Tutkimusuutinen

Kirjoittaja:

Antti Laine

Julkaistu:

03.02.2021

Jaa:

Sanomalehden urheilu-uutisointi ennen internetiä ja monikanavajulkaisemisen aikakaudella

Sanomalehden urheilu-uutisointi ennen internetiä ja monikanavajulkaisemisen aikakaudella
Kuva: Vytautas Dranginis / Unsplash

Yhteiskunnan digitalisaatio, internet ja sosiaalisen median nousu ovat muuttaneet uutisten vastaanottoa, mediasisältöjen kuluttamista ja perinteisen painetun median tapaa uutisoida urheiluun liittyvistä tapahtumista kilpakentillä ja niiden ulkopuolella. Antti Laine ja Sofia Kotilainen tarkastelevat artikkelissaan määrälliseen analyysiin pohjautuen, millaiseksi painetun sanomalehden urheilu-uutisointi on muuttunut 30 vuodessa teknologisen murroksen myötä.

Tutkimusaineisto koostuu Iltalehden vuosien 1988 ja 2018 talviolympiauutisoinnista. Olympiakisat on valittu tutkimuskohteeksi tasapuolinen vertailuasetelman mahdollistamiseksi. Pyeongchangin 2018 olympiakisat olivat tutkimusta tehdessä viimeisimmät käydyt kisat. Vertailukohdaksi on valittu Calgaryn 1988 kisat, sillä tällöin Suomi ei vielä ollut liittynyt kansainväliseen internetverkkoon. Kyseisten kisojen valintaa on puoltanut myös se, että urheilujulkisuus on usein varsin menestyskeskeistä, etnosentristä ja molempiin kisoihin osallistui yksi selkeästi muita paremmin menestynyt suomalainen mies- ja naisurheilija. Aineisto on analysoitu määrällisesti sanomalehtien urheilu-uutisten tarkasteluun kehitetyllä mittarilla, jonka sisältämien muuttujien mukaisesti on mitattu neliösenttimetrit ja luokiteltu kaikki aineiston jutut ja kuvat. 

Urheiluaineiston määrä ja osuus Iltalehden sisällöstä laski aineiston tarkasteluvuosien välillä huomattavasti. Vuoden 1988 lehdissä oli keskimäärin 13,8 urheilusivua päivässä, kun vuoden 2018 lehdissä niitä oli 9,5. Lehden sivumäärä on kuitenkin kasvanut selvästi, minkä vuoksi urheilusivujen osuus lehdessä oli merkittävästi suurempi vuonna 1988 (31 %) kuin vuonna 2018 (17 %). Olympiauutisoinnin tarkastelu osoitti, että juttujen keskimääräinen koko suureni ja määrä väheni. Kuvien osuus oli kasvanut yli viidellä prosenttiyksiköllä täyttäen vuonna 2018 jo yli puolet lehden kaikesta olympiauutisoinnista. Vielä vuonna 1988 pääosa Iltalehdestä painettiin mustavalkoisena. Vuonna 2018 kaikki lehden sivut olivat nelivärisiä.

Juttujakauma osoitti molemmissa aineistoissa olympiauutisoinnin menestyskeskeisyyden. Esimerkiksi vuoden 1988 aineistossa mäkihyppyjuttujen osuus oli Matti Nykäsen menestyksen myötä lähes neljännes, kun vuonna 2018 osuus oli alle neljä prosenttia. Vuoden 2018 aineistossa maastohiihdosta uutisoitiin Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken menestyksen myötä selvästi eniten. Jutuista yli kolmannes (35 %) käsitteli maastohiihtoa, mikä oli runsaat 19 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1988.

Printtijournalismin haasteena on digitalisaation aikakaudella se, että osasta perinteisiä juttutyyppejä ja journalistisia käytäntöjä on täytynyt luopua ja tilalle on pitänyt kehittää uusia toimintatapoja. Kehityskulkua mukaillen henkilö- ja mielipidejuttujen osuus oli vuoteen 2018 tultaessa visuaalisuuden ohella lisääntynyt. Kilpailu- ja ottelutapahtumien raportointi puolestaan väheni merkittävästi, tuloslistaukset katosivat palstoilta lähes kokonaan ja vuonna 1988 säännöllistä aineistoa olleita kiertohaastatteluita ja uutissähkeitä ei julkaistu vuoden 2018 aineistossa ensimmäistäkään. Toisaalta, hieman yllättäen, esimerkiksi reportaaseja ja grafiikoita hyödynnettiin vuoden 2018 aineistossa yhä varsin vähän, kuten myös monimediaisuutta yhteistyössä sähköisten viestimien kanssa. Toimittajien henkilöbrändääminen oli voimistunut jonkin verran.

LÄHDE

Laine, A. & Kotilainen, S. 2020. Painetun sanomalehden urheilu-uutisointi ennen internetiä ja monikanavajulkaisemisen aikakaudella. Määrällinen tarkastelu Iltalehden Calgaryn 1988 ja Pyeongchangin 2018 talviolympiauutisoinnista. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 47–68. Verkkoartikkeli.