Soveltavan liikunnan termistö muutoksessa

Soveltavan liikunnan termistö on muuttunut vauhdilla tultaessa 1980-luvulta tähän päivään. Nyt on hyvä hetki pysähtyä ja miettiä, puhummeko samaa kieltä.

Suomessa vammaisuuteen ja vammaisten ihmisten liikuntaan viittaavassa käsitteistössä on vähitellen 1980-luvulta tähän päivään tultaessa siirrytty biolääketieteellisestä ajatusmallista sosiaaliseen ajatusmalliin, mikä näkyy myös kielen kehittymisenä. Käsitteiden ja ajatusmallien nopeasta ja runsaasta vaihtuvuudesta huolimatta soveltavasta liikunnasta ei ole Suomessa luotu kattavaa ja aihepiiriä selkeästi määrittelevää sanastoa.

Ongelma ei kosketa vain soveltavaa liikuntaa, vaan liikunnasta ja urheilusta ylipäätään on koottu niukasti virallisia käsitekirjoja. Jyväskylän yliopisto kokosi kattavan liikunnan ja urheilualan asiasanaston vuonna 1989. Tämä asiasanasto pitää sisällään myös soveltavaan liikuntaan liittyviä käsitteitä.

Määrittelyä on tehty jo aiemmin

Vuonna 1981 Opetusministeriön (OPM) asettama Erityisryhmien liikuntatoimikunta määritteli käsitteen erityisryhmien liikunta ensimmäisen kerran. OPM tarkensi termejä komiteanmietinnössä vuonna 1996. Mietinnössä erityisryhmien liikunta määriteltiin seuraavasti:

”Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista.” (Erityisryhmien Liikunta 2000 -toimikunnan komiteanmietintö 1996, 8–13.)

Viimeisin soveltavan liikunnan terminologiaa käsittelevä virallinen dokumentti on valtion liikuntaneuvoston Erityisryhmien liikunnan jaoston (nykyisin yhdenvertaisuus-, tasa-arvo ja kestävän kehityksen jaosto) julkaisu Erityisryhmien liikunnan käsitteistö vuodelta 2003. Työryhmän ehdotuksen mukaan, erityisliikunta säilytettiin yläkäsitteenä ja soveltava liikunta käsitteen käyttö oli perusteltua niissä yhteyksissä, joihin se luontevasti soveltui. (Erityisryhmien Liikunta 2000-toimikunnan mietintö 2003, 9.)

2010-luvun aikana soveltava liikunta on käsitteenä vakiintunut alan ammattilaisten käyttöön ja korvannut erityisliikunta-käsitteen. Nykyisin puhutaan yhä useammin myös kaikille avomesta liikunnasta. Vaikka käsitteet ovat muuttuneet ajan myötä, käytetään soveltavan liikunnan kohderyhmiin viitatessa termejä edelleen kirjavasti. Uudet termit eivät ole vakiintuneet arkikieleen ja vanhoihin termeihin törmää usein. Erilaisten käsitteiden käyttö voi aiheuttaa hämmennystä ja väärinymmärryksiä. Vanhat käsitteet voivat tuntua loukkaavilta, saattavat estää yhteistyön tekemistä ja soveltavan liikunnan kehittämistä. Oman haasteensa tuottaa se, että vammaisurheilu lajeineen ja paraurheilijoineen istuu hankalasti soveltavan liikunnan käsitteen alle.

Sanastotyö selkeyttää yhteistä kieltä

Käynnistimme yhdessä Sanastokeskuksen kanssa sanastotyön, jonka tavoitteena on soveltavaan liikuntaan ja paraurheiluun liittyvien käsitteiden määrittely, suositettavien termien valinta ja termien käytön selkeyttäminen. Tavoitteena on, että sanasto auttaa soveltavan liikunnan edistämistä ruohonjuuritasolla, päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Sanasto antaa tarvittavat suositukset suomenkielisestä termistöstä sekä vastineet termeille ruotsiksi ja englanniksi.

Termien valinnassa on huomioitu toimintarajoitteisten henkilöiden itse käyttämä kieli. Lisäksi on pyritty huomioimaan perinteisten soveltavan liikunnan kohderyhmien rinnalle nousseet ryhmät, joiden liikunnan järjestäminen vaatii soveltamista: kieli-, sukupuoli-, seksuaali- ja etniset vähemmistöt.

Ensimmäinen sanastoluonnos julkaistiin kommentoitavaksi

Sanaston ensimmäinen luonnos on julkaistu Otakantaa.fi-sivustolla. Toivomme saavamme alaa tuntevilta tahoilta asiantuntijapalautetta. Kommentteja ja palautetta käytämme sanaston viimeistelyssä. Kommentoimalla sanastoa on mahdollista vaikuttaa niin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiin termeihin kuin määritelmiin ja huomautuksiinkin.

Sanastoluonnos on kommentoitavana 15.9.2022 asti. Tutustu luonnokseen ja kommentoi sanastoa Otakantaa.fi-palvelussa.

Julkaisemme valmiin sanaston painettuna versiona sekä PDF-verkkojulkaisuna. Julkaisutilaisuudesta tiedotamme myöhemmin.

Vilja Sipilä
Liikuntatieteiden erityisasiantuntija
Liikuntatieteellinen Seura

Soveltavan liikunnan sanaston työryhmä:

Piritta Asunta, johtava asiantuntija, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Lauri Jaakkola, viestintäpäällikkö, Suomen Paralympiakomitea
Lotta Nylund, projektikoordinaattori, Finlands Svenska Idrott
Toni Piispanen, erityisasiantuntija, Valtion liikuntaneuvosto
Aija Saari, tutkimuspäällikkö, Suomen Paralympiakomitea
Vilja Sipilä, liikuntatieteiden erityisasiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
Sirpa Suhonen, terminologi, Sanastokeskus
Jukka Vetoniemi, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Lähteet

Erityisryhmien liikunnan käsitteistö 2. 2003. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2003. Erityisliikunnan jaosto.

Erityisryhmien Liikunta 2000-toimikunnan mietintö. 1996. Komiteanmietintö. 1996:15. Helsinki.

Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö. 1981. Komiteanmietintö. 1981:44. Helsinki.

Liikunnan ja urheilun asiasanasto 1989. Toim. Outi Meriläinen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 65. Jyväskylä, 1989.