Liikunta: lääke, joka jää ottamatta

Fyysinen aktiivisuus on terveen elämän edellytys. Liikkuessamme enemmän riski sairastua pienenee. Voimme siis välttyä diabetekselta, syövältä, muistisairaudelta, verenkiertoelimistön sairaudelta, tuki- ja liikuntaelinvaivoilta sekä mielenterveyden ongelmilta.

Osa meistä kuitenkin sairastuu. Kuntouttava liikunta on tällöinkin avuksi. Se on tehokas hoito kaikissa edellä mainituissa kansansairauksissa. Liike auttaa myös silloin, kun vamma tai sairaus vaatii kuntoutusta.

Kun fysioterapeutin ohjeiden mukaan toteutetulla fyysisellä harjoittelulla tavoitellaan toimintakyvyn palautumista, ylläpitämistä tai edistämistä, puhutaan liikunnallisesta kuntoutuksesta. Se on lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kansansairauksien kuntoutuksessa.

Fyysisen aktiivisuuden merkitys ulottuu terveyttä laajemmalle. Yhteyksiä on esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymiseen, koulumenestykseen, koulutustasoon ja työelämään kiinnittymiseen. Työikäisillä fyysinen aktiivisuus on yhteydessä työllisyyteen, ansiotasoon ja työn tuottavuuteen, eläkeikäisillä puolestaan arjen itsenäisyyteen.

Vaikka ilmiöt ovat moniulotteisia, voidaan perustellusti väittää, että jos suomalaiset liikkuisivat enemmän, yhteiskunnallisia ongelmia olisi vähemmän. Fyysistä aktiivisuutta edistävät toimenpiteet ovat mitä todennäköisemmin taloudellisesti kannattavia.

Hetkinen. Meillä on siis ilmainen ihmelääke, joka ei ainoastaan ehkäise ja hoida kaikkia keskeisiä kansansairauksiamme, mutta voi olla ratkaisemassa myös yhteiskuntamme kiperimpiä sosioekonomisia ongelmia. Lähes kahdella kolmesta tämä lääke jää kuitenkin ottamatta.

Miksi emme liiku riittävästi?

Väitän sen olevan luonnollista. Metsästäjä-keräilijöiden ei kannattanut rehkiä turhaan. Ruokaa oli rajallisesti ja voimia kannatti säästää, jotta energiaa oli varastossa silloin kun sitä eniten tarvittiin. Miksi ihminen olisi perusluonteeltaan muuta kuin loikoilija? Valtaosa muistakin nisäkkäistä laiskottelee aina, kun se on mahdollista. Ehkä liikunnan harrastaminen huvin vuoksi on valtaosalle luonnotonta?

Vaikka liikummekin vähän, ihmiskeho on edelleen energiatehokkuuden mestari. Keskivartalomme säilöö tunnollisesti jokaisen nautitun kilokalorin, joita on sitten harmillisen hankalaa yrittää sulatella liikunnalla. Lihakset kyllä menetämme heti, kun punttien nostelu hetkeksi taukoaa.

Metsästäjä-keräilijä olisi kuollut ilman energiatehokasta liikkumiskykyä, mutta länsimaissa yleistynyt homo stultus hyötyisi enemmän päinvastaisesta kehotoiminnasta. Evoluutio ei valitettavasti ole pysynyt ihmiskunnan kehityksessä mukana.

Miten taistelemme luontaista laiskuuttamme vastaan, kun evoluutio ei meitä pelasta?

Mistä liikkuminen kiikastaa?

Suomalaisista 61 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Meidän pitäisi ymmärtää paremmin, mistä tämä johtuu. Tiedämme jo, että liikunnan hyödyistä luennoiminen tai liikkumattomuudesta syyllistäminen eivät kenenkään käyttäytymistä muuta, ainakaan parempaan suuntaan. Silti vaadimme liikkumattomia, etenkin sairastuneita tai vammautuneita, ottamaan itseään niskasta kiinni ja aloittamaan liikuntaharrastuksen. Seurantakäynnillä syyllistämme, jos nämä eivät ole ohjetta noudattaneet. Terveysvalistuksen tulokset näemme tilastoista, Suomi on vaarassa seisahtua kokonaan.

Emme pysty lunastamaan fyysisen aktiivisuuden lukemattomia terveyshyötyjä, jos emme ymmärrä liikkumattomuuden syitä. Liikunta- ja terveystieteissä on käännettävä katse entistä tiukemmin ihmisen käyttäytymisen tutkimiseen. Emme hyödy pätkääkään liikunnan terveyshyötyjä todentavista tutkimuksista, jos emme saa väestöämme liikkeelle. Tämä on kansanterveyden edistämisen kannalta tärkein tutkimuksen kohde.

Yhteiskunta kulkee väärään suuntaan

On tärkeää rakentaa yhteiskuntaa niin, että se kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen. Jokainen liikuttu minuutti on terveydelle edullinen. Metsästäjä-keräilijän oli pakko liikkua, muuten ei ollut ruokaa ja elämä loppui. Evoluutiosta ei ironiaa puutu, nyt kuolema korjaa meidät liikkumattomuuden vuoksi.

Menemme yhteiskuntana väärään suuntaan. Ansiotyötä tehdään yhä enemmän kotona, olemme menettämässä työmatkaliikunnan. Lyhyet kävelymatkat huristellaan sähköpotkulaudalla ja robotiikka on tullut avuksi koti- ja puutarhatöihin. Arkiliikuntaa on jatkuvasti vähemmän, kiirettä työelämässä enemmän. Ei ihme, että uuvumme. Miten käy, kun tekoäly alkaa ajatella puolestamme?

Väitän, että ihmiset eivät ryhdy liikkumaan, ellei siitä tehdä heille sopivassa suhteessa pakollista, kannattavaa, kannustavaa ja vaivatonta.

Vuosikymmen sitten julkaistiin Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Ehdotukset olivat hyviä, mutta meistä ei vielä tullut liikunnallista kansaa.

Työtä on jatkettava, emme voi jäädä sohvalle makaamaan.

Juho Korpi, TtM, fysioterapeutti
kehittämisasiantuntija
Suomen Fysioterapeutit ry

Lähteitä

Häkkinen, A., Korniloff, K., Aartolahti, E., Tarnanen, S., Nikander, R. & Heinonen, A. 2014. Näyttöön perustuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kelan Työpapereita 68/2014.

Vasankari, T., Kolu, P., Kari, J., Pehkonen, J., Hava,s E., Tammelin, T., Jalava J., Koski, H., Pihlainen, K., Kyröläinen, H., Santtila, M., Sievänen,, H, Raitanen J & Tokola, K. 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.

THL tilastotietokanta Sotkanet. Indikaattorit 4373-4375, 5477-5478 & 5527-5530.

Leskinen, T. 2023. Etätyö lisääntyi useimmilla toimi­aloilla, maakunnissa palattiin lähi­työhön. Tilastokeskus 1.4.2023.

STM. MUUTOSTA LIIKKEELLÄ! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10.

Suomen Fysioterapeutit ry on Liikuntatieteellisen Seuran jäsenyhteisö. Nostamme blogissa esiin jäsentemme näkökulmia liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun.