Alexander Stubb kolmas presidentti liikuntatieteiden kunniatohtorina

Urho Kekkonen sai arvon Jyväskylän yliopiston ensimmäisessä promootiossa. Kunniatohtoriehdokkaiden nimeäminen herätti paljon keskustelua liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professori Jeddi Hasan piti kunniatohtorien nimeämistä outona, kun tiedekunnasta ei ollut vielä edes väitellyt kukaan. Keskustelu ehdokkaista oli Lauri Laakson mukaan kiivasta. Muun muassa Paavo Nurmen nimi oli esillä. Laakso kertoo muistelmissaan pitäneensä Nurmea hyvänä ehdokkaana ja esittäneensä huumoripitoisen kannatuspuheenvuoron: ”Minä totesin, että kannatan ehdotusta, ja ehdotan lisäksi Kaarlo Kangasniemeä ja ori Eri Aaronia!”.

Kunniatohtoreiksi tulivat valituksi Kekkosen lisäksi Lauri ”Tahko” Pihkala ja Kaarina Kari, jotka olivat saaneet professorin arvonimen. Kekkoselle kertyi urallaan yhteensä 21 kunniatohtorin arvoa, joista kotimaisia oli 13. Lähes kaikki suomalaiset yliopistot tai korkeakoulut soivat hänelle korkeimman tunnustuksen. Kekkosen kunniatohtorimäärä on ainakin poliitikkotason Suomen ennätys ja kertoo aikansa poliittisesta kulttuurista.

Promootiossa airuena toiminut Erkki Fredriksson on muistellut Kekkosen ja Pihkalan jäätävien välien näkyneen juhlassa. Kunniatohtorit kokoontuivat yliopiston päärakennuksen opettajainhuoneessa. Tarkoitus oli, että viimeisenä saapuva Kekkonen kättelee heidät. Pihkalalle tämä ei sopinut ja hän piiloutui vaatekaappiin. Kekkosen alettua kätellä kunniatohtoreita Pihkala kolisteli ulos kaapista ja seurasi presidenttiä kättelijänä. Kekkonen ja Pihkala eivät kätelleet toisiaan.

Kekkosen toiminta promootiossa herätti ihmetystä  

Vanhan kiistakumppanin temppu suututti Kekkosta. Promootioaktin aikana presidentti istui, kun promoottori luetteli latinaksi hänen ansioitaan. Kari ja Pihkala sen sijaan nousivat ylös vuorollaan. Professori Olavi Borg arvioi, että ensimmäisenä arvomerkkinsä saanut Kekkonen ei joko ollut perillä akateemisesta käytännöstä tai halusi antaa viestin.

”Salissa vaihdettiin merkitseviä katseita ja itsekin ajattelin, että jaha, presidentti luo uutta käytäntöä tai sitten hieman näpäyttää akateemista maailmaa. Suomen Akatemian ympärillä käyty keskustelu oli tuolloin vielä tuore tapahtuma.”

Borg viittasi vuonna 1948 perustetun Suomen Akatemian lakkauttamiseen ja korvaamiseen vuoden 1970 alussa toimintansa aloittaneella tieteellisten toimikuntien järjestelmällä, jonka nimeksi tuli Suomen Akatemia. Kekkonen ajoi voimallisesti uudistusta, jota myös vastustettiin. Promootioillallisilla Kekkonen pyysi anteeksi päivällä promootioaktissa tapahtunutta kömmähdystään. Humoristinen jatko kirvoitti illallisväeltä naurut:

”Entisenä pikajuoksijana kuitenkin tajusin heti, että on turha lähteä enää matkaan, kun laukaus on jo pamahtanut.”

Promootiokulkueen lähdössäkin sattui pieni välikohtaus. Kärkeen presidentti Kekkosen pariksi aiottu Kaarina Kari ilmoitti, ettei pysty kävelemään kaupunginkirkkoon. Lauri Pihkala siirtyi Kekkosen rinnalle. Pihkala tokaisi kulkueessa vähän taaempana olleelle kunniatohtorin arvon saaneelle Eero Fredrikssonille: ”Aina olen pyrkinyt eturiviin, nyt ihan käskettiin.”

