Blogi

Kirjoittaja:

Riikka Roitto, hankekoordinaattori, Liikuntatieteellinen Seura

Julkaistu:

10.12.2020

Jaa:

Lasten ja nuorten liikuttaminen ei ole yksin koulun tehtävä

Lasten ja nuorten liikuttaminen ei ole yksin koulun tehtävä
Kuva: Antero Aaltonen

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausten tulokset kertovat 5.- ja 8. -luokkalaisten kestävyyskunnon olevan heikentymässä. Pikaisimmat koululiikunnan puolestapuhujat ovatkin ehtineet jo vaatia lisää liikuntatunteja vuositasolla peruskouluun.  Heiltä unohtuu, että vuonna 2016 käyttöönotetussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa on jo lisätty liikunnan opetusmääriä Moven tullessa osaksi opetussuunnitelmaa. Mielenkiintoista onkin pohtia, kuinka paljon koulun tulisi ottaa vastuuta oppilaiden liikuttamisesta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä?

Move!-mittauksia on tehty osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuodesta 2016 alkaen. Vuosittain mittauksiin osallistuvat kaikki 5.- ja 8.-luokkalaiset. Tiedonkeruu koostuu vuosittain noin 100 000 oppilaan tuloksista. Oppilaiden fyysistä toimintakykyä mitataan kestävyyden, voiman, nopeuden, liikkuvuuden ja motoristen perustaitojen osalta. Tulokset eivät vaikuta oppilaiden liikunnan arvosanaan. Niiden tarkoitus on antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen tärkeää tietoa oppilaan toimintakyvystä, ja kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen.

Vuoden 2020 tulosten perusteella liikkuvuudessa tai motorisissa taidoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna aikaisempien vuosien tuloksiin. Istuvan elämäntavan ja yksipuolisen liikunnan vaikutukset näkyvät jo 5.- ja 8.-luokkalaisten liikkuvuuden haasteina. Lihaskunnon osalta vatsalihasten voima ja kestävyys ovat kehittyneet lievästi 8.-luokkalaisten osalta.

Erityisen huolestuttavaa on seurata Move!-mittausten osalta kestävyyskunnon trendiä. Kestävyyskunnon heikentyminen viiden vuoden ajalta lähes puolella minuutilla on hälyttävä uutinen. Osalla oppilaista kestävyyskunto on niin huono, että se heikentää jo terveyttä ja toimintakykyä. Mittaustulosten perusteella yli 40 prosenttia 5.- ja 8.-luokkalaisista kuuluu kestävyyskunnoltaan heikoiten pärjääviin. Peruskoululaisten päivittäinen liikkuminen on pääosin kevyttä. LIITU 2018 tutkimuksissa viidesluokkaiset ovat täysin inaktiivisia keskimäärin 7,5 tuntia päivästä ja kahdeksasluokkalaiset jopa yhdeksän tuntia päivästä. (Husu, Jussila, Tokola, Vähä-Ypyä & Vasankari 2019.)

Koronalla on ollut vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen

Koronalla on voinut vaikuttaa myös Move!-tuloksiin, sillä aikaisemmin nousujohteiset 8-luokkalaisten kestävyyskunnon tulokset ovat nyt kääntyneet laskuun. Valtion liikuntaneuvoston julkaisusta (2020) (linkki julkaisuun) ilmenee, että kevään 2020 aikana lasten ja nuorten askelten lukumäärä on eronnut erityisesti arkipäivien osalta vuoteen 2018 verrattaessa. Keväällä koulut siirtyivät etäopetukseen kahdeksi kuukaudeksi. Harrastuksien ollessa keväällä laajalti tauolla perheiden yhteinen aika kasvoi. Lasten ja nuorten askelmäärissä ei havaittu tuntikohtaisia eroja iltapäivien ja iltojen osalta. Myös viikonloppujen osalta eroa ei juurikaan havaittu vuoden 2018 ja 2020 välillä.

LIITU 2020 -tutkimuksessa toisella asteella opiskelevat nuoret kertoivat sekä liikunnan lisääntymisestä (39 %) että vähentymisestä (37 %) poikkeusaikana. Pandemiavuonna ääripäät ovat korostuneet muutoinkin. Keväällä 2020 työikäisten fyysinen aktiivisuus vähentyi, kun työmatkat suurelta osin loppuivat. Työikäisten vapaa-ajan liikunta vähentyi 40 prosenttia THL:n (2020) tutkimuksen mukaan. Yllättäen työikäisten liikkumisen lisäämiseksi ei vaadita työnantajilta merkittäviä toimia, vaikka monessa työpaikassa kannustetaankin taukoliikuntaan tai tuetaan työntekijöiden liikkumista erilaisin etuuksin. Lasten ja nuorten kohdalla sen sijaan vastuuta fyysisestä aktiivisuudesta ollaan kovasti sisällyttämässä perusopetukselle.

Hankkeiden avulla lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

Liikkuva koulu ja muut kouluihin vaikuttavat liikkumisen toimet kannustavat aktiiviseen elämäntapaan. Oppituntien tauottaminen ja toiminnallisuus lisäävät monipuolisuutta koulunpäiviin, mutta kestävyyskuntoa näillä koulun käytävätoimenpiteillä ei kasvateta kuin mahdollisesti aivan heikkokuntoisimpien oppilaiden osalta, muistuttaa Tommi Vasankari (HS 9.12.2020).

Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on käynnissä monia hyviä hankkeita ja toimenpiteitä kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta on haettavissa tukea liikunnallisen elämäntavan hankkeille niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin liikkumisohjelman pääpainopisteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen tähtäävät toimenpiteet, kuten Moven poikkihallinnollinen kehittäminen.

Liikkuva koulu -toiminta on onnistunut lisäämään oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana, mutta oppilaiden päivittäinen fyysinen aktiivisuus ei kokonaisuudessaan Liikkuvan Koulun toimenpiteistä huolimatta ole siltikään lisääntynyt (Haapala ym. 2017). Jos pelkkä koulupäivään vaikuttaminen kasvattaisi merkittävästi lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuutta, niin olisi pysyviä muutoksia koulupäivien sisältöön jo varmasti tehty. Koulu ei voi yksin siis olla vastuussa lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä, vaikka perusopetus tavoittaakin koko ikäluokan.

Kestävyyskunnon kehittämiseksi liikettä tarvitaan oppilaiden vapaa-ajalla. Sillä on merkitystä, miten kouluun liikutaan sekä mitä koulupäivän jälkeen tapahtuu. Löytyykö ratkaisu lasten ja nuorten liikkumattomuuteen harrastustoiminnasta? Entistä useampi lapsi ja nuori harrastaa ohjattua liikuntaa, mutta samalla yhä enemmän omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt (Blomqvist, Mononen, Koski & Kokko 2019). 

Kestävyyskunnon ja muiden toimintakyvyn osa-alueiden kehittäminen rakentuu pienistä hetkistä osana lasten ja nuorten elämää. Se ei riipu pelkästään liikuntatunneista tai urheiluseuran harjoituskerroista. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on kokonaisuus, jota tuleekin tarkastella niin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kautta. Vastuuta lasten ja nuorten fyysisestä aktiivisuudesta ei voida vierittää pelkästään peruskoulun harteille.

Riikka Roitto
hankekoordinaattori
Erityisliikunnanohjaaja – Kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hanke
Liikuntatieteellinen Seura

 

Lähteet

Blomqvist M., Mononen K., Koski P. & Kokko S. (2019). Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018, s. 47-56. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.

Haapala H. L., Hirvensalo M. H., Kulmala J., Hakonen H., Kankaanpää A., Laine K., Laakso L. & Tammelin T. H. (2017). Changes in physical activity and sedentary time in the Finnish Schools on the Move program a quasi-experimental study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 27, s. 1442-1453.

Husu P., Jussila A-M., Tokola K., Vähä-Ypyä H. & Vasankari T. (2019). Objektiivisesti mitatun paikallaolon, liikkumisen ja unen määrä. Teoksessa S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018, s. 27-40. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.

Jousilahti P., Borodulin K., Härkänen T., Koponen P., Koskinen S., Sainio P. & Lundqvist A-M. (2020) Koronapandemian ja torjuntatoimien vaikutukset aikuisväestön työmatka- ja vapaa-ajan liikuntaan. Teoksessa M. Kantomaa (toim.)  Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan, s. 21-27. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.

Kokko S., Rinta-Antila K., Villberg J., Hirvensalo M., Koski P. & Ng K. (2020) Suomalaisnuorten liikkuminen koronapandemian aikana keväällä 2020. Teoksessa M. Kantomaa (toim.)  Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan, s.17-20. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.

Opetushallitus 2020. Move! -mittaus ja mittaustulokset.

Vasankari T., Jussila A-M., Husu P., Tokola K., Vähä-Ypyä H., Kokko S. & Sievänen H. (2020) Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Teoksessa M. Kantomaa (toim.)  Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan, s.12-16. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.