Blogi

Kirjoittaja:

Riikka Roitto, hankekoordinaattori, Liikuntatieteellinen Seura

Julkaistu:

15.04.2021

Jaa:

Lasten ja nuorten liikkumissuositukset antavat tietoa ja luovat mahdollisuuksia

Lasten ja nuorten liikkumissuositukset antavat tietoa ja luovat mahdollisuuksia
Kuva: Antero Aaltonen

Uudet liikkumissuositukset perustuvat Suomen oloihin sopiviksi sovellettuihin kansainvälisiin suosituksiin. Erityisen ilahduttavaa uudistetuissa suosituksissa on ymmärrys siitä, että vastuu lasten ja nuorten liikunnallisesta elämäntavasta jakautuu niin kodille, koululle kuin kunnillekin. Liikkumisen edellytykset tulee ottaa huomioon sekä perheiden arjessa että kaikessa päätöksenteossa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemat uudet liikkumissuositukset 7‒17-vuotiaille lapsille ja nuorille mukailevat UKK-Instituutin aikaisemmin julkaisemia aikuisten, ikääntyneiden, soveltavan liikkumisen sekä raskaudenajan liikkumisen suosituksia. Aikaisempi suositus lapsille ja nuorille on vuodelta 2008. Uudet yhteneväiset suositukset tunnistavat kaiken pituisen fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistäväksi sekä ottavat kantaa paikallaanolon haitallisuuteen. Suomalaisten liikkumissuosituksien päivittämisen taustalla on Maailman terveysjärjestön WHO:n ja yhdysvaltalaisten suositusten päivittyminen vuodelta 2018.

Ensimmäiset liikuntasuositukset fyysisen kunnon parantamiseksi julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1978. Ensimmäinen terveysliikunnan suositus Yhdysvaltojen terveysministeriön ja ACSM:ltä valmistui vuonna 1995. Tämän jälkeen myös muut terveyden edistämisen tahot, kuten WHO, ovat julkistaneet vastaavia suosituksia. UKK-Instituutin julkaisema ensimmäinen liikuntapiirakka, jossa huomioitiin lihaskunnon ja liikehallinnan suositukset, on vuodelta 2004. Myöhemmin kansallisissa suosituksissa otettiin huomioon myös eri ikäiset ja toimintakykyiset ihmiset.

Suomalaisten liikkumissuosituksien päivittämisen taustalla ovat uudet WHO:n (2020) ja yhdysvaltalaiset (2018) suositukset. Liikkumissuositus 7‒17-vuotiaille lapsille ja nuorille on tiivistetty seuraavasti:

”Kaikille 7‒17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.”

Kuva: UKK-instituutti

Alle puolet lapsista ja nuorista yltää vähimmäissuositukseen

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksien taustalla on kansainvälisten suosituksien lisäksi vahva kansallinen tietopohja lasten ja nuorten fyysisestä kuntopohjasta, kiitos LIITU-tutkimuksen, Move! -mittausten sekä varusmiesten kuntomittausten. Tämän tietopohjan sekä kansainvälinen WHO:n koululaistutkimuksen avulla on havaittu pitkäaikainen liikkumisvaje vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2018 suomalaisista lapsista ja nuorista 20‒52 prosenttia pojista ja 15‒43 prosenttia tytöistä eri ikäluokissa liikkuu päivittäin vähintään tunnin päivässä. Liikkumisen määrä vähenee ikävuosien karttuessa. (LIITU 2018.)

Nykyinen liikkumissuositus kertoo liikkumisen minimimäärän, johon parhaassakaan tilanteessa noin puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei yllä. Vähiten liikkuville lapsille ja nuorille 44 prosenttia päivän reippaasta liikkumisesta kertyy koulupäivien aikana poikien liikkuessa tyttöjä enemmän. Vapaa-ajan liikkumisessa sukupuolten välinen ero tasaantuu iän myötä, mutta koulupäivien osalta se säilyy. (Liikkuva koulu 2020.) Erityisesti tyttöjen koulupäivien aktiivisuus vaatii kohdennettuja toimenpiteitä (Haapala 2017). 

