Blogi

Kirjoittaja:

Hanna Vehviläinen, tiedeviestinnän asiantuntija

Julkaistu:

01.07.2025

Jaa:

Käsipalloilijoista vakiomenestyjiksi jalkapallokentillä

Käsipalloilijoista vakiomenestyjiksi jalkapallokentillä
Kuva: Suomen naisten jalkapallomaajoukkue, Helmarit, pelaa viidettä kertaa EM-lopputurnauksessa. Kuvaaja: Jyri Sulander / SPL

Kun naiset alkoivat pelata virallisia otteluita jalkapallossa 1970-luvulla, olivat pohjoismaalaiset etujoukoissa. Pohjoismaat eivät ole kertaakaan jääneet Euroopan mestaruuskisoissa välierien ulkopuolelle. Tänä kesänä se on ehkä lähempänä kuin koskaan.

Naisten rupesivat pelaamaan jalkapalloa laajamittaisesti Euroopassa ja muualla maailmassa 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Alkupotkuja tahdittivat yhteiskunnalliset muutokset: vapaa-ajan lisääntyminen sekä naisten tasa-arvovaatimukset, jotka ulottuivat myös urheiluun. Nämä saivat naiset järjestämään epävirallisia jalkapallo-otteluita. Vuonna 1959 tanskalaiset käsipalloilijat pelasivat omaksi ilokseen jalkapalloa. Sanomalehti Feminan toimittaja näki tämän ja innostui hyvästä juttuideasta. Sanomalehti päätti järjestää seuraavana kesänä naisille jalkapalloturnauksen, johon saatiin mukaan 29 joukkuetta. Yksi näistä oli BK Femina. Seuraavat pari vuotta sanomalehti sponsoroi BK Feminaa, ja joukkue kävi pelaamassa otteluita muun muassa Tshekkoslovakiassa ja Italiassa.

Naiset olivat pelanneet jalkapalloa jo ensimmäisen maailmansodan aikana muun muassa Britanniassa ja Ranskassa. Ottelut keräsivät suuren määrän katsojia. Maailmansodan jälkeen miesten johtamat kansalliset jalkapalloliitot kielsivät naisilta jalkapalloilun. Kului 50 vuotta ennen kuin jalkapalloherrojen oli muutettava suhtautumistaan. Näin UEFA teki samanlaisen liikkeelle kuin Kansainvälinen olympiakomitea 1920-luvulla. Naisten yleisurheilu otettiin olympiakisoihin, kun naisten itsensä järjestämistä MM-kisoista uhkasi tulla olympialiikkeen kilpailija.

Vuonna 1970 ympäri Eurooppaa järjestettiin jo niin paljon erilaisia epävirallisia otteluita, että UEFA kehotti kansallisia liittoja ottamaan naisten jalkapallon alaisuuteensa, muuten laji kehittyisi ”villisti ja vapaasti”. Pohjoismaista varsinkin Ruotsissa ja Tanskassa naisten jalkapallo lähti nopeasti käyntiin.

Naisten kasvavaa kiinnostusta jalkapalloa ja muuta kilpaurheilua kohtaa on selittänyt kolme eri tekijää. Teollistuneiden maiden naiset, jotka olivat siirtyneet kotoa ansiotöihin, halusivat myös muihin miesten hallitsemiin toimiin. Toiseksi naisasialiike vaati sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kolmanneksi terveysliikunta-ajattelu levisi ja myös naiset halusivat harrastaa liikuntaa. Pohjoismaat olivat näissä kaikissa edelläkävijöitä.

Isojen yhteiskunnallisten muutosten ohella tärkeää joukkueiden perustamisessa oli yhteisöt. Pääasiassa joukkueita perustivat nuoret naiset, jotka tunsivat toisensa jo työpaikoilta, oppilaitoksista tai urheiluseuroista. Muissa Pohjoismaissa käsipallo oli ollut suosittu laji naisten keskuudessa, joten varsinkin alussa monet käsipallojoukkueet ottivat jalkapallon kesälajikseen ja loivat näin tukevan pohjan lajille.

Ruotsin Damallsvenskan olikin monta vuosikymmentä yksi maailman parhaista naisten pääsarjoista, jonne parhaat pelaajat siirtyivät pelaamaan aina brasilialaista Martaa (Marta Vieira da Silva) myöten. Uumajalainen Umeå IK voitti Mestareiden liigan edeltäjän UEFA cupin 2000-luvun alussa kaksi kertaa peräkkäin ja oli finaalissa kaikkiaan viidesti.