Kekkosta letkautus ei naurattanut. Lähtöä odoteltaessa toinen edellä odotelleista hevosista pyöräytti mittavan munkkikasan aivan presidentin eteen. Pihkala piti suunsa kiinni, mutta virnisteli tapahtuneelle. Kekkonen ja Pihkala eivät vaihtaneet matkan aikana sanaakaan. Adjutantin mukaan he eivät olleet puhuneet keskenään myöskään matkalla Jyväskylään, vaikka presidentti oli tarjonnut Pihkalalle matkan virka-autonsa kyydissä.

Professori Kari kyseli Pihkalan protentoinnin taustoja promootioillallisilla Jyväshovissa. Rauna Pihkala kertoi suojeluskuntiin ja urheiluliittoon liittyvien asioiden kaihertavan edelleen Pihkalaa.

Arvon ansainneissa liikuntavaikuttajia ja tieteentekijöitä

Vuonna 1982 kunniatohtoreita tuli kerralla peräti 13, kun liikuntatieteellinen tiedekunta järjesti oman promootion. Joukossa olivat muun sir Roger Bannister, opetusministeri Kalevi Kivistö, professori (h. c.) Helge Nygrén ja SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila. LTS:n toimintaan olivat uusista kunniatohtoreista osallistuneet professori Saima Tavast-Rancken, opetusneuvos Elna Kopponen, Työterveyslaitoksen osastonjohtaja Aarni Koskela, professori (h. c.) Liisa Orko, professori Martti J. Karvonen ja lääkintöneuvos Heikki Savolainen.

Vuoden 1982 jälkeen liikuntatieteen kunniatohtorin arvon saaneet ovat pääosin olleet alan kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita. Jyväskylän pitkäaikaisesta kaupunginjohtajasta Jaakko Lovénista tuli kunniatohtori 1996 ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtajasta Roger Talermosta 2009.

Vuonna 2013 kunniatohtorin arvon saanut Sauli Niinistö oli tullut 2000-luvulla tunnetuksi muun muassa rullaluistelun harrastajana. Hän toimi Suomen Palloliiton puheenjohtajana 2010–2012 ja vuoden 2009 taitoluistelun EM-kilpailujen järjestelytoimikunnan johdossa. Ministeri Lauri Tarasti sai kunniatohtorin arvon 2019. Hän on toiminut liikunnan ja urheilun parissa koko ikänsä. Tarasti tunnetaan erityisesti urheilujuridiikan ja antidopingintyön kehittäjänä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kunniatohtorijoukkoon liittyi 2023 Suomen jääkiekon miesten päävalmentaja Jukka Jalonen. Pientä porua herätti Jalosen osallistuminen promootioon kesken MM-kisojen. Hän lensi heti tilaisuuden jälkeen helikopterilla Tampereelle, jossa Suomi pelasi Itävaltaa vastaan. Suomi voitti ottelun 3–1.

Yhteensä 38 henkilöä on saanut kunniatohtorin arvon liikuntatieteelliseltä tiedekunnalta. Neljälle heistä on myönnetty terveystieteiden kunniatohtorin arvo.

Toukokuussa 2026 kunniatohtoriksi vihittävä Alexander Stubb on vieraillut kouluissa ja urheiluseuroissa puhumassa liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista. Hänet tunnetaan aktiiviliikkujana ja huippu-urheilun ystävänä. Stubbin lisäksi liikuntatieteellisen tiedekunnan esityksestä kunniatohtorin arvon saa professori Susanne Iwarsson. Hän on toiminut vuodesta 2005 gerontologian ja hoivan professorina Lundin yliopistossa.

 

Jyväskylän yliopisto vihkii toukokuussa 2026 yksitoista uutta kunniatohtoria. Jyväskylän yliopiston kahdestoista, koko yliopiston yhteinen promootio järjestetään 22.-24.5.2026. Lue lisää JYU:n sivuilta.

 

Jouko Kokkonen
vt. päätoimittaja, Liikunta & Tiede -lehti

Lähteet:

Borg, O. 2010. Elämä kertoo. Puoli vuosisataa akateemisessa maailmassa. Tampere University Press

Fredriksson, E. 2016. Rivakka lakkitehtailija – Eero Fredriksonin kaikenkarvaisia sattumuksia. Docendo

Jyväskylän yliopisto. 2023. Kunniatohtorit kautta aikojen. www.jyu.fi/fi/artikkeli/kunniatohtorit-kautta-aikojen, 20.9.2023

Laakso, L. 2025. Liikuntakasvatuksen puolustaja. Momentum Kirjat