Liikkumissuositusten julkistamistilaisuudessa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kannusti webinaarin kuulijoita poikkihallinnollisuuteen uusien suosituksien käyttöönotossa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru painotti koulujen vaikutusta liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. 

Liikkumissuositusten päivittäisen täyttymisen kannalta on oleellista, että lasten ja nuorten elinympäristö sekä koulun ja terveydenhuollon rakenteet tukevat niihin yltämistä. Liikkumisen vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on hyvin tunnistettu. Myös liikkumisen myönteiset yhteydet oppimiseen perustelevat sen tukemista. Liikkumissuosituksien julkaisussa (OKM 2021) esitellään monipuolisesti niiden toimeenpanoa eri toimijoiden näkökulmasta. 

Yhteistyöllä lisää liikkumisen mahdollisuuksia

Julkaisussa vastuuta liikkumissuosituksista ohjataan perheelle, koululle, kouluterveydenhuollolle, urheiluseuroille, kunnille sekä valtionhallinnolle. Vastuunjako perustuu tieteelliseen näyttöön eri tahojen merkityksestä suosituksien edistämisessä. Kuntia kannustetaan huomioimaan liikunnan lisääminen strategisessa työssään sekä edistämään poikkihallinnollista yhteistyötä. Toivottavasti myös kuntavaaliehdokkaat ja puolueet tuovat esiin konkreettisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistoimia.

Liikkumissuosituksen lisäksi uusi koulutuspoliittinen selonteko pyrkii poikkihallinnollisesti edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Valtioneuvoston (2021) koulutuspoliittisen selonteon mukaan lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten kehitykselle ja hyvinvoinnille riittävä oikea-aikainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut. Monialainen yhteistyö takaa tarvittaessa nopean pääsyn palveluihin. Kuntien matalan kynnyksen palveluita ovat muun muassa liikkumissuositusten yhteydessä mainitut liikuntaneuvonnan palvelut, taloudellinen tuki harrastamiseen sekä erityistä tukea liikuntaan tarvitsevien riittävät kuljetus-, avustaja- ja apuvälinepalvelut. 

Liikkumissuosituksien jalkauttamisen tueksi vuoden 2020 liikunnanopettajaksi valittu kemiläinen Olli Kelhä kertoi paikallisista toimenpiteistä liikkumisen edistämiseksi. Kemi ei peri maksuja lasten ja nuorten harrastustiloista, kouluPT -toiminnan avulla useampi koululainen on aktivoitunut liikkumaan ja Erasmus+ Sport -rahoituksella kaupunki on järjestänyt innovatiivisia liikuntatapahtumia koululaisille. Kemin kokemukset kertovat, että liikkumisen edistämiseen tarvitaan lisäresursseja ja yhteistyötä, joiden avulla lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus saadaan nostettua vähintään hyvinvoinnin kannalta minimitasolle.

Riikka Roitto
hankekoordinaattori
Liikuntatieteellinen Seura

Lähteet

Haapala H. (2017).  Finnish Schools on the Move: Students’ physical activity and school-related social factors. LIKES Research Reports on Physical Activity and Health 336. Julkaisun verkkoversio.

Liikkuva koulu (2020). Tytöt liikkuvat koulupäivän aikana poikia vähemmän. Julkaisun verkkoversio.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021). Liikkumissuositus 7-17 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetusministeriön julkaisuja 2021:19. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf 

Suni J., Husu P., Jussila A-M., Mänttäri A., Aittasalo M., Rinne M., Taulaniemi A. & Vasankari T. (2019). Liikkumisen suositukset eilen, tänään ja huomenna. Liikunta & Tiede 56(6). Artikkelin verkkoversio.

Valtioneuvosto (2021). Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021: 24. Helsinki. Julkaisun verkkoversio.

World Health Organization (2020). WHO guidelines on physical acitivity and sedentary behaviour. Geneva. Julkaisun verkkoversio.