Urheiluseurojen ammattimaistuminen

Urheilun ammattimaistuminen etenee vauhdikkaasti myös Suomessa vaikuttaen koko liikuntakulttuuriin. Tutkittua tietoa on kuitenkin tuotettu niukasti. Outi Aarresalon, Jari Lämsän ja Hannu Itkosen Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa -tutkimus taustoittaa, analysoi ja valaisee seurojen ammattimaistumisen prosesseja 2020-luvun alussa.

Tutkimuksessa urheiluseurojen ammattimaisuuteen liittyviä tekijöitä selvitettiin kohdennetulta seurajoukolta. Tutkimusaineisto kerättiin jalkapallo-, jääkiekko-, koripallo-, pesäpallo- ja salibandyseuroista, jotka pelaavat liigassa tai ovat lajin suurimpia seuroja. 170 seurasta kyselyyn vastasi 91 seuraa. 18 seuraa oli liigatoimintoihin keskittyviä liigaseuroja, 33 junioritoimintaan keskittyviä junioriseuroja ja 40 niin kutsuttuja hybridiseuroja, joilla oli sekä liigajoukkue että junioritoimintaa. 

Päätoimista henkilöstöä oli eniten liigaseuroilla, keskimäärin 11 henkilöä. Liigaseuroissa huomio keskittyykin muita enemmän taloudellisiin kysymyksiin. Vastanneista liigaseuroista lähes kaikki ovat osakeyhtiöitä, ja keskimääräinen vuositulo oli 2,4 miljoonaa euroa. 

– Seurat, joiden joukkue tai joukkueet pelaavat ylintä kansallista sarjaa, tasapainoilevat taloudellisten resurssien ja menestyksen tavoittelun yhteensovittamiseksi. Mitä ammattimaistuneemmasta toiminnasta on kyse, sitä suuremmat vaatimukset ulkopuolisten resurssien keräämiseksi ovat. Suomessa liigajoukkueiden rahoitus painottuu kahteen kokonaisuuteen: sponsorointi- ja mainostuloihin sekä ottelutapahtumatuloihin, kommentoi liigaseuroja tutkija Jari Lämsä. 

Tutkimuksen seurojen ympärille oli muodostunut erilaisia organisaatioperheitä, jossa toimitaan saman seurabrändin alla tai esimerkiksi hallinnoidaan harjoittelutiloja yhtiön tai säätiön kautta.

– Ammattimaistumisen tarkastelussa ja tunnistamisessa on entistä enemmän käännettävä katseita yksittäisistä seuraorganisaatioista ja sisäisestä organisoinnista myös seuran toimintaympäristöön ja sidosryhmiin. Erilaisten suhteiden hallinnointiin ja kehittämiseen tarvitaan tekijöitä ja osaamista. Tällä on merkitystä sekä liigaurheilussa että junioritoiminnassa, kommentoi seurojen tilannetta tutkija Outi Aarresola.

Seuroissa aiotaan palkata tekijöitä edelleen lisää, mutta osaavien henkilöiden rekrytoinnissa sekä toimijoiden kouluttamisessa oli haasteita. Liigaurheilussa monipuolisen rahoituksen kehittäminen on urheilun ammattilaisuuden kasvun edellytys. Junioritoiminnoissa puolestaan on otettava huomioon, että ammattimaistuminen uhkaa nostaa harrastuskustannuksia edelleen.

Kyselyn teemat perustuvat aiempaan tutkimukseen urheiluorganisaatioiden ammattimaistumisesta ja kapasiteetista sekä ammattilaisurheilusta. Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2020‒2021. Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa -raportti on osa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Huippu-urheilun instituutti KIHUn Ammattimaistuva urheilu -tutkimushanketta. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Raportti julkaistiin 18.8.2022 webinaarissa ja se on avoimesti luettavissa pdf-muodossa täällä. Maksullinen, painettu julkaisu tulee tilattavaksi Tiedekirjaan myöhemmin.

Lisätietoja

Outi Aarresola
yliopistonlehtori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
p. 040 5097078
outi.aarresola(at)jyu.fi

Jari Lämsä
johtava asiantuntija, Huippu-urheilun instituutti KIHU 
p. 0400 815 943
jari.lamsa(at)kihu.fi 

Hannu Itkonen
tutkimushankkeen johtaja, emeritusprofessori
p. 050 381 6302
hannu.itkonen(at)jyu.fi