Kuka saa määritellä suomalaista saunakulttuuria?

Kun Lohjalla uimahallissa päätettiin sallia saunominen uimapuvuissa, reaktiot olivat monin paikoin voimakkaampia kuin kiuasmakkaran päälle ruutattu väkevä sinappi (Yle 27.1.2026). Keskustelussa uimahallien saunasäännöistä lopulta ollut kyse pelkästä hygieniasta tai uimahallin käytännöistä, vaan jostain huomattavasti laajemmasta. Kuka saa määritellä suomalaista saunakulttuuria? Mikä on kunnallisten uimahallien asema kulttuuria muokattaessa?

Suomalainen sauna mielletään usein ikiaikaiseksi, muuttumattomaksi instituutioksi, joka on myös merkittävä vienti- ja matkailuvaltti (Keski-Suomen Liitto 17.4.2025). Saunomisessa yhdistyvät rentoutuminen, tasa-arvo ja alastomuus ”pyhä kolminaisuudeksi”, jossa kehot ovat yhdenvertaisia. Siksi pienikin uudistus meille kaikille yhteisiin kunnallisten uimahallien saunakäytäntöihin tulkitaan helposti kulttuuriseksi uhkaksi eikä arkiseksi sopeutumiseksi. Ankaria vastaväitteitä ovat herättäneet uimapukujen käytön salliminen saunassa tai sekapukuhuoneet.

Kulttuurillisesta näkökulmasta tarkasteltuna käy nopeasti ilmi, ettei saunakulttuuri ole universaali eikä edes yksiselitteisesti suomalainen vientituote. Esimerkiksi keskieurooppalaisille sauna on osa kylpylä- ja hyvinvointikulttuuria: aikuisille suunnattu, ajallisesti rajattu ja ammatillisesti johdettu kokemus. Etelä-Tirolin alueella Aufguss-esitykset, joissa saunamestari tuottaa äänien, tuoksujen ja löylytyksen avulla ohjattuja elämyksiä. Aufguss tarkoittaa kokonaisuuteen liittyvää löylyn heittämistä. (Yle 1.11.2025.) Saunamestareiden koreografiat, saunakeitaat rentoutumishuoneineen ja saunojille tarkkaan säädellyt käyttäytymissäännöt tuottavat elämyksellisyyttä, joista ollaan valmiita maksamaan.

Suomalaiselle eri Euroopan maiden tapa saunoa näyttäytyy jopa kaoottisena. Meillä kuka tahansa voi heittää löylyä, keskustelu saunassa on sallittua ja saunominen kytkeytyy arkeen, ei vain rentoutumiseen. Saksassa ja Itävallassa lauteet peitellään pyyhkein, jotta saunominen olisi hygieenistä hikoilusta huolimatta. Suomalainen käy saunassa hikoillakseen, ei näyttääkseen hyvältä tai esitelläkseen alastonta kehoaan.

Lohjalla tehdyn päätöksen sallia uimapukujen käyttö saunassa on tulkittu heikentävän saunomisen yhtenäiskulttuuria, johon on sosiaalistuttu lapsuudesta lähtien. Muutosta kritisoivat näyttävät pelkäävän, että suomalainen tapa saunoa rapautuu, jos siihen liittyviä uimahallisääntöjä muutetaan yhtään. Lohjalla omaksuttu uusi käytäntö ei varsinaisesti tee uimahallin saunasta eurooppalaista kylpyläelämystä, mutta se rikkoo mielikuvaa yhdestä oikeasta tavasta saunoa.

Saunakulttuuri on aina ollut neuvottelun tulos. Historiallisesti sauna on ollut synnytyspaikka, peseytymistila, parantola ja sosiaalinen tila. Vasta modernin hyvinvointivaltion myötä siitä tuli standardoitu ja normitettu. Sukupuolijaot, pukuhuoneet ja hygieniasäännöt ovat varsin uusia ilmiöitä, joita Juho Saari, Mika Pantzar ja Sakari Taipale kuvaavat juuri ilmestyneessä Suomela – uimahalli yhteiskunnassa -teoksessaan. (LTS 2025).

Lohjan tapaus kertoo jotain olennaisempaa yhteiskunnan muutoksesta. Se paljastaa, kuinka uimahalleista on tullut symbolinen taistelukenttä yhdenvertaisuuden, sukupuolten moninaisuuden ja julkisten tilojen omistajuudesta. Jos uimahallin saunasäännöt määritellään liian tiukasti, se lakkaa olemasta yhteinen julkinen tila.

Suomalainen saunakulttuuria kannattaa todella vaalia, mutta sen vahvuuden tulisi olla joustavuudessa. Uimahallien saunoissa olisi hyväksyttävä erilaiset kehot sekä tarpeet ja tavat saunoa ilman, että kiukaan henki katoaa. Hallien tulevaisuuden suurin uhka ei ole uimaveden likaantuminen muuttuvien uimapukukäytäntöjen vuoksi. Pahin vaara on ajatella, että uimahalli saunoineen kuuluu vain niille, jotka osaavat olla siellä ”oikein”.
 

Riikka Roitto
soveltavan liikunnan asiantuntija

 

Lähteet:

Kirsi Matson-Mäkelä, Saksalainen saunarituaali tekee tuloaan Suomeen – selvitimme, mistä aufguss-saunomisessa on kyse, 1.11.2025, https://yle.fi/a/74-20189782

Juho Saari, Mika Pantzar & Sakari Tiainen. Suomela – uimahalli yhteiskunnassa. LTS 2025. Tutustu kirjaan Tiedekirjassa.

Saunamaakunta Keski-Suomi, Keski-Suomen liitto 17.4.2025. https://keskisuomenliitto.fi/2025/04/17/saunamaakunta-keski-suomi/

Paula Tiainen, Lohjan uimahalli salli uikkarit saunassa, ja siitä nousi poru – nyt johtaja esittelee seuraavaa suurta muutosta, Yle 27.1.2026. https://yle.fi/a/74-20205567