Leijonanosa liikunnan ja urheilun koronatuista Etelä-Suomeen

Liikunnan ja urheilun korona-avustukset ovat noin kolme prosenttia koko yli 2,4 miljardin euron suuruisesta koronatukipaketista. Tarkastelimme Helsingin Sanomien ja opetus- ja kulttuuriministeriön aineistojen pohjalta tarkemmin, kenelle ja minne rahaa on myönnetty. Korona-avustusten alueellista jakautumista tarkastelimme aluehallintovirastojen alueiden mukaan.

Avustukset kasautuivat Etelä-Suomeen

Yli puolet liikunnan ja urheilun avustuksista myönnettiin Etelä-Suomen AVI-alueen kunnissa toimiville organisaatioille (55 %, yli 43 miljoonaa euroa). Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus oli lähes 30 miljoonaa euroa. Koronarajoitukset ja niiden laajuus korostuivat erityisesti isoissa kaupungeissa, sillä Uudenmaan rajat suljettiin hetkellisesti keväällä 2020. Kuusikkokuntiin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) sijoittuvien organisaatioiden avustusten kokonaismäärä oli yli 39 miljoonaa euroa.

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueen kunnissa toimivat urheilu- ja liikuntaorganisaatiot saivat 17 prosenttia avustuksista, eli lähes 13 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen AVI-alueelle avustuksista meni seitsemän prosenttia, Pohjois-Suomeen viisi prosenttia, Itä-Suomeen ja Lappiin molempiin neljä prosenttia. Lapin avustuksissa korostuvat erityisesti hiihtokeskuksien saamat tuet, sillä keväällä 2020 pandemia sulki keskukset kesken parhaimman kevätsesongin.

Suurimmat avustukset jääkiekolle ja urheilun olosuhteille

Suurimmat yksittäiset liikunnan ja urheilun avustukset ovat menneet pääkaupungin jääkiekolle, kuten Helsingin Sanomat uutisoi 18.6. (linkki artikkeliin). Jokerit ja Helsinki Halli saivat lähes neljän miljoonan euron korona-avustukset sekä Helsingin IFK reilu 1,8 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan jääkiekon tuet olivat yli 14 miljoonaa euroa. Suurin osa näistä on mennyt osakeyhtiöpohjaisille liigajoukkueiden organisaatioille.

Yhdistysmuotoista jääkiekon junioritoimintaa on avustettu pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön tuilla, joista isoin avustus vuonna 2021 meni Tapparalle (67 000 euroa). Sipoossa toimiva jääkiekkoseura Wolf ry on ollut aktiivinen tukien hakija ja se on saanut avustuksia useammalta taholta yhteensä 110 000 euron verran. Vertailun vuoksi taitoluisteluseuroja tuettiin reilulla 460 000 euroa, vaikka seuroissa työskentelee ammattivalmentajia ja jäämaksut ovat harrastajaa kohti korkeat.

Jääkiekkoa enemmän avustuksia kokonaisuudessaan kohdentui urheiluhallien toimintaan, yli 16 miljoonaa euroa. Mukana on myös kuntien yhtiöittämiä halleja esimerkiksi Helsingistä ja Hämeenlinnasta. Helsingin urheiluhallit saivat yhteensä reilu 3,8 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki on näiden osakeyhtiöiden pääomistaja Urheiluopistosäätiön ja lajiliittojen kanssa. Hämeenlinnassa urheiluhalleilla ja henkilöstöllä on omat yhtiönsä, joille on myönnetty tukia yli miljoonan euron edestä.

Urheiluhallit sisältävät usein mahdollisuuden useamman lajin harjoitteluun, jolloin niitä ei ole järkevää ottaa mukaan lajikohtaiseen tarkasteluun. Mailapelihallit ja kuntokeskukset ovat puolestaan erikoistuneet tiettyihin lajeihin. Yksityiset kuntokeskukset ja joogastudiot saivat yli kuusi miljoonaa euroa avustuksia, mailapeleistä esimerkiksi tenniskeskukset ja tennisseurat saivat reilu 630 000 euroa. Uusi trendilaji padel ei korostunut avustusten saajien joukossa. Pandemian aikana kävijämääriään kasvattaneet lajit, kuten laskettelu ja hiihto (sekä näiden olosuhteita ylläpitävät rinnekeskukset) saivat avustuksia lähes neljä miljoonaa ja golfin toimintaympäristö kokonaisuudessaan reilu 1,4 miljoonaa euroa.

