Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa

Mahdollisista herkkyyskausista, jolloin liikunta olisi erityisen hyödyllistä, tai liikunnan vaikutusmekanismeista, tiedetään kuitenkin vielä verrattain vähän. Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksen mukaan runsaampi liikunta missä aikuisuuden vaiheessa tahansa on yhteydessä parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn myöhemmin elämässä.

James ja kumppanit tarkastelivat yhteyttä noin 1 400 iältään 36–69-vuotiaan aikuisen arvioitujen liikuntatottumusten ja 69 vuoden iässä mitatun kognitiivisen suorituskyvyn välillä. Runsaampi liikunta missä tahansa ikävaiheessa oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn. Paras suorituskyky kuitenkin havaittiin niillä, joiden liikunta-aktiivisuus oli pysynyt korkeana koko seurannan ajan. Aikuisiän liikunnan ja kognitiivisen suorituskyvyn väliset yhteydet kuitenkin heikkenivät, kun lapsuuden kognitio, sosioekonominen asema ja koulumenestys otettiin huomioon analyyseissä.

Liikunnan lisäämiselle ei näytä olevan yläikärajaa myöskään aivoterveyden hyötyjen näkökulmasta. On kuitenkin syytä huomioida, että lapsuuden kognitio ja koulumenestys selittivät osan aikuisuuden liikunnan ja kognitiivisen suorituskyvyn välisistä yhteyksistä. Siksi onkin aiheellista kysyä, voiko yksi liikunnan aivoterveyttä tukevista herkkyyskausista olla lapsuudessa ja nuoruudessa. Tutkimusnäyttö kannustaa kuitenkin liikunnalliseen elämäntapaan koko elämänkaaren ajan.

Eero Haapala
eero.a.haapala(at)jyu.fi

Lähde

James, S-N., Chiou, Y-J., Fatih, N., Needham, LP, Schott, JM & Richards M. 2023. Timing of physical activity across adulthood on laterlife cognition: 30 years follow- up in the 1946 British birth cohort. Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry 2023.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2023.