Liikunta & Tiede -lehti 3/2021

Kirjoittaja:

Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö, Liikunta & Tiede -lehti

Julkaistu:

09.06.2021

Jaa:

Tieto kannattelee osaltaan Huuhkajien liitoa

Tieto kannattelee osaltaan Huuhkajien liitoa
Kuva: Antero Aaltonen

Huippujalkapallossa hyvä valmistautuminen on menestyksen perusta. Oleellinen osa valmistautumista on omasta joukkueesta ja vastustajasta kerätty data. Huuhkajien valmennusryhmälläkin on käytössään runsaasti erilaista tietoa. Tiedosta ei voi kuiten­kaan johtaa suoraan ottelun lopputulosta.

‒ Data ja sen analyysi ovat kuin treeneissä tötsät ja lii­vit, joita käytetään harjoituksen organisoinnissa. Työka­luja, joilla edesautetaan valmennusprosessia ja saadaan tietoa päävalmentajan päätöksenteon tueksi, sanoo Suo­men Palloliitossa pelianalyysipäällikkönä työskentelevä Henri Lehto.

Kerätty data antaa Lehdon mukaan tukea esimerkik­si tehtäessä taktisia valintoja tai arvioitaessa ottelusuori­tusta pelin jalkeen. Lehto toimii myös A-maajoukkueen videoanalyytikkona.

Maajoukkueella on käytössään erilaisia analyysiohjel­mistoja, joilla kootaan määrällisiä ja laadullisia aineis­toja joukkueesta ja pelaajista. Valmennusryhmä saa esi­merkiksi käyttöönsä puoliajalla videoleikkeitä pelistä. Videokirjastoista löytyy puolestaan vastustajan pelin ana­lysointia varten aineistoa.

Huuhkajien kuormitusta mitataan Polarin Team Pro -järjestelmällä, joka kerää tietoa mm. pelaajien juoksu­matkasta, spurteista ja keskisykkeestä. Kuormitusta seu­rataan myös kyselymenetelmin. Käytössä on lisäksi erilai­sia palautumisen apuvälineitä.

Seurajoukkueet toimittavat Huuhkajille dataa pelaajis­ta maajoukkueleiritystä edeltävältä kahdelta viikolta. Ai­neisto kertoo, miten kuormittuneina pelaajat tulevat lei­rille. Seurat saavat puolestaan maajoukkueen keräämän datan, mikä takaa tietojenvaihdon molempiin suuntiin.

Puolitosissaan voi sanoa, että jalkapallon EM-kisois­sa on mukana kaikista osallistujamaista kaksi joukkuet­ta: pelaajat ja valmennusryhmät. Suomen joukkueessa on 23 pelaajaa ja 18 valmennustiimiin sekä muihin taus­tavoimiin kuuluvaa. Kun taustaryhmä on kasvanut, niin päävalmentajan toimenkuva on muuttunut. Tämän päi­vän huippuvalmentaja ei ole yksinään kentän laidalla pe­laajille ja huoltajille ärjähtelevä äijä.

‒ Hyvässä tiimissä osa-alueista vastaavat eivät tuputa liikaa omaa asiaansa, vaan kaikki asiat nivoutuvat yhteen.

Kokemustieto auttaa jäsentämään dataa

Datan käyttö ja analysointi on kehittynyt Lehdon mukaan oleellisesti Markku Kanervan päävalmentajakaudella. Ihannetilanteessa asiantuntijat pukevat tiedon ymmär­rettävään muotoon päävalmentajalle ja koko valmennus­tiimille. Kokemustiedon merkitys on silti edelleen tärkeä jalkapallovalmennuksessa. Numerot eivät kokonaan seli­tä jalkapalloa, joka on pelinä monimutkainen.

‒ On tärkeää, että valmennusryhmä on kokenut ja nä­kee asioita jo pelin aikana. Entiset pelaajat pystyvät ais­timaan pelaajien tuntemuksia otteluissa tai ennen otte­luita. Niin sanottu valmentajan silmä on edelleen tärkeä.