PM-turnauksista EM-kisoihin

Suomessa pelattiin ensimmäisestä Suomen mestaruudesta vuonna 1971 ja Norjassa 1975. Ensimmäisen maaottelun Suomi ja Ruotsi pelasivat toisiaan vastaan vuonna 1973. Seuraavana vuonna Suomi, Ruotsi ja Tanska pelasivat Pohjoismaiden mestaruuksista vuosittain. Vuonna 1978 Norja tuli mukaan PM-turnaukseen.

Maajoukkuetoiminta laajentui, kun vuonna 1984 alettiin pelata Euroopan mestaruudesta. Vuodesta 1991 Euroopan mestaruudesta on pelattu nykyisen kaltaisesti turnausmuotoisesti. Pohjoismaat ovat voittaneet yhteensä 24 mitalia (vuodesta 1995 lähtien ei välierien häviäjien kesken ole pelattu pronssiottelua, vaan molemmat välierissä hävinneet joukkueet ovat olleet pronssimitalisteja). Historian saatossa menestynein maa on ollut Saksa, jolla on peräti kahdeksan mestaruutta. Norjalla mestaruuksia on kaksi ja Ruotsilla yksi. Ruotsi on ollut mukana kaikissa 13 EM-kisoissa, Norja kaikissa muissa paitsi vuoden 1984 kisoissa. Tanskalla lopputurnauksia on tilillä 12, Suomella neljä ja Islannilla viisi. Vuoden 2025 EM-lopputurnauksessa kaikki viisi Pohjoismaata ovat mukana. 

Vuosi

Järjestäjämaa

Kulta

Hopea

Pronssi/välierissä

Joukkuemäärä

1984 Useita maita Ruotsi Englanti Ei pronssiottelua 4
1987 Norja Norja Ruotsi Italia 4
1989 Länsi-Saksa Länsi-Saksa Norja Ruotsi 4
1991 Tanska Saksa Norja Tanska 4
1993 Italia Norja Italia Tanska 4
1995 Saksa Saksa Ruotsi Englanti & Norja 4
1997 Ruotsi/Norja Saksa Italia Ruotsi & Espanja 8
2001 Saksa Saksa Ruotsi Tanska & Norja 8
2005 Englanti Saksa Norja Suomi & Ruotsi 8
2009 Suomi Saksa Englanti Norja & Hollanti 12
2013 Ruotsi Saksa Norja Ruotsi & Tanska 12
2017 Alankomaat Alankomaat Tanska Englanti & Itävalta 16
2022 Englanti Englanti Saksa Ranska & Ruotsi 16

 

Eurooppalaisen jalkapallon tasapaino heilahtanut 

Kun naisten EM-lopputurnaus pyörähtää käyntiin keskiviikkona 2.7.2025, on eurooppalaisen jalkapallon tasapaino heilahtanut. Suuret jalkapallomaat ovat viimeisimmän kymmenen vuoden aikana tunnistaneet naisten pelaamassa jalkapallossa potentiaalin saada uutta yleisöä ja kasvattaa bisnestä. Sen takia parhaat pelaajat eivät enää hakeudu Pohjoismaiden sarjoihin vaan parempien resurssien perässä Englantiin, Espanjaan, Ranskaan ja Saksaan.

Vaikka Ruotsin Damallsvenskan on menettänyt asemansa yhtenä suurimmista seurajoukkueiden sarjoista, menestyy maa edelleen hämmästyttävän hyvin arvokisoissa. Ruotsi on tällä hetkellä FIFA-rankingissa sijalla kuusi ja neljänneksi paras Euroopan maa Espanjan, Saksan ja Englannin jälkeen. Muut Pohjoismaat ovat rankingissa sijoilla 12. Tanska, 14. Islanti, 16. Norja ja 26. Suomi.

Pohjoismaat eivät ole kertaakaan jääneet Euroopan mestaruuskisoissa välierien ulkopuolelle. Tänä kesänä tämä on ehkä lähempänä kuin koskaan. Onneksi lohkoarvonta oli sen verran suosiollinen, että uskon joko Ruotsin kokeneen joukkueen tai Norjan taitavien yksilöiden siivittämänä raivaavan tiensä välieriin.

 

Hanna Vehviläinen

tiedeviestinnän asiantuntija

 

Lähteet:

Vares, V. 2022 Enemmän kuin peliä. Naisten jalkapallo tasa-arvon tiellä maailmalla ja Suomessa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran julkaisusarja nro 3.

Vehviläinen, H. & Itkonen, H. 2009. Mimmiliigasta maailmalle. Tutkimus suomalaisen naisjalkapalloilun muutoksesta. Ilias.

Fifa: https://inside.fifa.com/fifa-world-ranking/women

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_naisten_Euroopan-mestaruuskilpailut