijwel ym. 2019).

Liikunnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Lähes puolet syövistä voitaisiin ehkäistä, jos tutkimustietoa osattaisiin hyödyntää paremmin (Parkin ym. 2011). Siksi on tärkeää edistää maailmanlaajuisesti tietoisuutta liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen hyödyllisistä vaikutuksista syövän ehkäisyyn ja syöpäpotilaiden hyvinvointiin. Fyysisen harjoittelun tulisi olla osa syövän hoitoa klinikoiden lisäksi potilaan arjessa, sillä se on tutkitusti turvallista kaikissa syövän hoidon ja seurannan vaiheissa sekä oleellinen osa syöpäpotilaan toipumista ja arkielämää (Hojman ym. 2018). On tärkeää, että yleisiin liikuntasuosituksiin pohjautuva harjoitusohjelma räätälöidään ja seuranta toteutetaan jokaiselle syöpäpotilaalle yksilöllisesti. Syöpäpotilaan hoitotyössä tulee korostua potilaan ja läheisten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tukeminen.

Jatkossa yksityiskohtaisempi tieto molekyylimekanismeista mahdollistaa yhä paremmin optimaalisen annoksen, intensiteetin ja harjoitustavan määrittämisen ja seurannan jokaiselle syöpäpotilaalle yksilöllisesti. Nykyisen tutkimustiedon mukaan kohtalaisen tai korkean intensiteetin kestävyysharjoittelu tehoaa paremmin kuin kevyt harjoittelu, jos tavoitteena on kohdistaa liikunnan vaikutus kasvaimen sisäisiin tekijöihin. Lihasvoimaharjoittelu on puolestaan tärkeää syöpäpotilaan lihaskadon ehkäisemiseksi. (Hojman ym. 2018.)

Tulevaisuudessa liikunta korostuu syövän ehkäisyssä, hoitotulosten parantumisessa ja syöpäpotilaiden kuntoutumisessa. Koska syövästä selviytyneitä ja syövän kanssa eläviä on jatkuvasti yhä enemmän, tulee yhteiskuntamme pystyä tarjoamaan myös syöpähoitojen jälkeen entistä kattavammin terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Näin voimme paremmin tukea ja edistää syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänlaatua.

On hyvä muistaa, että syöpädiagnoosi on aina shokki. Kokemus on potilaalle ainutkertainen ja yllättävä herättäen pelkoa ja ahdistusta. Yhteistä parhaille hoitokokemuksille on kohdata syöpäpotilas aidosti ja yksilönä, puhua kuin ihminen ihmiselle. (Niemi 2020.)

 

Liikunta ja syöpien ehkäisy

Liikunta voi tutkitusti ehkäistä syöpäsairauksia monin eri tavoin. Tässä joitakin keskeisiä tekijöitä:

1. Painonhallinta. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään terveellistä kehonpainoa. Ylipaino ja lihavuus ovat muun muassa munasarja-, rinta- ja paksusuolisyövän riskitekijöitä.

2. Hormonaalinen säätely. Liikunta vaikuttaa hormonitasoihin, kuten testosteroniin, estrogeeniin, irisiiniin, leptiiniin ja insuliiniin, jotka voivat vaikuttaa syöpäriskiin. Esimerkiksi korkea estrogeenitaso on yhdistetty rintasyöpään.

3. Solujen kasvun säätely, DNA-vaurioiden korjaaminen & apoptoosi. Liikunta tehostaa näiden tekijöiden toimintaa ja säätelyä elimistössä, mikä vähentää syöpäriskiä. Liikunta stimuloi solujen korjausprosesseja ja parantaa kudosten regeneroitumista, mikä voi alentaa syöpäriskiä.

4. Epigeneettiset tekijät. Proto-onkogeenien eli esisyöpägeenien, kuten RAS-geeniperheen aktiivisuus vähenee, mikä estää syöpäsolujen kiihtynyttä solunjakautumista.

5. Immuunijärjestelmän vahvistuminen. Säännöllinen liikunta parantaa immuunijärjestelmän toimintaa, mikä auttaa elimistöä tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja tehokkaammin.

6. Tulehdusreaktioiden väheneminen. Moniin sairauksiin yhdistetty krooninen tulehdus vähenee. Tulehdus voi edistää syöpäsolujen kasvua ja leviämistä. Liikunta vähentää tulehduksellisia biomarkkereita kehossa, kuten sytokiinejä, mikä voi pienentää syöpäriskiä.

7. Antioksidanttiset vaikutukset. Liikunta lisää kehon antioksidanttien, kuten glutationin, tuotantoa, mikä suojaa soluja hapettumisstressiltä ja DNA-vaurioilta.

