Vuoden liikkuvinta kuntaa etsimässä

Vuoden liikkuvin kunta -palkinto jaettiin Urheilugaalassa ensimmäistä kertaa vuonna 2018, jolloin avoimessa haussa ehdokkaita oli peräti sata. Vuonna 2023 liikkuvimman kunnan palkintoa tavoitteli nelisenkymmentä kuntaa.

Palkinnosta yhdessä vastaavien Kuntaliiton ja OKM:n tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntien monimuotoista työtä hyvinvoinnin, liikkumisen ja liikunnan lisäämiseksi. Tänä vuonna kunnat arjen liikuttajina -teemaisessa haussa painotettiin liikunta- ja liikkumismahdollisuuksia laaja-alaisesti edistänyttä kuntaa, sillä asukkaiden fyysisen aktiivisuuden tukemisessa tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat.

Hakijoiden joukossa oli sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia kuntia eri puolilta Suomea. Kuntien asukasluvut vaihtelivat reilusta tuhannesta yli sadan tuhannen. Tämän vuoksi kuntien liikkumisen edistämiseen käytettävissä olevia resursseja olisi ollut vaikea vertailla. Hakijakuntien liikunta- ja ulkoilupaikkojen nettokustannukset vuodelta 2022 asukasta kohden vaihtelivat 36 euron ja 259 euron välillä.

Arviointikriteereinä painotettiin arjen liikkumista edistäviä toimenpiteitä, liikunnallisen elämäntavan näkymistä kunnan strategiatyössä sekä sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Onnistunut kuntalaisten liikuttaminen ei selity suoraan kunnan rahallisilla panostuksilla liikunta- ja ulkoilupaikkoihin.

Hakemukset omaleimaisia, toimenpiteet samankaltaisia

Kuntien erityispiirteet ja vahvuudet kävivät ilmi hakemuksista. Liikkumisen edistämisen toimenpiteissä pyörää ei ole keksitty uudestaan, vaan lähes kaikissa hakijakunnissa toimenpiteet olivat yhteneväisiä. Strategiatyö liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi oli mainittu useamman kunnan jo valmistuneessa tai valmisteilla olevissa liikkumisohjelmissa. Osa ohjelmista tai suunnitelmista oli linkitetty osaksi laajempaa hyvinvointisuunnitelmaa, pyöräilyn ja kävelemisen edistämisen ohjelmaa tai tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Hakemusten perusteella liikkumisohjelmien poikkihallinnollisuus vaihtelee kunnissa. Osassa kunnista suunnitelmat keskittyivät enemmän olosuhteiden ja palveluiden kehittämiseen. Toisissa kunnissa liikkuminen toimi puolestaan keinona kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tai kunnan matkailun edistämiseksi.

Nuorisolakiin kirjattu Harrastamisen Suomen malli (HSM) on konkreettinen esimerkki kuntien poikkihallinnollisesta työstä. Hakemuksissa lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksien edistäminen kohdentui erityisesti seura- ja yhdistystoiminnan ulkopuolelle jääneiden aktivoimiseen, joko HSM-toimenpitein tai lapsilta ja nuorilta itsestään tulleiden ideoiden toteuttamisena. Lapsille ja nuorille oli kohdennettu monia maksuttomia matalan kynnyksen liikuntapalveluita yhteistyössä opetus- ja nuorisotoimen kanssa.

Isojen liikuntapaikkainvestointien sijaan kunnat olivat panostaneet uusiin lähiliikuntapaikkoihin, kävelyreittien kunnossapitoon, kuntarajat ylittävien retkeily- ja vaellusreittien saavutettavuuteen sekä luontoliikuntaan. Kunnat olivat siis panostaneet omaehtoisen liikkumisen olosuhteisiin ja luontoliikunnan kasvaneeseen suosioon. Nämä toimenpiteet tukevat kaikenikäisten kuntalaisten liikkumista.

