Tutkimusuutinen

Kirjoittaja:

Hanna-Mari Toivonen

Julkaistu:

04.02.2021

Jaa:

Käyttäytymisen aktivointi voi auttaa urheilijan eroon masennuksesta

Käyttäytymisen aktivointi voi auttaa urheilijan eroon masennuksesta
Kuva: Unsplash

Moni huippu-urheilija masentuu lopetettuaan uransa. Siirtyminen tavalliseen arkeen ei onnistu kivuttomasti, kun urheilu-uran aikana iskostuneet rutiinit ja tavat ohjaavat käyttäytymistä. Yhtenä syynä on palkitsevien kokemusten vähentyminen. Myös liiallinen suorituskeskeisyys voi vaikeuttaa niin päivittäistä elämää kuin vapaa-ajan viettämistä. Käyttäytymisen aktivointi on yksi keino päästä eroon urheilu-uran jälkeisestä masennuksesta.

Lundqvist tutki käyttäytymisen aktivointia entisen olympiaurheilijan masennuksen hoidossa. Hoito koostui neljästä kerran viikosta järjestetystä tapaamisesta sekä kuukausi myöhemmin järjestystä tehostetapaamisesta. Käyttäytymisen aktivointi on yksilöity psykologinen hoitointerventio, joka keskittyy käyttäytymisen ja tunnetilojen muuttamiseen pienin askelin.

Ensimmäisessä tapaamisessa uransa lopettaneen urheilijan masennus diagnosoitiin lievästä keskivaikeaksi. Hän oli myös ahdistunut ja arvioi elämänlaatunsa matalaksi. Selvisi, että palkitsevien kokemusten määrä oli vähentynyt urheilu-uran päätyttyä. Tämän vuoksi hän oli passivoitunut, vähentänyt harjoittelua, vastenmielisten tunteiden määrä oli lisääntynyt ja hän oli eristänyt itsensä. Kotitehtäväksi entinen urheilija sai monitoroida käyttäytymistään ja siihen liittyviä tunnetiloja.

Monitorointi osoitti, että ex-urheilijan käyttäytymiseen liittyi usein negatiivisia tunnetiloja ja pyrkimys päästä eroon hetkellisestä ahdistuksen tunteesta. Toisessa tapaamisessa Lundqvist laittoi uransa lopettaneen urheilijan miettimään arvojaan huippu-urheilun ulkopuolella, mitä hän ei ollut koskaan tehnyt. Selvisi, että ex-urheilijalla oli vaikeuksia sopeutua vapaa-aikaan ja muihin kuin suorituskeskeisiin tehtäviin. Hän loi itselleen liian joustamattoman päivärytmin eikä viettänyt aikaa ystäviensä kanssa.

Tapaamisen lopuksi ex-urheilija määritteli itselleen pieniä luonnollisesti palkitsevia tehtäviä, kuten ystävien tapaamista, kevyttä liikuntaa ja aikaa kirjoittamiselle, joita hän seuraavan viikon aikana teki päivittäin aikataulutetusti. Käyttäytymisen muutoksella pyrittiin muuttamaan tunnetiloja. Kotitehtävänä oli jatkaa käyttäytymisen ja tunnetilojen seurantaa.

Kolmannessa tapaamisessa ex-urheilijan masennus ja ahdistus olivat selvästi laskeneet, eikä häntä enää määritetty kliinisesti masentuneeksi tai ahdistuneeksi. Elämänlaatu oli parantunut. Myös entisen urheilijan kumppani osallistui tähän tapaamiseen ja sai tietoa masennuksesta ja käyttäytymisen aktivoinnista pystyäkseen tarjoamaan tarvittavaa sosiaalista tukea. Kotitehtävänä oli jatkaa käyttäytymisen aktivoinnin taitoja ja ottaa kumppani mukaan prosessiin.

Neljännessä tapaamisessa ex-urheilijan masennus ja ahdistus olivat edelleen alhaisella tasolla ja elämänlaatu hyvä, joten tapaamiset päätettiin lopettaa. Ennen sitä hän kuitenkin loi itselleen ylläpitosuunnitelman, jotta hän ei palaisi tapoihinsa ja masentuisi uudelleen. Lisäksi tehostetapaaminen sovittiin kuukauden päähän.

Vuosi tutkimuksen jälkeen ex-urheilijalla ei ollut lainkaan masennusta tai ahdistusta ja hän arvioi elämänlaatunsa erinomaiseksi. Lundqvist painotti taustajoukkojen yhteisen ennaltaehkäisevän tuen merkitystä huippu-urheilijoille. Mielenterveysongelmien ilmetessä hän suosittelee vakiintuneiden kliinisen psykologian hoitojen, kuten käyttäytymisen aktivoinnin, käyttämistä myös huippu-urheilijoille.

LÄHDE

Lundqvist, C. (2020). Ending an elite sports career: Case report of behavioral activation applied as an evidence-based intervention with a former Olympic athlete developing depression. The Sport Psychologist, 34, 329-336. DOI: 10.1123/tsp.2019-0152.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede 1/2021 -lehdessä.