8. Aineenvaihdunnan parantuminen. Parantunut aineenvaihdunta auttaa kehoa käsittelemään ravintoaineita tehokkaammin, mikä voi vaikuttaa solujen kasvun säätelyyn. Lisäksi liikunta edistää myrkkyjen poistumista kehosta, mikä voi alentaa syöpäriskiä.

9. Psyykkinen hyvinvointi. Endorfiinien vapautuminen kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä. Tämä parantaa elämänlaatua ja voi myös vaikuttaa positiivisesti kehon kykyyn torjua sairauksia.

10. Elintapojen parantuminen. Liikunta on usein osa terveellistä elämäntapaa, johon kuuluu myös terveellinen ruokavalio ja tupakoimattomuus, jotka molemmat vähentävät syöpäriskiä.

11. Auringonvalo & ulkoliikunta. Iho alkaa tuottaa D-vitamiinia saadessaan auringonvalon UVB-säteilyä. Auringonvalo vähentää melatoniinin tuotantoa, mikä voi tehostuneen univalverytmin säätelyn kautta parantaa unenlaatua ja edistää terveyttä. D-vitamiini ja hyvä uni vahvistavat myös immuunipuolustusta.

 

Kirjoittaja:
TIitta Kontro, TtT (liikuntalääketiede)
tutkija, tietokirjailija,
freelancer-kirjoittaja, liikunnanohjaaja

Lähteet:

Ashcraft, K.A., Warner, A.B., Jones, L.W., ym. 2019. Exercise as adjunct therapy in cancer. Semin Radiat Oncol 29:16–24.

Baldelli, G. , De Santi, M. , Gervasi, M. , ym. 2021. The effects of human sera conditioned by highintensity exercise sessions and training on the tumorigenic potential of cancer cells. Clinical & Translational Oncology: Official Publication of the Federation of Spanish Oncology Societies and of the National Cancer Institute of Mexico, 23(1), 22–34. 10.1007/s12094-020-02388-6

Brown, J.C., Rhim, A.D., Manning, S.L., ym. 2018. Effects of exercise on circulating tumor cells among patients with resected stage I-III colon cancer. PLoS One 13:e0204875.

Dethlefsen, C., Hansen, L. S., Lillelund, C., ym.  2017. Exerciseinduced catecholamines activate the hippo tumor suppressor pathway to reduce risks of breast cancer development. Cancer Research, 77(18), 4894–4904. 10.1158/0008-5472.CAN-16-3125

Diao, X., Ling, Y., Zeng, Y., ym. 2023. Physical activity and cancer risk: A doseresponse analysis for the global burden of disease study 2019. Cancer Communications (London, England), 43(11), 1229–1243. 10.1002/cac2.12488

Esteves, M., Monteiro, M. P., & Duarte, J. A. 2021. Role of regular physical exercise in tumor vasculature: Favorable modulator of tumor milieu. International Journal of Sports Medicine, 42(5), 389–406. 10.1055/a-1308-3476

Friedenreich, C. M. & Neilson, H. K. 2010. State of the epidemiological evidence on physical activity and cancer prevention. Eur J Cancer 46:2593-604.

Frühbeis, C., Helmig, S., Tug,S. , Simon, P., & KrämerAlbers, E. M. 2015. Physical exercise induces rapid release of small extracellular vesicles into the circulation. Journal of Extracellular Vesicles, 4, 28239. 10.3402/jev.v4.28239

Gallot, Y. S., Durieux, A. C., Castells, J., ym. 2014. Myostatin gene inactivation prevents skeletal muscle wasting in cancer. Cancer Res 74:7344-56.

Gannon, N.P., Vaughan, R.A., Garcia-Smith R, ym. 2015. Effects of the exercise-inducible myokine irisin on malignant and non-malignant breast epithelial cell behaviour in vitro. Int J Cancer 136:E197-202.

Hagar, A., Wang, Z., Koyama, S., Serrano, J. A., Melo, L., Vargas, S., Carpenter, R., & Foley, J. 2019. Endurance training slows breast tumor growth in mice by suppressing Treg cells recruitment to tumors. BMC Cancer, 19(1), 536. 10.1186/s12885-019-5745-7

Hamer, J. & Warner, E. 2017. Lifestyle modifications for patients with breast cancer to improve prognosis and optimize overall health. CMAJ 189:E268-74.

Hojman, P., Gehl J., Christensen J. F. & Pedersen, B.K. 2018. Molecular Mechanisms Linking Exercise to Cancer Prevention and Treatment. Cell Metabolism, 27 ( 1), 10 - 21.

Huang, Q., Wu, M., Wu, X., Zhang, Y., & Xia, Y. 2022. Muscletotumor crosstalk: The effect of exerciseinduced myokine on cancer progression. Biochimica et Biophysica Acta. Reviews on Cancer, 1877(5), 188761.

Jee, H., Park, E., Hur, K., Kang, M., & Kim, Y. 2022. Highintensity aerobic exercise suppresses cancer growth by regulating skeletal musclederived oncogenes and tumor suppressors. Frontiers in Molecular Biosciences, 9, 818470. 10.3389/fmolb.2022.818470.

Jones, L.W., Kwan, M.L., Weltzien, E., ym. 2016. Exercise and prognosis on the basis of clinicopathologic and molecular features in early-stage breast cancer: the LACE and pathways studies. Cancer Res 76:5415-22.

Kerr, J., Anderson, C., & Lippman, S. M. 2017. Physical activity, sedentary behaviour, diet, and cancer: An update and emerging new evidence. The Lancet. Oncology, 18(8), e457–e471. 10.1016/S1470-2045(17)30411-4 .

Koelwyn, G., Quail, D., Zhang, X., ym. 2017. Exercise-dependent regulation of the tumour microenvironment. Nat Rev Cancer 17:620-32.

Kraschnewski, J. L., & Schmitz, K. H. 2017. Exercise in the prevention and treatment of breast cancer: What clinicians need to tell their patients. Current sports medicine reports, 16(4), 263–267. 10.1249/JSR.0000000000000388.

Leitzmann, M., Powers, H., Anderson, A.S., ym. European code against cancer, 4th edition: physical activity and cancer. Cancer Epidemiol 2015;39(Suppl 1):S46-55.

Lempiäinen, S., Jyrkkiö, S., Minn, H. & Heikkinen, I. 2021. Katsaus. Liikunnan vaikutukset syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 137(5):464-469.

Lin, C., Clark, R., Tu, P., ym. 2017. Breast cancer oral anti-cancer medication adherence: a systemic review of psychosocial motivators and barriers. Breast Cancer Res Treat 165:247-60.

Llorente, A., Brokāne, A., Mlynska, A., ym.  2024. From sweat to hope: The role of exercise-induced extracellular vesicles in cancer prevention and treatment. J Extracell Vesicles. Aug;13(8):e12500. doi: 10.1002/jev2.12500.

Matthews, C. E., Moore, S. C.  & Arem, H. 2020. Amount and intensity of leisuretime physical activity and lower cancer risk. Journal of Clinical Oncology: Official Journal of the American Society of Clinical Oncology, 38(7), 686–697. 10.1200/JCO.19.02407

McTiernan, A. 2008. Mechanisms linking physical activity with cancer. Nat Rev Cancer 8:205-11.

McTiernan, A., Friedenreich, C. M., Katzmarzyk, P. T., ym. 2019. Physical activity in cancer prevention and survival: a systematic review. Med Sci Sports Exerc 51:1252-61.

Mijwel, S., Cardinale, D. A., Norrbom, J., ym. 2018. Exercise training during chemotherapy preserves skeletal muscle fiber area, capillarization, and mitochondrial content in patients with breast cancer. FASEB J 32:5495-505.

Mijwel, S., Jervaeus, A., Bolam, K., ym. 2019. High-intensity exercise during chemotherapy induces beneficial effects 12 months into breast cancer survivorship. J Cancer Surviv 13:244-56.

Mijwel, S., Bolam, K. A., Gerrevall, J., ym. 2020. Effects of exercise on chemotherapy completion and hospitalization rates: The OptiTrain breast cancer trial. Oncologist 25:23-32.

Mishra, S. I., Scherer, R.W., Geigle, P.M., ym. 2012. Exercise interventions on health-related quality of life for cancer survivors. Cochrane Database Syst Rev. CD007566.

Morishita, S., Hamaue, Y., Fukushima, T., Tanaka, T., Fu, J. B. & Nakano, J. 2020. Effect of exercise on mortality and recurrence in patients with cancer: A systematic review and metaanalysis. Integrative Cancer Therapies, 19, 1534735420917462.

Moore, S. C., Lee, I. M., Weiderpass, E. ym. 2016. Association of leisure-time physical activity with risk of 26 types of cancer in 1.44 million adults. JAMA Intern Med 176:816-25.

Mustian, K. M., Alfano, C. M., Heckler, C. ym. 2017. Comparison of pharmaceutical, psychological, and exercise treatments for cancer-related fatigue: a meta-analysis. JAMA Oncol 2017;3:961-8.

Niemi, A. 2020. Syöpäpotilaan kohtaaminen - kokemuksia ja toiveita. Blogiteksti. Verkkosivut:

https://www.europadonna.fi/ajankohtaista/blogit/syopapotilaan-kohtaaminen-kokemuksia-ja-toiveita/ (Viitattu 4.6.2025)

Orange, S. T., Jordan, A. R., Odell, A., Kavanagh, O, Hicks, K. M., Eaglen, T., Todryk, S. & Saxton, J. M. 2022. Acute aerobic exerciseconditioned serum reduces colon cancer cell proliferation in vitro through interleukin6induced regulation of DNA damage. International Journal of Cancer, 151(2), 265–274. 10.1002/ijc.33982

Padilha, C. S., Testa, M. T. Marinello, P. C. ym. 2019. Resistance exercise counteracts tumor growth in two carcinoma rodent models. Medicine and Science in Sports and Exercise, 51(10), 2003–2011. 10.1249/MSS.0000000000002009

Padrão, A. I., NogueiraFerreira, R., Vitorino, R. ym.  2018. Exercise training protects against cancerinduced cardiac remodeling in an animal model of urothelial carcinoma. Archives of Biochemistry and Biophysics, 645, 12–18. 10.1016/j.abb.2018.03.013

Parkin, D. M., Boyd, L.  & Walker, L. C. 2011. The fraction of cancer attributable to lifestyle and environmental factors in the UK in 2010. Br J Cancer 105:S77-81.

Pedersen, L., Idorn, M., Olofsson, G. H. ym. 2016. Voluntary running suppresses tumor growth through epinephrine- and IL-6-dependent NK cell mobilization and redistribution. Cell Metab 23:554-62.

Penttinen, H., Utriainen, M. & Kellokumpu-Lehtinen, P. L. 2019. Effectiveness of a 12-month exercise intervention on physical activity and quality of life of breast cancer survivors; five-year results of the BREX-study. In Vivo 33:881-8.

Pinto, A. C., Tavares, P., Neves, B. ym. 2024. Exploiting the therapeutic potential of contracting skeletal musclereleased extracellular vesicles in cancer: Current insights and future directions. Journal of Molecular Medicine (Berlin, Germany), 102(5), 617–628. 10.1007/s00109-024-02427-7

Rodríguez-Pérez, M. C.*, Kontro, T. K.*,..Cabrera de León, A. 2022. The association of irisin with leisure-time physical activity in the general population  is stronger than the association of resistin and HDL cholesterol. Journal of exercise science & fitness 20: 366-371.

Schadler, K. L., Thomas, N. J., Galle, P. A. ym. 2016. Tumor vessel normalization after aerobic exercise enhances chemoterapeutic efficacy. Oncotarget 2016;7:65429-40.

Severinsen, M. C. K., & Pedersen, B. K. 2020. Muscleorgan crosstalk: The emerging roles of myokines. Endocrine Reviews, 41(4), 594–609. 10.1210/endrev/bnaa016

Singh, F., Newton, R. U., Galvao, D. A., ym. 2013. A systemic review of pre-surgical exercise intervention studies with cancer patients. Surg Oncol ;22:92-110.

Syöpäsäätiö. 2024. Syöpä lukuina. Verkkosivut: https://syopasaatio.fi/syopa-lukuina/ (Viitattu 4.6.2025)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2025. Syövän yleisyys. Verkkosivut: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/syopa/syovan-yleisyys (Viitattu 1.6.2025)

Thomas, R., Kenfield, S.A., Yanagisawa,Y. &Newton, R.U. 2021.  Why exercise has a crucial role in cancer prevention, risk reduction and improved outcomes. Br Med Bull. Sep 10;139(1):100-119. doi: 10.1093/bmb/ldab019

Warnier, G., Groote, E., Delcorte, O. ym.  2023. Effects of a 6wk sprint interval training protocol at different altitudes on circulating extracellular vesicles. Medicine and Science in Sports and Exercise, 55(1), 46–54. 10.1249/MSS.0000000000003031

Welsh, J. A., Goberdhan, D. C. I., O'Driscoll, L.  ym. 2024. Minimal information for studies of extracellular vesicles (MISEV2023): From basic to advanced approaches. Journal of Extracellular Vesicles, 13(2), e12404. 10.1002/jev2.12404

Wennerberg, E., Lhuillier, C., Rybstein, M. D., ym. 2020. Exercise reduces immune suppression and breast cancer progression in a preclinical model. Oncotarget, 11(4), 452–461. 10.18632/oncotarget.27464

Whitham, M., Parker, B. L., Friedrichsen, M., Hingst, J. R. ym. 2018. Extracellular vesicles provide a means for tissue crosstalk during exercise. Cell Metabolism, 27(1), 237–251.e4. 10.1016/j.cmet.2017.12.001

World Health Organization (WHO). 2025. Cancer. Verkkosivut: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/cancer (Viitattu 1.6.2025)

Yang, T., Xiao, H., Liu, X., Wang, Z., Zhang, Q., Wei, N. & Guo, X. 2021. Vascular Normalization: A new window opened for cancer therapies. Frontiers in Oncology, 11, 719836. 10.3389/fonc.2021.719836

Zimmer, P., Baumann, F. T., Oberste, M. ym. 2016. Effects of exercise interventions and physical activity behavior on cancer related cognitive impairments: A systematic review. BioMed Research International, 1820954. 10.1155/2016/1820954