Liikunta & Tiede -lehti 5/2021

Kirjoittaja:

Inka Mannoja, Daniela Eklund, Taru Patrikainen ja Marianna Suonpää

Julkaistu:

30.11.2021

Jaa:

Vantaan malli: Terveydenhuollon vastaanotolta elintapaohjaukseen

Vantaan malli: Terveydenhuollon vastaanotolta elintapaohjaukseen
Kuva: Antero Aaltonen

Liikunta- ja terveyspalvelut ovat kehittäneet Vantaalla pitkäkestoisen elintapaohjauspalvelun. Hyvinvointimentoroinnissa asiakkaat ohjautuvat palveluun terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilta potilastietojärjestelmän ja ilmoittautumislomakkeen kautta. Mobiilisovellusta hyödyntävä elintapaohjausmalli on Itä-Suomen yliopiston ja THL:n kanssa tehtyjen alustavien laskemien perusteella kustannusvaikuttava.

Elintason nousun myötä suomalaisten elintavat ja -ympäristö ovat muuttuneet ylipainoon ja lihavuuteen altistaviksi. Heikot elintavat ja niistä seuraava telintapasairaudet kuormittavat terveydenhuollon palveluja, mistä aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia (PALKO 2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä tulisikin siirtää sairauksien hoidosta terveysongelmien, kuten elintapasairauksien ehkäisyyn (Airaksinen 2020). Yksi vaikutuskeino on elintapoihin liittyvä ohjaus, joka on todettu tehokkaaksi keinoksi ehkäistä kansanterveysongelmia (Niinistö ym. 2020).

Vantaalla on toiminut runsaan kahden vuoden ajan Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan -hanke. Yhtenä sen tavoitteena on ollut kehittää elintapaohjausta, johon terveydenhuollonammattilaiset voivat ohjata elintapojensa puolesta riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita. Elintapaohjauksen tarpeellisuudesta kertoo esimerkiksi Vantaan aikuisväestön lihavuus, joka on vuosina 2018‒2020 lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä (Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2020).

Liikunta- ja terveyspalveluiden yhteistyö elintapaohjauksessa

Elintapaohjauksen katsotaan olevan osa perusterveydenhuollon ammattilaisten työtä (Tarnanen ym. 2020), mutta resurssit riittävät harvoin kattavan ohjauksen toteuttamiseen. Tämän ratkaisemiseksi Vantaan liikunnan palvelualueelle perustettiin hyvinvointimentoroinniksi nimetty elintapaohjauspalvelu. Siinä työskentelee liikunta- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Hyvinvointimentorointia kehitettiin liikunta- ja terveyspalveluiden yhteistyönä.

Liikunnan palvelualue toimi hyvinvointimentoroinnin pääkehittäjänä ja terveyspalveluiden asiantuntemusta käytettiin esimerkiksi asiakkaiden tavoittamisessa ja palvelun sisäänottokriteerien luomisessa. Suunnittelun tuloksena muotoutui 12 kuukauden hyvinvointimentorointi, jonka nimi kuvastaa hyvinvoinnin kokonaisvaltaista huomioimista. Asiakkaiden sisäänottokriteereiksi muodostuivat mm. ylipaino, tyypin 2 diabetes, seurannassa kohonneeksi todettu verenpaine ja tuen tarve elintapamuutoksiin.

Käytännön asiakastyössä liikunta- ja terveyspalvelujen yhteistyötä tehtiin Vantaalla hyödyntämällä potilastietojärjestelmää, mikä edistää mm. tietojen hallintaa (Kruse ym. 2018). Potilastietojärjestelmän käyttö on mahdollistanut terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaiden ajanvarauksen hyvinvointimentorointiin. Hyvinvointimentorit kirjaavat asiakkaan luvalla potilasjärjestelmään yhteenvetoja yksilötapaamisista ja niiden yhteydessä tehtävistä mittauksista, mikä on Liikuntaneuvonnan valtakunnallisten suositusten mukainen toimintatapa (Tuunanen & Kivimäki 2021). Hyvinvointimentorin merkinnät ovat sekä terveydenhuollon ammattilaisten että asiakkaan itsensä nähtävissä.

