Blogi

Kirjoittaja:

Urho Kujala, liikuntalääketieteen professori, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta

Julkaistu:

31.03.2020

Jaa:

COVID-19 -infektiot ja aktiiviliikkujan varotoimet

COVID-19 -infektiot ja aktiiviliikkujan varotoimet
Kuva: Jouko Kokkonen

Mitä tiedämme koronaviruksesta ja liikunnasta? Nämä yleisohjeet perustuvat siihen tietämykseen, joka taudista on karttunut 31.03.2020 mennessä. Terveenä saa liikkua, mutta kehoaan kannattaa kuunnella erityisen herkästi.

1. COVID-19: Liikunta ja tartuntojen ennaltaehkäisy

  • Vältä kontakteja oireisiin ja myös oireettomiin henkilöihin kodin ulkopuolella. Muista käsienpesut.
  • Harrasta ensisijaisesti ”yksilölajeja”, joissa et ole kontaktissa muihin. Liikuntaan sopivat erityisen hyvin ei-kansoitetut ulkotilat.
  • Epidemian aikana älä aloita poikkeuksellisen uuvuttavaa harjoittelua, vaikka olisit terve.
  • Mikäli sinulla on alkavia hengitystieinfektion oireita, älä harrasta rasittavaa liikuntaa, koska se yleensä vaikeuttaa ja pitkittää infektiotautia.
  • Maskin ja käsineiden käyttö voi vähentää tartuntojen leviämistä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Erityisesti se voi ehkäistä sitä, että oireettomat henkilöt eivät levitä tautia tietämättään.
  • Noudata viranomaisohjeita.

2. COVID-19: Liikunta todetun sairauden aikana

  • Vältä turhaa fyysistä rasitusta heti, jos tunnet alkavia hengitystieinfektion oireita. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos sinulla on päänsärkyä, kurkkukipua, kuumetta, lihassärkyjä, ripulia, pahoinvointia tai yleisvoinnin laskua.
  • Selvien oireiden ilmaannuttua tai diagnoosin varmistuttua vältä fyysistä rasitusta.
  • Liiallinen fyysinen rasitus vaikeuttaa sairauden kulkua. Tauti voi alkaa lievänä ja pahentua hiljalleen ensimmäisen kahden viikon aikana.
  • Keväisin esim. siitepöly voi aiheuttaa vähäistä nenän tukkoisuutta tai vuotamista, joka yksin ei yleensä viittaa vakavaan infektioon.

3. COVID-19: Liikunta todetun sairauden aikana – tutkimustieto vakavista infektioista karttuu hiljalleen

  • Kiinalaistutkimuksissa on todettu, että herkästi reagoivat sydänlihasvaurioon viittaavat merkkiaineet voivat nousta vakavissa tautitapauksissa.
  • Italialaiskardiologien mukaan tyypillisiä sydänlihastulehduksia ei COVID-19 infektioiden yhteydessä kuitenkaan nähdä.
  • Vakavat keuhkokuumeet voivat jättää hitaasti korjautuvia muutoksia keuhkoihin.

4. COVID-19: Liikunta sairauden jälkeen

  • Osalla oireet ovat vain lieviä ja toipuminenkin nopeampaa, mutta vakavan infektion (esimerkiksi keuhkokuume) jälkeen toipuminen vie aikaa. Yleistä nyrkkisääntöä toipumisajasta ei voida antaa, vaan tilannetta tulee seurata yksilöllisesti.
  • Lähde liikkumaan rauhallisesti aloittaen, esimerkiksi kävellen, vasta kun tunnet olevasi terve.
  • Rasitustasoa voit nostaa hiljalleen asteittain muutaman vuorokauden välein, jos mitään poikkeavaa oiretta ei ilmaannu.
  • Jos koet poikkeavia oireita, esimerkiksi selvästi kohonnut leposyke, lepo- tai rasitusrintakipuja, hengenahdistusta tai uusia rytmihäiriöitä esimerkiksi liikunnan aikana, lopeta liikunta ja hakeudu tarvittaessa lääketieteellisiin tutkimuksiin.

5. COVID-19: Erotusdiagnoosi

  • On hyvä muistaa, että myös monet muut virukset (kuten influenza A, influenza B, RS, adeno, boca, muut koronat, parainfluenza, rhino, Epstein-Barr) sekä myös bakteerit (esimerkiksi streptokokki tonsilliitti – vaatii antibioottihoidon) voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita.
  • Liikunnan harrastamisen periaatteet näiden sairauksien aikana ja toipumisvaiheessa ovat periaatteessa samat kuin COVID-19 infektioissa.
  • Tautispesifien lääkehoitojen tarpeen arvioi tarvittaessa lääkärisi. 
Blogia päivittyy sitä mukaa kun lisätietoa karttuu.
 
Kirjoittaja: Urho Kujala
liikuntalääketieteen professori
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
urho.m.kujala (at) jyu.fi