Kannattaako Kuopion kaupungille haistatella stadionin puutteesta?
Kuopion Palloseuran (KuPS) kannattajat antautuivat torstaina 19.8.2021 Olympiastadionille täysin palkein kilpalaulantaan Union Berlinin äänekkäiden fanien kanssa. Kannustus oli yleisilmeeltään myönteistä. Särähtikin korvaan, kun keltamusta joukko viritti huudon ”haista v-u Kuopion kaupunki”. Kannattajat purkivat tyytymättömyyttään siihen, ettei Kuopiossa ole europelimitat täyttävää stadionia.
Kannattajien murinan voi ymmärtää tuiskahduksena. Jos asiaa miettii vähänkään syvällisemmin, niin se oli asiaton ja asiantuntematon. KuPS pelaisi ilman kaupungin toimia paljon heikommissa oloissa. Ja jalkapalloväen niin Kuopiossa kuin muuallakin Suomessa kannattaa muistaa, miksi olosuhteet ovat heikommat kuin ne voisivat olla.
Lätkäväki oivalsi olosuhdetyön merkityksen jo 1970-luvulla. Jääkiekkoliitto teki tiivistä yhteistyötä opetusministeriön kanssa ja solmi läheiset yhteydet kuntapäättäjiin. Halleja alkoikin nousta eri puolille maata yhä ripeämpään tahtiin. Futispäättäjillä meni paljon energiaa keskinäisiin vääntöihinsä. Toki talviharjoitteluolosuhteiden kehittämistä haittasi myös se, että opetusministeriö ei suostunut rahoittamaan ”rättihalleja”. Ministeriö vaati rakentamaan paljon kalliimpia kiinteitä halleja, joihin ei 1980-luvullakaan ollut varaa.
Vanha kesäinen valtalaji yleisurheilu piti pitkään puolensa valtion liikuntarakentamisrahojen jaossa. Jalkapallo sai kenttänsä juoksuradan keskelle, kuten oli totuttu ‒ sentään jo nurmipinnalla. Pesäpallokin heräsi panemaan olosuhteitaan kuntoon ennen kuin futaajat havahtuivat kunnolla asiaan.
Palloliittokin heräsi olosuhdetyöhön oikeastaan vasta 2000-luvulla. Sen jälkeen tulosta on tullut aivan eri tavalla kuin edellisellä vuosituhannelle. Jalkapallohalleja alkaa olla niin runsaasti, että ympärivuotinen harjoittelu onnistuu varsin vaivattomasti. Tekonurmet ovat osaltaan luoneet lisää treenimahdollisuuksia. Olosuhteita on kohennettu valtion, kuntien ja yksityisten varoin.
Niin, ne futisstadionit. Onhan niitäkin muutama noussut: Helsinkiin 1999, Turkuun 2009 ja Seinäjoelle 2016. Suunnitelmia on vireillä muun muassa Espoossa, Kuopiossa, Kokkolassa, Oulussa ja Tampereella.
Kuopion keskuskentän stadionista on tulossa 6 000-paikkainen. Suurempikin oli toiveissa, mutta Kuopion kaupunki karsi suunnitelmista 2 000 paikkaa heikentyneen taloustilanteensa vuoksi. Stadionin muutos- ja laajennustyöt, joiden on määrä valmistua 2024, maksavat 12,4 miljoonaa euroa. Sen jälkeen KuPS voi pelata karsintavaiheen europelinsä Kuopiossa. Lohkovaiheessa tai Mestarien liigan karsintakierroksella seuran olisi etsittävä toinen areena. KuPSin todennäköisyys yltää näin pitkälle on pieni.
Euroopan jalkapalloliiton UEFAn asettamat vaatimukset kertovat siitä, miten kansainvälisen urheilujärjestö asettaa paineita kansallisille ja paikallisille päättäjille. Ne lähtevät UEFAn tarpeista, eivätkä ota huomioon jalkapallokulttuurien eroja. Mestaruuden tuottaneella kaudella 2019 KuPSin yleisökeskiarvo oli 2814. Siihen nähden 6 000 katsojan stadion on suuri. Paremmat olosuhteet tuovat varmasti hiukan lisää katsojia, mutta yleisömäärän kaksinkertaistaminen on epätodennäköistä.
Kaiken kaikkiaan urheiluväki on pitänyt hyvin puolensa rakennushankkeineen kunnallisessa päätöksenteossa. Tilanne oli takavuosina jopa helpompi kuin 2020-luvulla. Väki oli nuorempaa ja kuormitti sosiaali- ja terveyspalveluita vähemmän kuin nykyään. Tämän päivän kuntapäättäjät joutuvat ensin miettimään, miten rahat riittävät terveysmenoihin.
Tilanne ei helpotu sote-uudistuksenkaan jälkeen, kun palveluiden rahoittamiseen tarvittava määrä rahaa siirtyy pois kunnan budjetista. Päättäjät joutuvat edelleen tekemään valintoja ja asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Turha heille on siitä haistatella.
Jouko Kokkonen
KuPSin kannattaja
Lue Ilta-Sanomien juttu: Kuvat: Suomen on nousemassa hulppeita jalkapallostadioneita ‒ ”Fiilis välittyy”