Kuva 1. Hyvinvointimentoroinnin pilotti 2.0:n palvelupolku

Hyvinvointimentoroinnin eteneminen

Hyvinvointimentorointi käynnistyy asiakkaan ja ohjaajan tapaamisella. Ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitetaan asiakkaan tilanne, toiveet ja odotukset. Asiakkaan niin halutessa on häneltä mitattu kehon paino, käden puristusvoima, vyötärönympärys ja arvioitu maksimaalinen hapenottokyky non-exercise -menetelmillä. Mittausten avulla on seurattu edistymistä ohjauksen aikana noin kolmen kuukauden välein (kuva 1).

Yksilötapaamisten lisäksi asiakkaille tarjottu mobiilisovellus mahdollistaa ohjaajan ja asiakkaan välisen viikoittaisen vuorovaikutuksen sekä itsereflektointiin ja tapojen tarkasteluun kannustavien tehtävien ja terveyspainotteisen materiaalin tarjoamisen. Vuoden mittaisen ohjauksen jälkeen asiakas voi jäädä mukaan sisällöltään kevennettyyn seurantavaiheeseen, jonka aikana seurataan ja tuetaan opittujen terveystottumusten pysyvyyttä.

Alustavat tulokset lupaavia

Vantaan hyvinvointimentorointiin on helmikuusta 2020 lähtien ohjautunut asiakkaita niin Vantaan terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilta kuin oman ilmoittautumisen kautta. Lokakuun 2021 alkuun mennessä asiakkaita on ohjautunut mentorointiin 345, joista 19 on keskeyttänyt palvelun pääosin terveydellisten syiden vuoksi. Mentorointiin osallistavista 163 on ohittanut palvelun puolivälin. Ohjauksen alussa yli 75 prosentilla oli käden puristusvoima sekä maksimaalisen hapenottokyvyn arvio oman ikäisiin suhteutettuna selvästi keskimääräistä heikompi.

Vantaan hyvinvointimentoroinnista on määritetty hankeaikaisten tulosten perusteella (n = 53) Itä-Suomen yliopiston ja THL:n kanssa kustannussäästölaskelma. Laskelman perusteella 2,5 prosentin keskimääräinen painonpudotus hyvinvointimentoroinnin kaltaisella toiminnalla vähentää kohderyhmällä tyypin 2 diabetekseen sairastumista neljänneksellä. Hyvinvointimentoroinnin tähän asti päättäneiden asiakkaiden (n = 53) keskimääräinen painonpudotus on 3,4 ± 4,7 prosenttia. Kustannussäästölaskelman mukaan mentoroinnin kaltainen toiminta tuottaa terveydenhuoltomenoihin ja tuottavuuskustannuksiin noin 1,7 miljoonan euron kumulatiiviset säästöt tuhatta asiakasta kohden 15 vuoden aikana. Asiakaskohtainen arvioitu säästö 15 vuoden aikana on 1 767 euroa (luottamusväli -383–3989 euroa). Hyvinvointimentoroinnin ohjauskuluja (481 euroa/ asiakas) ei ole huomioitu laskelmassa.

Terveydenhuoltokin pitää mallia toimivana

Hyvinvointimentoroinnin ensimmäisestä pilotista on saatuhyvää palautetta Vantaan kaupungin terveydenhuollon ammattilaisilta. He kokevat mentoroinnin tukevan terveyspalveluiden työtä. Esimerkiksi kaikki ravitsemusterapian asiakkaat, joille palvelusta on kerrottu, ovat halunneet lähteä mukaan.

Vantaalla terveydenhuollon ammattilaisia on koulutettu hankeaikana elintapojen puheeksiottoon. Onnistuneen puheeksioton avulla ammattilaiset saavat kuntalaiset kiinnostumaan elintapaohjauksesta. Osa hyvinvointimentorointiin ohjautuneista asiakkaista onkin kertonut lääkärin motivoineen heitä osallistumaan mentorointiin, mikä kertoo terveydenhuoltohenkilöstön tarpeellisuudesta ja auktoriteetista.

Hyvinvointimentorointi jatkuu Vantaalla hankeajan jälkeen luodulla mallilla, sillä palvelu on osoittautunut tarpeelliseksi. Asiakaspalautteen perusteella palvelu ja sen sisältö on koettu hyödylliseksi.

INKA MANNOJA, liikunnanohjaaja (YAMK)
lähihoitaja, projektikoordinaattori

DANIELA EKLUND, LitT
projektikoordinaattori

TARU PATRIKAINEN, TtM
toimintaterapeutti (AMK)
projektikoordinaattori

MARIANNA SUONPÄÄ, TtM
projektiasiantuntija

Kirjoittajat työskentelevät Vantaan kaupungilla. Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi. Lisätietoja hyvinvointimentoroinnista löydät tämän linkin kautta. Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan -hanke on toteutettu Vantaalla sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahasta 2019–2021.

