Liikkeelle-hanke murtaa mediakuvaa muistisairaasta liikkujasta
Muistiliiton Liikkeelle-hankkeen johtoajatuksena oli, että vaikuttava soveltavan liikunnan viestintä lähtee liikunnan sijaan ihmisestä. Käytännössä tämä näkyi osallistamalla kohderyhmiä kehittämistyöhön suunnittelusta aina julkaisuun saakka. Muistisairaiden liikkumisesta viestitään ihminen edellä.
Hankkeessa tuotettujen materiaalien tavoitteena on lisätä muistisairaiden ja heidän läheistensä kiinnostusta liikkumiseen. Päämääränä on myös kannustaa liikunta-alan ammattilaisia kehittämään liikunnasta muistiystävällisempää. Hankkeella on haluttu murtaa muistisairauksiin kohdistuvia ennakkoluuloja yhteiskunnassa ja kannustaa huomiomaan muistisairaat ihmiset tasavertaisina liikkujina.
Muistisairaat liikkuvat muita ikäisiään vähemmän. Tunnistettuja esteitä ovat esimerkiksi kohtaamisen haasteet, stigma ja rakenteelliset esteet (Feenstra ym. 2023; Han ym. 2026). Hankkeen viestinnällä halutaankin vaikuttaa juuri näihin asioihin, sillä tiedon ja ymmärryksen lisääminen on askel kohti muutosta. Jotta viestintä olisi vaikuttavaa, tulee tunnistaa kohderyhmien taustatekijöitä ja pohtia kutakin ryhmää puhuttelevan viestinnän sisältöä (Williamson ym. 2021).
Katse kohderyhmässä
Muistisairaat ovat yleensä ikääntyviä. Olikin pohdittava sitä, mikä herättää erityisesti ikääntyvien huomion liikuntaviestinnässä. Esimerkiksi mielen hyvinvointi ja sosiaaliset kontaktit houkuttelevat liikkumaan ja harrastamaan liikuntaa paremmin kuin fyysiset vaikutukset (Williamson ym. 2021). Lisäksi hankkeen materiaaleista haluttiin samaistuttavia ja käytännönläheisiä. Siksi kysyttiin muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksia ja toiveita liikkumisesta. Kerätty tieto toimi vuorostaan liikunta-alan toimijoiden tukena, kun kehitettiin materiaaleihin muistiystävällisen liikunnan sisältöjä.
Liikunta-alan toimijoilla on usein paljon tietoa liikkumisen edistämisestä. Hankkeen myötä merkitykselliseksi nousivat muistisairauden erityispiirteet ja muistiystävällisyys tärkeys liikunnassa. Hektisellä liikunta-alalla materiaalien tulee olla helposti löydettävissä, tiiviitä kokonaisuuksia ja hyödyllisiä työn kannalta, jotta materiaaleja todella hyödynnettäisiin.
Viestinnässä heräteltiin ajatusta yhteisestä vastuusta: ”huolehditaan yhdessä”. Teemana oli myös muistiystävällisyys, joka tekee toiminnasta saavutettavampaa kaikille. Näin johdateltiin ihmisiä lempeästi aiheen äärelle painostamatta tai syyllistämättä ketään.
Kaksi voimisteluseuran toiminnanjohtajaa kertoi haastatteluissa liikuntaseuran arjesta ja muistiystävällisyyden huomioonottamisesta toiminnassaan. Tämä toi kosketuspintaa liikunta-alan toimijoiden käytäntöihin.
Viestintää hankaloittaa usein vaikeus tiivistää oleellinen tieto. Jotta viestintäkokonaisuus vastaisi kohderyhmän kuuluvien tarpeita kysyttiin heiltä palautetta materiaaleista ennen julkaisua. Sisältöjä muokattiin vastausten pohjalta ja niitä muun muassa kevennettiin rakenteeltaan lukijaystävällisemmiksi.
Viestinnällä murretaan mediakuvaa muistisairaasta
Media ja yhteiskunta ovat muovanneet kuvaa muistisairaudesta, johon liittyy negatiivisia tunteita, pelkoa ja stigmaa. Miten kannustaa tässä ilmapiirissä yhteiskuntaa huomioimaan muistisairas ihminen tasavertaisena liikkujana (Nurmi ym. 2025)? Tässä oli kova viestintäpähkinä purtavaksi.
Media tuo usein esiin hauraan, ikääntyneen ihmisen, jonka muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Todellisuudessa sairaudessa on useita eri vaiheita ja se etenee hyvin yksilöllisesti. Viestinnän visuaalisella ilmeellä ja sanoituksella on siis paljon valtaa.
Toisaalta perinteinen liikuntaviestintä kompastuu, kun estradille astuu ylipirteä ja liikunnallinen henkilö (Tampereen yliopisto 2025). Kun kohderyhmänä on suuri yleisö ja tavoitteena on kyseenalaista yhteiskunnan asenteita ja mielikuvaa muistisairaasta ihmisestä, tilanne on toinen. Materiaaleissa tuodaankin esiin pystyvä, motivoitunut ja aktiivinen henkilö. Katsoja saattaa jopa hölmistyä ja tunnistaa yhtäkkiä omat muistisairauteen kohdistuvat ennakkoluulonsa. Silloin soveltavan liikunnan viestintä on vaikuttavaa. On siis ravisteltava käsitystä siitä, kuka kuuluu liikunnan pariin!