Valmennuspalveluita fyysisesti ja verkon välityksellä yksityishenkilöille, urheiluseuroille ja työpaikoille tarjoavia organisaatioita tuettiin reilulla 2,3 miljoonalla eurolla.

Harrastajamäärät eivät suoraan liity avustusten määriin

Jalkapallo on Suomen suosituin laji lisenssipelaajien ja harrastajamäärien perusteella. Laji sai kokonaisuudessaan reilu 2,2 miljoonaa euroa korona-avustusta. Muita isoja avustuksia saaneita lajeja olivat uinti (noin miljoona euroa), salibandy (reilu 839 000 euroa), voimistelu (reilu 832 000 euroa). Koripallo, pesäpallo ja lentopallo saivat yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa. Vaikka moottoriurheilun lisenssimäärät ovat pienempiä, oli avustusten kokonaismäärä yli 560 000 euroa.

Isoin yksittäinen avustuksia saanut rekisteröitynyt yhdistys oli Lahden Hevosystäväin seura ry, joka järjestää raveja Jokimaalla (avustus reilu 330 000 euroa). Raviradat saivat kokonaisuudessaan avustuksia lähes miljoonan euron edestä. Erityisesti tyttöjen ja naisten suosiossa olevaan ratsastukseen ohjautui tukia ratsastustallien kautta reilu miljoona euroa. Harrastajamääriään vauhdikkaasti kasvattanut cheerleading sai avustuksia yhteensä noin 344 000 euroa.

Tanssikoulut (useimmat näistä osakeyhtiöitä) saivat avustuksia yli 1,2 miljoonaa euroa ja keilahallit sekä niiden taustalla toimivat yhdistykset 1,1 miljoonaa euroa.

Liikunnan korona-avustusten tarkastelun haasteet

Urheiluopistojen kokonaisavustuksia ei pelkän Helsingin Sanomien aineiston pohjalta pysty tarkastelemaan. Urheiluopistojen taustaorganisaatiot saivat korona-avustuksia reilu 2,7 miljoonaa euroa, mikä kohdistui ilmeisesti yritysten ja yhdistysten leiritysten ja tapahtumien peruuntumiseen. Urheiluopistoilla on kuitenkin useampia tehtäviä. Virkistäytymisen ja valmennuskeskusten lisäksi ne järjestävät toisen asteen liikunnan koulutuksia. Esimerkiksi Urheiluopistosäätiöitä, jotka järjestävät muun muassa tutkintoon johtavaa koulutusta opistoilla, avustettiin erillisellä opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustuksella 374 000 euroa (linkki OKM:n verkkosivuille).

Liikunnan ja urheilun kentällä toimivia organisaatioita ovat myös erilaiset urheiluvälineiden ja pyörien maahantuojat ja jälleenmyyjät. Korona-avustuksia tälle toimialalle myönnettiin reilu 7,7 miljoonaa euroa. Liikuntavälineiden ja -vaatteiden vähittäiskaupan arvo oli vuonna 2018 arviolta 1,1 miljardia euroa (Ala-Vähälä ym. 2021), jolloin avustusten osuudet toimialalle olisivat olleet puolen prosentin luokkaa. Koronan aikana erityisesti luontoliikunnan harrastusmahdollisuudet korostuivat ja retkeilyvälineiden myynti kävi ennätysvilkkaana. Suomalaisia urheiluvälinevalmistajia tuettiin reilulla 2 miljoonalla eurolla ja vapaa-ajan välineitä vuokraavia yrityksiä reilulla 600 000 euroa.

Useat liikunta- ja urheiluseurat toimivat osa-aikaisten ja oto-henkilöiden voimin, jolloin erillisiä korona-avustuksia ei ole välttämättä osattu hakea tai myönnetyt avustukset ovat olleet pieniä toiminta-avustuksia yhdistyksille. Vastaavasti muutamat liikunta- ja urheiluseurat ovat saaneet avustuksia useammalta eri taholta, jolloin avustusten kokonaismäärät eivät selviä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedoista.

Käyttämässämme aineistossa urheilu- ja liikuntaseurojen osalta suurten kaupunkien isot seurat korostuivat, kun taas pienet alle 10 000 euron avustukset oli rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Myös pienet yritykset tai toiminimet, jotka mahdollisesti ovat saaneet avustuksia alle 20 000 euroa oli rajattu pois tarkastelusta, jolloin aineistosta esiin nousevat erityisesti liikunnan ja urheilun olosuhteisiin kohdentuneet tuet. Tukia myönnettiin vain suomalaisille organisaatioille tai henkilöille, joten esimerkiksi kansainväliset kuntosaliketjut tai urheiluvälinekaupan jättiläiset ovat rajautuneet pois aineistosta.

Miten selvitettiin?

Keräsimme tiedot Helsingin Sanomien 16.6. julkaisemasta artikkelista yritysten saamista koronatuista (linkki artikkeliin). Osana artikkelia oli hakukone, jolla laajaa aineistoa eri koronatukia vähintään 20 000 euroa kevään 2020 ja toukokuun 2022 välillä saaneista organisaatioista pystyi tarkastelemaan.

Hakukoneen kautta löysimme hakusanoilla ”liikunta”, ”urheilu”, ”sport”, ”tanssi” ja ”hiihto” yli 650 osakeyhtiön ja rekisteröidyn yhdistyksen tiedot. Niiden Patentti- ja rekisterihallitukselle itseilmoittaman toimialan tarkastimme olevan kytköksissä liikuntaan ja urheiluun. Aineistossa oli mukana Business Finlandin, ELY-keskusten, Valtiokonttorin ja Ruokaviraston myöntämät yritystuet toimijoille, joiden kerta-avustus on ollut yli 20 000 euroa.

Aineistoa täydensimme opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2021 myöntämillä liikunta- ja urheiluseurojen koronaerityisavustuksilla (linkki verkkosivuille) niiden yhdistysten osalta, jotka olivat saaneet kerta-avustuksena yli 10 000 euroa ministeriöltä. Aineisto käsitti yli 900 liikunta- ja urheilutoimijaa, jotka ovat saaneet valtionavustuksia kertaluontoisesti vähintään 10 000 euroa tai 20 000 euroa koronatukia viimeisen kahden vuoden aikana. Yhdistysten osalta tarkastelua ei siis tehty jokaiselta vuodelta tai pienempien tuensaajien osalta sillä OKM myöntämien erityisavustuksien keskiarvo oli vuonna 2021 reilu 18 000 euroa.

Riikka Roitto
hankekoordinaattori
Erityisliikunnanohjaaja – Kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hanke
Liikuntatieteellinen Seura

Lähteet

Ala-Vähälä T., Lämsä J., Mäkinen J. & Pusa S. 2021. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Verkkojulkaisu.

Helsingin Sanomat. 2022. HS selvitti, mitkä yritykset saivat eniten koronatukia – suurin potti meni Helsinki-Vantaalla toimivalle yritykselle, josta harva on kuullut. Verkkoartikkeli.

Helsingin Sanomat. 2022. Venäläisessä rahassa kylpenyt Jokerit sai valtiolta miljoonien lisätuet – HS:n selvitys paljastaa karu lukemat. Verkkoartikkeli.

OKM. 2021. Covid-19 pandemia-avustus liikunta- ja urheiluseuroille 2021. Linkki verkkosivuille.

OKM.  2021. Erityisavustukset liikunnan koulutuskeskusten laatu-, kehittämis- ja opintosetelihankkeisiin. Linkki verkkosivuille.