Liikunnan ja urheilun asiat ovat matkanneet asunto-, Eurooppa-, kirkollis-, kulttuuri-, opetus- ja tiedeministerien salkuissa
Urheilu- ja liikunta-asiat kuuluvat Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Keskustan Hanna Kososesta tuli juuri (9.8.2019) 48:s liikunnan ja urheilun asioita hoitava ministeri. Tasavallan alkuaikoina lähdettiin liikkeelle kirkollisten asioiden ja opetuksen yhdistämisestä urheiluasioihin. Vuodesta 1970 lähtien ne liitettiin toisen opetusministerin salkkuun, kunnes Juha Sipilän hallituksessa palattiin hetkeksi yhteen ministeriin. Urheilu-sana on esiintynyt ministerin virkanimikkeessä vuosien 2007 ja 2014 välillä ja uudelleen 2017–2019.
Maanpuolustuksesta opetustoimen yhteyteen
Urheilu- ja liikunta-asioiden sijainnista valtionhallinnossa väännettiin ponnekkaasti kättä Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Jääkärimajuri Karl Lennart Oeschin johtama komitea esitti vuonna 1920 urheilun ja liikuntakasvatuksen liittämistä sotaministeriön alaisuuteen asian maanpuolustuksellisen merkityksen vuoksi. Hankkeen lämpimiin kannattajiin kuului tuolloin armeijan urheiluvastaavana toiminut Lauri ”Tahko” Pihkala. Urheilun kytkeminen armeija- ja suojeluskuntalaitokseen olisi kuitenkin vaikeuttanut sovinnon rakentamista sisällissodan jäljiltä jakautuneessa maassa. Keskustapohjainen Vennolan hallitus päättikin 1921 säilyttää urheiluasiat kirkollis- ja opetusministeriössä, jossa niitä siihen astikin oli käsitelty.
Ministeriön nimi lyheni 1922 opetusministeriöksi pidetäkseen jälleen 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Ministerin työtaakkaa helpotettiin 1970 sälyttämällä mm. kulttuuri- ja liikunta-asiat toiselle opetusministerille. Tehtävää ryhdyttiin sittemmin kutsumaan epävirallisesti kulttuuriministeriksi.
Sipilän hallituksessa palattiin opetus-ja kulttuuriministeriössä yhteen ministeriin hallinnon tehostamistalkoiden nimissä, mutta vuonna 2017 puolivälin kehysriihessä hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella, jolloin kulttuuri- ja urheiluministerin salkku jaettiin opetusministerin ja Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin salkuiksi. Opetusministeriksi jäi kokoomuksen Sanni Gran-Laasonen ja Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin salkun sai Sampo Terho, joka kuului nimityshetkellä perussuomalaisiin ja sittemmin Siniseen tulevaisuuteen.
Nykyisen Rinteen hallituksen linjaus panostaa ministerin tehtävissä tieteeseen ja kulttuuriin. Kesäkuussa aloitti tiede- ja kulttuuriministerinä Keskustan Annika Saarikko, jota tuuraa perhevapaan ajan saman puolueen Hanna Kosonen.
Urheilunimet ja -ministerit harvassa
Urheilulla oli 2007–2014 välillä virallinen tunnustus ministerin virkanimikkeessä. Stefan Wallin (RKP) kantoi ensimmäisenä kulttuuri- ja urheiluministerin virkanimekettä 2007 alkaen ja Paavo Arhinmäki (Vas) jatkoi samalla nimikkeellä. Urheilu pudotettiin kuitenkin ministerin nimikkeestä Arhinmäen jätettyä hallituksen huhtikuussa 2014, kun Pia Viitanen (SDP) vastasi urheiluasioista asunto- ja kulttuuriministerinä Alexander Stubbin hallituksessa.
Varsinaisen urheiluministerin lisäksi myös urheilun tai liikuntaelämän tuntijat ovat olleet ministerien joukossa harvassa. Huippu-urheilijoihin ministereistä kuuluvat Eino Pekkala ja Hanna Kosonen. Tampereen Pyrintöä aktiivivuosinaan edustanut Pekkala oli vuosien 1907–10 kolminkertainen ”urheilukuningas” (10-ottelun Suomen mestari). Sittemmin hän liittyi Helsingin Jyryyn ja toimi myös TUL:n ensimmäisenä puheenjohtajana. Opetusministeriksi Pekkala nousi 1945 SKDL:n edustajana. Virkakautensa juuri aloittanut Keskustan Hanna Kososen laji on hiihtosuunnistus ja kotiseura Olavin Rasti. Vuonna 2000 hän voitti pronssia normaalimatkalta ja viestikultaa Krasnojarskin MM-kilpailuissa. Kosonen edusti Suomea hiihtosuunnistuksen maailmancupissa vuosina 1997–2001.
SM-tason mitaliurheilijoita ovat lisäksi olleet edesmennyt Claes Andersson (ministerinä 1995–1998) sulkapallossa sekä Suvi Lindén (1999–2002) juniorina uimahypyissä. Ainoa liikunta-alan ammattilainen on ollut voimistelunopettaja Kaarlo Kajatsalo (1958–1959).
Suomen tunnetuimpia urheilijapoliitikkoja ei urheiluasioiden hoitaminen ministerinä ole kiinnostanut. Salkkua ei ole pidetty riittävän painavana isojen puolueiden ykkösketjun poliitikoille. Urho Kekkonen (Maalaisliitto) ei toiminut koskaan opetusministerinä, ei myöskään Väinö Leskinen (SDP). Antti Kalliomäki (SDP) toimi opetusministerinä vuosina 2005–2007, mutta koulutus- ja tiedeasioista vastaavana ”ensimmäisenä” ministerinä.
Blogitekstin kirjoittaja: pääsihteeri Jari Kanerva, LTS
Lähde: Suomen Urheilukirjaston artikkelipalvelu 23/2015. Urheiluasioista vastaavat ministerit 1917–2015.
Liikunta & Tiede -lehti kävi 12.8. haastattelemassa tuoretta tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta. Juttu on luettavissa syyskuun alussa ilmestyvästä Liikunta & Tiede -lehden numerosta 4/2019.
Ministeri Kalevi Kivistö vastaanottaa mietintöä työhuoneessaan. Kuvassa vasemmalla LTS:n silloinen puheenjohtaja Juhani Perttunen. Kuva: LTS:n arkisto.