Sosiaalisen median vilkas ja nopeatempoinen toimintalogiikka ja käytännöt ohjaavat myös omalta osaltaan viestintää. Oli keskityttävä siihen, miten verkkosivujen (Muistiliitto 2026) oheen tuotettu materiaali, kuten liikunta-aiheiset videot, sosiaalisen median materiaalit ja blogitekstit tukevat kokonaisuutta. Samalla oli vältettävä pirstaloitumista.
Nykyisessä mediaympäristössä kuluttaja päättää pikaisesti koskettaako aihe häntä. Käytännössä hankkeessa oli pohdittava muun muassa kiteyttävää iskulausetta, jossa tiivistyisivät muistiystävällisyys, asenteiden rikkominen ja yhteenkuuluvuus. Videosisältöihin valikoitunut slogan ”Liike kuuluu jokaiselle” on monelle tuttu ja hyvin yleispätevä, jos sitä ei sidota kohderyhmille suunnattuihin kokonaisuuksiin. Siksi kohderyhmälähtöiset sisällöt pidettiin kirkkaana mielessä läpi koko prosessin.
Periaatteessa yksinkertaista, käytännössä kohderyhmän tavoittamista
Liikuntaviestinnän kohderyhmän tavoittaminen on ikuinen ongelma. Materiaaleja kehitettäessä käytiin keskustelua muistiystävällisen liikunnan mahdollisista vaikeuksista, jolloin nousivat esiin viestintään sekä kohderyhmän tavoittamiseen liittyvät ongelmat. Laadukkaaltakin viestinnältä putoaa pohja, ellei kohderyhmää tavoiteta.
Toisaalta ajatus on melko yksinkertainen: viedään viestiä kohderyhmän luo. Tiedossa oli, että Muistiliiton viestintä ja valtakunnallisen verkoston tuki auttavat tiedon levityksessä, mutta eivät riittävästi. Siksi oli tavoiteltava muita valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita, jotka voisivat viestiä verkostoissaan levittää. Viestiä ovat välittäneet muun muassa liikunnan aluejärjestöt, Ikiliikkuja -ohjelma, Voimisteluliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Fysioterapeuttiliitto.
Muistisairaiden henkilöiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja sairaus koskettaa yhä useamman elämää (Roitto ym. 2024). Siksi myös soveltavan liikunnan viestintä on keskeistä yhteiskunnallisten asenteiden ja ymmärryksen muokkaajana. Viestintä voi vaikuttaa, kun se lähtee ihmisten tarpeista, huomioi kohderyhmät arvokkaasti, ravistelee ennakkoluuloja ja tavoittaa ihmiset heille luontevissa kanavissa.

Pinja Greijus
asiantuntija, Muistiliitto
Materiaalit on tuotettu Muistiliiton Liikkeelle-hankkeessa (opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella), joka on yksi Suomi liikkeelle -ohjelman soveltavan liikunnan osion kehittämishankkeista.
Maksuttomat materiaalit ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä: muistiliitto.fi/liikkuminen
Lähteet:
Feenstra, R.W., de Bruin, L.J.E. & van Heuvelen, M.J.G. 2023. Factors Affecting Physical Activity in People with Dementia: A Systematic Review and Narrative Synthesis. Behavioral Sciences 13 (11), 913. https://doi.org/10.3390/bs13110913
Han, J., Sun, W., Yin, X., Wang, L., Zhou, F. & Wang, S. 2026. Facilitators and Barriers to Physical Activity Participation in Older Adults With Mild Cognitive Impairment or Dementia: A Systematic Review Based on the COM-B Model. American Journal of Alzheimer’s Disease & Other Dementias 41. https://doi.org/10.1177/15333175261420561
Muistiliitto. 2026. Muistisairaan liikkuminen ja liikuntaharjoittelu. Luettavissa: https://muistiliitto.fi/muistisairaus-ja-arki/muistisairaan-liikkuminen-ja-liikuntaharjoittelu/
Nurmi, S.-M., Halkoaho, A., Krüger, J., Nikumaa, H., Mäki-Petäjä-Leinonen, A., Katisko, K. & Solje, E. 2025. Visualising dementia in news media: reinforcing ageing, dependency and stigma. Age and Ageing 54 (10), afaf305. https://doi.org/10.1093/ageing/afaf305
Roitto, H-M., Lindell, E., Koskinen, S., Sarnola, K., Koponen, P. & Ngandu, T. 2024. Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021. Duodecim 140 (5), 411–419. Luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo18137
Tampereen yliopisto. 2025. Motivoiva viestintä: Millaiset viestit edistävät liikkumista? Motivaatiopsykologiseen tietoon perustuva suositus viestien muotoilusta. Luettavissa: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2025-12/tau-liikunnan_edistamisviestinnan_suositukset_final.pdf
Williamson, C., Baker, G., Tomasone, J.R., ym. 2021. The Physical Activity Messaging Framework (PAMF) and Checklist (PAMC): International consensus statement and user guide. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 18, 164. https://doi.org/10.1186/s12966-021-01230-8