Mitä on mobiilipohjainen hyvinvointimentorointi?

Hyvinvointimentorointi yhdistää 12 kuukauden aikana perinteisen vastaanotolla tapahtuvan elintapaneuvonnan, käyttäytymistieteeseen perustuvan muutosprosessin sekä mobiililaitepohjaisen ohjauksen. Ohjaus on rakennettu the Multi-Process Action Control Framework -mallia mukaillen (M-PAC, Liu ym. 2019). Malli yhdistää useita käyttäytymisteorioita pyrkien erityisesti lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja se soveltuu myös verkkopohjaisessa ohjauksessa käytettäväksi.

Mobiililaitteita on jo vuosikymmenen ajan käytetty erilaisissa elintapainterventioissa. Tällaisten interventioiden on todettu mahdollistavan käyttäytymismallien muutokset niin lyhyissä (alle 6 kk) kuin pitkissäkin (+12 kk) interventioissa ja lisäävän siten intervention tehokkuutta, etenkin mikäli sovellussuunnittelu on toteutettu loppukäyttäjä huomioiden (Cajita ym. 2021; Haque 2020; Knight ym. 2015; Mönninghoff ym. 2021; Schoeppe ym. 2016). Tämän vuoksi hyvinvointimentorointiin räätälöidyn mobiilisovelluksen käyttö on ohjauksessa keskeisessä roolissa.

Lähteet

Airaksinen, J. 2020. Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa. Saatavilla internetissä: www.diabetes.fi/files/11764/PPR_haasteet.pdf

Cajita MI., Zheng Y., Kariuki JK., Vuckovic KM. & Burke LE. 2021. mHealth Technology and CVD Risk Reduction. Curr Atheroscler Rep. 2021 May 13;23(7):36.

Haque, MS. 2020. Persuasive mHealth Behavioural Change Interventions to Promote Healthy Lifestyle. Oulun yliopisto G5. Väitöskirja.

Knight, E., Stuckey, MI., Prapavessis, H. Petrella, RJ. 2015. Public Health Guidelines for Physical Activity: Is there an App for that? A Review of Android and Apple App Stores. JMIR mHealth and uHealth, 2015: 3(2).

Kruse, CS., Stein, A., Thomas, H. & Kaur, H. 2018. The use of Electronic Health Records to Support Population Health: A Systematic Review of the Literature. Journal of Medical Systems 42 (11): 214.

Liu, S., Husband, C., La, H., Juba, M., Loucks, R., Harrison, A., Rhodes, RE. 2018. Development of a Self-Guided Web-Based Intervention to Promote Physical Activity using the Multi-Process Action Control Framework. Internet Interventions 4 (15): 35–42.

Mönnighoff, A., Kramer, JN., Hess, AJ., Ismailova, K., Teepe, GW., Car, LT. & Müller-Riemenschneider, F. 2021. Long-Term Effectiveness of mHealth Physical Activity Interventions: Systematic Review and Meta- Analysis of Randomized Controlled Trials. Journal of Medical Internet Research 23 (4): e26699.

Niinistö, S., Wikström, K., Virtanen, S., Kaartinen, N., Kuusipalo, H., Lehtisalo, J., Lindström, J., Mäki, P., Männistö, S., Raulio, S. & Valsta, L. 2020. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Toimenpideehdotukset päättäjille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Julkaisun verkkoversio.

PALKO 2020. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus: Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä epäterveellisen ravitsemuksen ja vähäisen liikkumisen aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi. 2020. Julkaisun verkkoversio.

Schoeppe, S., Alley, S., Lippevelde, WV., Bray, NA., Williams, SL., Duncan, MJ. & Vandelanotte, C. 2016. Efficacy of Interventions that use Apps to Improve Diet, Physical Activity and Sedentary Behaviour: A Systematic Review. Intenational Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 13 (127).

Tarnanen, K., Pietiläinen, K., Komulainen, J. & Kukkola-Harjula, K. Lihavuus aikuisilla potilasversio. Käypä Hoito -Suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2020 (viitattu 6.7.2021). Julkaisun verkkoversio.

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. 2020. Lihavien osuus 20–64- vuotiaista vantaalaisista 2018–2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tuunanen, K. & Kivimäki, S. 2021. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset – Toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389. (Viitattu 11.10.2021). Julkaisun verkkoversio.