Hiihdoton loma

Talvelle olisi kysyntää. Helmikuun ensimmäisen viikon minitalvi Helsingissä kertoi, että pikkupakkanen ja valo houkuttelevat ulkoilemaan. Pikavauhtia jäädytetyille jääkentille löytyi runsain mitoin innokkaita luistelijoita. Pikatalven rippeinä pihoille ilmestyi harmahtavia lumiukkoja.

Parempiakin talvia on taatusti tulossa. Ilmastonmuutoksen seurauksena luminen aika kuitenkin lyhenee. Intomielisimmille on tarjolla tekolumetettua latua, mutta suurinta osaa hiihtohaluisia märkä alusta ei houkuta. Vielä vähemmän pöperölumi tuo uusia harrastajia. Myönteiseksi voi kirjata sen, että laturaivon määrä vähenee.

Ladut ja jääkentät ovat olleet suosittuja lähiliikuntapaikkoja, joiden jättämää aukkoa on vaikea paikata. Pientä lohtua tuovat läpi vuoden vihertävät tekonurmet, jotka ovat yksi ilmastonmuutoksen ajankuva.

Talvettomuudella on myös yhtä lomaviikkoa laajempia vaikutuksia. Helsingin kaupungin kunnianhimoiselle liikkumisohjelmalle ja muille liikuntapyrinnöille harmaankalsea sää nostaa vaikeusastetta. Vetinen, tuulinen ja pimeä vuodenaika ei innosta lisäämään arkiliikuntaa, jonka määrä olisi saatava nousuun. Ihmiset tietävät, että liikuntaa olisi hyvä kerätä askel askeleelta. Silti jatkuva sateenlotina saa herkästi tarttumaan autonrattiin lyhyilläkin matkoilla tai käyttämään joukkoliikennettä.

Luontoliikunta on tutkitusti hyväksi paitsi keholle myös mielelle. Inhojen olojen vuoksi moni kuitenkin jättää lähtemästä ylös, ulos ja metsään. Olematon talvi kasvattaa yhä pienemmistä lapsista herkästi sisäliikkujia, mikä lisää paineita rakentaa sisäliikuntatiloja. Yksi voittaja ovat kaupalliset liikunta- ja seikkailutoimijat, joiden palvelut eivät kuitenkaan ole kaikkien ulottuvilla. Liikunnallinen epätasa-arvo kasvaa vääjäämättä.

Sisäliikunnan kysynnän kasvu haastaa miettimään nykyisten tilojen tehokkaampaa käyttöä. Jalkapallohalleista suuri osa on tyhjillään päiväsaikaan. Voisivatko halleja käyttää seniorijalkapalloilijat tai petankin harrastajat? Ikääntyvä, mutta entistä toimintakykyisempi väestö myös kaipaa kuntosaliharjoittelun, kävelyn ja vesijuoksun rinnalle uusia liikuntamuotoja. Jalkapallon on todettu sopivasti sovellettuna käyvän myös lajia aikaisemmin harrastamattomille ihmisille.

Koulujen salien käyttöä on puolestaan monilla paikkakunnilla jo tehostettu, mutta etenkin viikonlopuissa on vielä kirimisen varaa. Ja aamuissa ja iltapäivissä on monissa kouluissa tilaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talvikaudella 2019–2020 tekonurmet ovat olleet ahkerassa käytössä ulkoliikuntapaikkoina. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä sääolot olivat koleat. Kuva: Jouko Kokkonen.

Blogitekstin kirjoittaja: toimituspäällikkö Jouko Kokkonen, Liikunta & Tiede

Suosittelemme tutustumaan:

• 6–0!-hanke liikuttaa senioreita.Video Erasmus+-rahoitteisen kuntojalkapallon pilottihankeen toiminnasta. Lisätietoa myös Laurean ammattikorkeakoulun sivuilla.

Kirjoitus on hiukan muokattu versio Helsingin Uutisissa 22.2.2020 julkaistusta kolumnista.