Kokemustieto auttaa Lehdon mukaan suodattamaan dataa. Hän muistuttaa, että pelissä on paljon asioita, jot­ka eivät näy numeroina. Asioita pitääkin edelleen tarkas­tella myös laadullisesti esimerkiksi videoleikkeiltä. Pe­laaja saattaa tehdä hyvän juoksun koskematta palloon, jolloin hänelle ei merkitä pelianalyysissä suoritusta. Juoksu on kuitenkin voinut avata tilaa toiselle pelaajalle maalintekoon.

Videoaineiston tulkinnassa kokemustieto on arvos­saan. Videot voivat nostaa esiin joukkuekohtaisia tee­moja ja myös yksittäisille pelaajille voidaan tehdä omia leikkeitä.

Jalkapallotutkimuksen Huuhkajailmiö

Halu ja valmius käyttää tutkimustietoa ovat Lehdon mu­kaan kasvaneet jalkapallon parissa. Uusi valmentajapol­vi on tottunut tiedon käyttöön. Tietoa on saatavana ja sen käyttöön on totuttu. Jonkun on kuitenkin jalostettava tut­kittua tietoa ennen kuin se otetaan kentällä käyttöön.

‒ Tiedon soveltaminen käytännön toimintaan ja tut­kimustiedon hyödyntäminen vaatii tulkitsijan väliin. Ei vain heitetä tutkimusartikkelia tai 50 sivua numeroita valmentajalle.

Tulkitsijoina toimivat usein Palloliitossa koulutusta ke­hittävät henkilöt. Toiminta on Lehdon mukaan ollut hei­dän tarpeistaan lähtevää, eikä kovin koordinoitua. Jal­kapallon runsaan 260 päätoimisen valmentajan lisäksi lajissa toimii runsaasti sivutoimisia ja tuhansittain vapaa­ehtoisia valmentajia. Valmentajakoulutusta kehitettäessä onkin Lehdon mukaan mietittävä, saavuttaako uusin ja hyödyllisin tieto esimerkiksi juniorivalmentajat.

Jalkapallo on maailman suurin ja myös ylivoimaises­ti eniten tutkittu urheilulaji. Merkityksellisen tiedon et­siminen alan tutkimustulvasta kysyy osaamista ja aikaa. Kaikkea tietoa ei löydy maailmalta, vaan sitä on tuotettava Suomessa. Tulokset eivät myöskään ole aina sovellettavis­sa Suomeen. Jyväskylän yliopiston ja Palloliiton yhteise­nä jalkapallon työelämäprofessorina aloittaneen Mihály Szeróvayn yhtenä tehtävänä onkin kartoittaa tiedontar­peita ja koordinoida tutkimusta.

Lehto näkee, että valmennuksen tueksi tarvitaan ensin­näkin käytännön tietoa esimerkiksi otteluiden, pienpelien tai ylipäätään harjoittelun kuormittavuudesta. Käyttöä on myös pelianalyysin tuottamalle datalle peleissä tapahtu­vista suorituksista. Koko jalkapallon kehittämistä palvelee esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tutkimus drop out -il­miöstä, pelaajapoluista ja liikuntapaikkarakentamisesta.

Suomalainen jalkapallotutkimus on lisääntynyt mer­kittävästi viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Vuo­sina 2010‒2019 korkeakoulutason ylempiä opinnäytteitä valmistui 254. Edellisellä vuosikymmenellä määrä oli 65. Vuonna 2020 tehtiin jo 61 jalkapalloa käsittelevää gradua tai diplomityötä. Jalkapallotutkimuksessakin voi siten pu­hua Huuhkaja-ilmiöstä.

Valmentajaa aina tarvitaan

Vaikka analyysimenetelmät ja käytettävissä oleva tekno­logia ovat kehittyneet, Lehto ei usko tekoälyn korvaavan ihmistä valmentajana. Ihmisen pitävät kentän laidalla jal­kapallon mutkikkuus ja ihmisten johtamisessa vaadittavat inhimilliset tekijät.

‒ Valmentaminen on paljon muutakin kuin nume­roitten murskaamista tai taktiikan valintaa datan pohjal­ta. Siihen liittyy ihmisten johtamista, kommunikointia ja motivointia.

Tekoäly helpottaa kuitenkin paisuvien datamassojen analysointia. Se auttaa löytämään uusia muuttujia, joita voi käyttää pelianalyyseissä ja valmennuksen kehittämi­sessä. Monimutkaisen pelin perusasetelma on kuitenkin sama kuin kautta jalkapallon historian. Pelin alkaessa ti­lanne on 0‒0, eikä lopputulosta voi varmuudella ennustaa, jos joukkueet ovat suhteellisen tasavahvat.

‒ Pelaajat kentällä ja valmennusprosessi ratkaisevat, miten ottelussa käy. Data ei selitä menestystä, mutta sen avulla voidaan tunnistaa menestykseen johtaneet tekijät.

Markku Kanerva: ”Käsitykseni tutkimustiedosta on muuttunut”

Liikunta & Tiede kysyi päävalmentaja Markku Kaner­valta, mikä on tutkitun tiedon ja toisaalta kokemuksen merkitys valmennuksessa. Näin Kanerva vastasi:

Mikä on tieteellisen tiedon merkitys tämän päivän jalkapallovalmennuksessa?

Nykyään huippu-urheilussa, myös jalkapallossa eri osa-alueita tutkitaan laajasti. Tärkeää on saada tutkittu tieto välitettyä valmennustoimintaan ymmärrettävässä muodossa ja jalkautettua seura- ja joukkuetoimintaan. Itse johdan paljon tiedolla ja etenkin pelaaja- ja joukkue­kohtaisten analyysien pohjalta teemme valmennustii­missämme päätöksiä ja toimenpiteitä. Tutkittua tietoa ja malleja esim. otteluun valmistavien harjoitusten opti­maalisesta kuormittavuudesta ja intensiivisten juoksujen määrästä olemme hyödyntäneet Huuhkajissa.

Miten suhtautuminen tutkimustietoon on muuttunut jalkapallourasi aikana? Vai onko se muuttunut?

On se muuttunut paljonkin. Erilaisten mittaus- ja ana­lyysivälineiden ja tutkimustiedon lisääntymisten kautta sekä pienten yksityiskohtien merkityksen korostuminen menestymisessä ovat muuttaneet käsitystäni tutkimus­tietoon. Pelaaja-aikanani asioita ei mitattu tai tutkittu niin paljon ja perusteellisesti, joten tutkimustietoa ei voinutkaan hyödyntää niin paljon kuin nykyään. Nykyään huippujoukkueissa on valmennustiimeissä henkilöitä, joilla on kyky tulkita ja soveltaa mitattua toimintaa ja tutkimustietoa joukkueen arkeen. Myös kehittyneen valmentajakoulutusjärjestelmän ansiosta valmen­tajilla on parempi tietoisuus näistä asioista ja niiden merkityksestä.

Mikä on tutkimustiedon, erilaisilla analyyseilla kootun ja kokemustiedon suhde valmennuksessa? Miten sitä voisi sanallisesti kuvata?

Tutkimustietoon ja analyyseihin on hyvä myös suhtautua kriittisesti. Data on juuri niin hyvää kuin sitä tulkitseva henkilö. Valmentajien ja pelaajien kartuttama (mm. kes­kustelujen ja kyselyiden kautta kerätty) kokemustieto ovat ainakin meidän toiminnassamme isossa roolissa. Käyttämillämme analyysimenetelmillä kerätty tieto on usein vahvistanut näkemyksiämme.

JOUKO KOKKONEN