Lisäksi kunnissa perinteisten liikuntapaikkojen käyttäjiksi on yritetty houkutella uusia asiakkaita kokeilutapahtumien avulla. Myös positiivista erityiskohtelua liikuntapaikkojen maksuttomuudesta oli kokeiltu osissa kunnissa hyvin tuloksin. Osa hakijakunnista tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden harrastaa liikuntaa työajalla tai verovapaata työsuhdepyöräetua.

Erityisesti liian vähän liikkuville aikuisille on kohdennettu liikuntaneuvontaa. Osassa kuntia liikuntaneuvonnan toteuttaminen yhdessä liikuntapalveluiden ja uuden hyvinvointialueen kesken oli jo vakiintunut, toisissa kunnissa liikuntaneuvonta hakee soteuudistuksen jälkeen vielä muotoaan.

Pienemmissä kunnissa kuntalaisia liikuttavien toimenpiteiden toteuttamiseen saatetaan osallistua talkoohengessä. Näissä kunnissa liikuntapalveluiden ja kyläyhdistysten yhteistyö tarjoaa ketteryyttä. Esimerkiksi liikuntatiloja on mahdollista käyttää vapaa-ajalla ilmaiseksi ja liikuntaolosuhteista huolehditaan yhteistyöllä.

Isompien kuntien hakemuksissa puolestaan korostui tiedolla johtaminen, kuten sähköinen liikuntapaikkojen tilastointi, joka mahdollistaa palveluiden aktiivisen seurannan ja kehittämisen. Lisäksi näiden kuntien HYTE-ryhmissä käsiteltiin liikuntaindikaattorien tuloksia osana laajempaa hyvinvointityötä. Pienemmät kunnat tekevät HYTE-työtä verkostotyönä, esimerkiksi Varsinais-Suomessa Rajattomasti Liikuntaa -verkostossa.

Kolmen finalistin liikkumisen edistämistoimet

Esiraati valitsi vuoden 2023 liikkuvin kunta -finalisteiksi Kalajoen, Porin ja Keravan. Jokaisessa finalistikunnassa oli tehty innovatiivisia avauksia edellä esiteltyjen toimenpiteiden lisäksi. Kalajoella on kehitetty koulumatkaliikkumista turvallisen ja kestävän liikkumisen periaatteiden mukaisesti. Esteettömyys ja osallisuus ovat kunnan tärkeitä arvoja. Ainutlaatuinen meriluonto luo mahdollisuuksia liikkumiselle ja virkistäytymiselle kaikille, sillä kuntaan oli rakennettu esteettömät laiturit.

Pori on perustanut uuden liikunnallisen elämäntavan asiantuntijan vakanssin. Porissa kevyen liikenteen väylät, retkeilyreitit ja uimarannat ovat osa liikuntapaikkaverkostoa ja niiden vaikutukset arjen aktiivisuuteen tunnistetaan laajalti. Nuoriin aikuisiin kohdistuva etsivän nuorisotyön kaltainen liikuntatyö on saanut hyviä tuloksia aikaan. Kirjastojen yhteydessä toimivista ”liikuttamoista” kuntalaiset voivat lainata liikuntavälineitä, joista suosituimpia ovat olleet maastopyörät.

Kerava oli yksi harvoista hakijakunnista, jossa liikunta on liitetty maankäytön suunnitteluun. Liikuntapaikkojen ja -reittien kehittäminen, ylläpitäminen ja valmistelu ylikunnallisesti palvelee laajemmin koko Keski-Uudenmaan alueen asukkaita. Kaupunkistrategia koskettaa myös päiväkoteja ja kouluja. Keravalla perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu jokaisen oppilaan oikeus taukoliikuntaan. Suuren mediahuomion saaneen Keppi & Porkkana -toimintamallin tavoitteena on ollut tarjota taukoliikuntaa niin oppilaille kuin koulujen henkilöstöllekin.

Riikka Roitto
hankeasiantuntija
Liikuntatieteellisen Seuran edustaja esiraadissa

Tammikuun 11. järjestettävässä Urheilugaalassa palkitaan vuoden liikkuvin kunta. Esiraadin esityksestä Urheilugaalan palkintolautakunta on nimennyt palkintoluokan ehdokkaat ja tämän pohjalta noin 300 hengen kokoinen raati äänestää voittajakunnan.