Harrastamisen Suomen malli – vanhalta pohjalta myös jotakin uutta

Lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävää harrastamisen uutta mallia valmistellut työryhmä jätti ehdotuksensa kesällä 2020. Uuden mallin pilottihaku kunnille osui koronan pahimpaan kiihtymisvaiheeseen marraskuun ja joulukuun 2020 vaiheille. Ensimmäisessä vaiheessa haussa oli 4,6 miljoonaa euroa Suomen mallia varten. Nopeasta aikataulusta ja poikkeuksellisesta koronavuodesta huolimatta ensimmäisessä pilotissa oli mukana 112 kuntaa, yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta. ”Kohti mallikasta toteutusta – kokemuksia harrastamisen Suomen mallin pilotista ja eväitä kevään hakuun” -webinaariin osallistui OKM:n mukaan yli tuhat innokasta kuulijaa kuntien opetustoimen väestä harrastusten järjestäjiin.

Missään nimessä täysin uudesta toimintatavasta Suomen mallissa ei kuitenkaan ole kyse. Harrastamisen avustusmuotoja kunnille ja seuroille on jo olemassa, kuten koulujen kerhoavustus, aamu- ja iltapäivätoiminnan tuet, lastenkulttuurin avustukset, paikallisen harrastetoiminnan avustukset sekä seuratuki. Väistämättä tulee pohdittua, onko Suomen malli uusi tapa rahoittaa koulujen kerhotoimintaa tai mahdollisesti houkutella uudella brändillä paremmin uusia toimijoita toteuttamaan harrastamista koulupäivien yhteyteen. Suomen malli ja koulujen kerhotoiminta voidaankin nähdä kunnissa yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta avustuskriteereissä nämä kaksi toimintaa erotetaan toisistaan eikä tiedossa ole, että ministeriössä tehtäisiin tukien yhdistämispäätöstä.

Toteutuvatko oppilaiden toiveet?

Suomen mallin uutuus on oppilaiden kuuleminen harrastustoimintaa suunniteltaessa, jota varten OKM järjesti koululaiskyselyn. Vastauksia kertyi melkein 200 000. Koulukohtaiset oppilaiden toiveet on julkaistu kaikkien nähtäville (tulosten esittelyn löydät täältä). Peruskoululaisten suosikkitoiveiden joukossa oli neljä liikuntamuotoa: parkour, kiipeily, keilailu sekä lumilautailu ja laskettelu. Kärjessä olivat myös kuvataide, elokuva ja animaatio, ruuan valmistus, pelisuunnittelu ja koodaus, valokuvaus sekä kädentaidot. Harrastuksissa nousee esille luovuus ja itsensä toteuttaminen, mikä vaikuttaa lupaavalta lasten ja nuorten näkökulmasta.

Vaan kuinka toiveet kohtaavat tosielämän? Ensimmäinen haaste on fyysinen toimintaympäristö. Suomen mallin rahoituksen perusperiaatteena on harrastaminen koulun tiloissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Rahoitusta ei ole voinut käyttää kuljetuksiin koulun ja liikuntaympäristön välillä. Tämä onkin aiheuttanut alueellisesti suurta epätasa-arvoa. Koulujen liikuntaympäristöt ovat moninaisia, eikä kaikkialla Suomessa julkinen liikenne pysty tarjoamaan sopivia yhteyksiä harrastuspaikkojen ja koulujen välillä. Kevään 2021 haussa tämä on huomioitu. Kunnat voivat tulevaisuudessa hyödyntää rahoitusta lyhyisiin kuljetuksiin koulun ja harrastuspaikan välillä niin, että koulupäivän yhtenäisyys säilyy.

Toinen haaste on saada ohjaajia koulupäivien välittömään yhteyteen. Osaavia ohjaajia on ollut vaikea sitouttaa yksittäisille harrastustunneille, eivätkä vapaaehtoisvoimin toimivien seurojen aktiivit pysty liikuttamaan oppilaita omien työpäiviensä aikana. Koronalta suojautumisen takia on rajoitettu koulujen ulkopuolisten henkilöiden vierailuja. Koulujen henkilökunnan varaan Suomen mallia ei voida laskea.

Erilaisia palkkioratkaisuja ja pohdintaa kilpailusta

Suomen mallin rahoituksen painopiste on ollut ohjaajapalkkioissa ja -kuluissa. Pilotin pohjalta kunnilla tarvitsisivat valtakunnallista ohjausta palkkioiden määrittelyssä, mutta ministeriö suosittaa paikallista sopimista. Tämä vaikeuttaa ulkopuolisten ohjaajien palkkioiden arviointia. Isoissa kaupungeissa toimijoita koululaisten iltapäiviin voi olla jonoksi, jolloin tarjouskilpailu pitää palkkiot kohtuullisina, kun taas haja-asutusalueella tarjontaa on vähemmän ja palkkiot voivat nousta hyvinkin korkeiksi. Koulutus- tai osaamisvaatimuksia harrastustoiminnan järjestäjille ei ole, ohjaajilta vaaditaan ainoastaan täysi-ikäisyyttä.

Pilotoinnin jälkeen koulupäivien yhteydessä tapahtuvalle harrastamiselle on varattu 14,5 miljoonaa pysyvää rahoitusta. Tämä mahdollistaa täysin uudenlaisten palveluiden syntymisen kuntien tarpeiden pohjalta. Olympiakomitea on lähdössä rakentamaan Suomen mallin kuntakoordinaattoreille omaa verkostoa yhdessä Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa. Olympiakomitean ylläpitämänä verkostossa saattaa kuitenkin painottua liikunnan näkökulma.

Koulupäivien yhteydessä järjestettävän toiminnan ei ole tarkoitus kilpailla ilta-ajan maksullisten harrastuksien kanssa. Liikuntaharrastuksien osalta tämä onkin todennäköistä, sillä seuratoimintaan kuuluvat myös leirit, kilpailut ja esiintymiset, jotka usein ajoittuvat viikonloppuihin. Taiteen perusopetuksessa ollaan kuitenkin aiheesta huolissaan, sillä maksuttomat ryhmät voivat viedä harrastajia maksullisista taidekouluista.

Yhdenvertainen harrastusmahdollisuus kaikille

Keskustelu yhtäläisistä harrastusmahdollisuuksista on toistaiseksi ohittanut erityisen ja tehostetun tuen oppilaat, joita peruskoululaisista on yli 20 prosenttia. Suomen mallin painopisteenä ovat ensisijaisesti ne lapset ja nuoret, joilla ei ole vielä yhtään harrastusta. Heitä on nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan keskimääräistä enemmän esimerkiksi toimintarajoitteisissa lapsissa ja nuorissa. (Nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2018 tuloksia voit tarkastella täällä.)

Hyvien toimintamallien jakamiseen sekä kuntien yhteistyöhön on nyt aito tarve. Pilotoinnin etuna on aktiivinen keskustelu kuntien ja ministeriön välillä. Tunnistetut vaikeudet tuleekin voittaa yhdessä ennen kuin Suomen mallia paalutetaan varsinaisella lainsäädännöllä. 

Riikka Roitto
hankekoordinaattori
Liikuntatieteellinen Seura

Tekstiä päivitetty 22.2.2021 lukijapalautteen pohjalta: Olympiakomitea on lähdössä rakentamaan Suomen mallin kuntakoordinaattoreille omaa verkostoa yhdessä Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa.