Blogi

Kirjoittaja:

Urho Kujala, liikuntalääketieteen professori, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta

Julkaistu:

31.03.2020

Jaa:

COVID-19 -infektiot ja aktiiviliikkujan varotoimet

Mitä tiedämme koronaviruksesta ja liikunnasta? Nämä yleisohjeet perustuvat siihen tietämykseen, joka taudista on karttunut 31.03.2020 mennessä. Terveenä saa liikkua, mutta kehoaan kannattaa kuunnella erityisen herkästi.

1. COVID-19: Liikunta ja tartuntojen ennaltaehkäisy

  • Vältä kontakteja oireisiin ja myös oireettomiin henkilöihin kodin ulkopuolella. Muista käsienpesut.
  • Harrasta ensisijaisesti ”yksilölajeja”, joissa et ole kontaktissa muihin. Liikuntaan sopivat erityisen hyvin ei-kansoitetut ulkotilat.
  • Epidemian aikana älä aloita poikkeuksellisen uuvuttavaa harjoittelua, vaikka olisit terve.
  • Mikäli sinulla on alkavia hengitystieinfektion oireita, älä harrasta rasittavaa liikuntaa, koska se yleensä vaikeuttaa ja pitkittää infektiotautia.
  • Maskin ja käsineiden käyttö voi vähentää tartuntojen leviämistä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Erityisesti se voi ehkäistä sitä, että oireettomat henkilöt eivät levitä tautia tietämättään.
  • Noudata viranomaisohjeita.

2. COVID-19: Liikunta todetun sairauden aikana

  • Vältä turhaa fyysistä rasitusta heti, jos tunnet alkavia hengitystieinfektion oireita. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos sinulla on päänsärkyä, kurkkukipua, kuumetta, lihassärkyjä, ripulia, pahoinvointia tai yleisvoinnin laskua.
  • Selvien oireiden ilmaannuttua tai diagnoosin varmistuttua vältä fyysistä rasitusta.
  • Liiallinen fyysinen rasitus vaikeuttaa sairauden kulkua. Tauti voi alkaa lievänä ja pahentua hiljalleen ensimmäisen kahden viikon aikana.
  • Keväisin esim. siitepöly voi aiheuttaa vähäistä nenän tukkoisuutta tai vuotamista, joka yksin ei yleensä viittaa vakavaan infektioon.

3. COVID-19: Liikunta todetun sairauden aikana – tutkimustieto vakavista infektioista karttuu hiljalleen

  • Kiinalaistutkimuksissa on todettu, että herkästi reagoivat sydänlihasvaurioon viittaavat merkkiaineet voivat nousta vakavissa tautitapauksissa.
  • Italialaiskardiologien mukaan tyypillisiä sydänlihastulehduksia ei COVID-19 infektioiden yhteydessä kuitenkaan nähdä.
  • Vakavat keuhkokuumeet voivat jättää hitaasti korjautuvia muutoksia keuhkoihin.

4. COVID-19: Liikunta sairauden jälkeen

  • Osalla oireet ovat vain lieviä ja toipuminenkin nopeampaa, mutta vakavan infektion (esimerkiksi keuhkokuume) jälkeen toipuminen vie aikaa. Yleistä nyrkkisääntöä toipumisajasta ei voida antaa, vaan tilannetta tulee seurata yksilöllisesti.
  • Lähde liikkumaan rauhallisesti aloittaen, esimerkiksi kävellen, vasta kun tunnet olevasi terve.
  • Rasitustasoa voit nostaa hiljalleen asteittain muutaman vuorokauden välein, jos mitään poikkeavaa oiretta ei ilmaannu.
  • Jos koet poikkeavia oireita, esimerkiksi selvästi kohonnut leposyke, lepo- tai rasitusrintakipuja, hengenahdistusta tai uusia rytmihäiriöitä esimerkiksi liikunnan aikana, lopeta liikunta ja hakeudu tarvittaessa lääketieteellisiin tutkimuksiin.

5. COVID-19: Erotusdiagnoosi

  • On hyvä muistaa, että myös monet muut virukset (kuten influenza A, influenza B, RS, adeno, boca, muut koronat, parainfluenza, rhino, Epstein-Barr) sekä myös bakteerit (esimerkiksi streptokokki tonsilliitti – vaatii antibioottihoidon) voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita.
  • Liikunnan harrastamisen periaatteet näiden sairauksien aikana ja toipumisvaiheessa ovat periaatteessa samat kuin COVID-19 infektioissa.
  • Tautispesifien lääkehoitojen tarpeen arvioi tarvittaessa lääkärisi. 
Blogia päivittyy sitä mukaa kun lisätietoa karttuu.
 
Kirjoittaja: Urho Kujala
liikuntalääketieteen professori
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
urho.m.kujala (at) jyu.fi