Liikunta & Tiede -lehti 5/2020

Kirjoittaja:

Jouko Kokkonen

Julkaistu:

19.11.2020

Jaa:

Jalkapalloprofessori tavoittelee hyviä avauksia

Jalkapalloprofessori tavoittelee hyviä avauksia
Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto

Jalkapallon työelämä­professori Mihály ”Misi” Szeróvay kokee olevansa sillanrakentaja tutkimuk­sen ja käytännön välillä. Szeróvay muistuttaa, että vaikka jalkapallo on kansainvälinen kieli, niin sen murteet ovat hyvin erilaisia.

Unkarilaissyntyinen Mihály ”Misi” Szeróvay (38) aloitti Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteisenä työelämäprofessorina syyskuun alussa. Hänen tehtävänään on edistää koko jalkapallon lajiper­heen tutkimustoimintaa ja tiedon soveltamista käytän­töön. Szeróvay näkee oman roolinsa mahdollistajana ja sillanrakentajana. 

Jalkapallon työelämäprofessori on selvästi rakastu­nut lajiinsa. Szeróvayn silmät syttyvät oman jalkapal­loharrastuksen alkua muistellessa. Palloilu-ura alkoi budapestiläisessä lähiössä 1980-luvulla. Isä vei pojan asvalttikentälle, jolla poika kävi myös omatoimises­ti. Yhdeksänvuotiaana ”Misi” aloitti säännöllisen har­joittelun suurseura Ferencvárosissa, minkä lisäksi hän harrasti eri lajeja ja liikkui muutenkin monipuolisesti.

Szeróvay on aloittanut työnsä työelämäprofesso­rina kartoittamalla toimijakenttää. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikön Ville-Pekka Inkilän kanssa. Tärkeä rooli on myös yh­teistyöllä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tie­dekunnan kanssa. 

Jalkapalloprofessorin toimintakenttä ulottuu eri maiden yliopistoista ja tutkimuslaitoksista suomalai­siin seuroihin. Hän mainitsee esimerkkinä Hannu Ti­hisen kautta saadun yhteyden Belgian jalkapalloliit­toon. Belgiassa samantyyppistä työtä kuin Szeróvay tekee liiton palkkaama työntekijä. Tehtävänä on tie­don ja tietouden jakaminen (knowlegde sharing). 

Opetus ja koulutus sekä niiden kehittäminen ovat Szeróvayn mukaan tärkeä osa jalkapalloprofessorin työtä. Keväälle 2021 hän valmistelee liikuntatieteelliseen tiedekuntaan englanninkielistä opintojaksoa, joka valottaa eri tapoja tutkia jalkapalloa. Jalkapal­loon liittyviä opinnäytetöitä on tehty viime aikoina varsin paljon. Szeróvay haluaa koordinoida töitä, jot­ta niistä olisi hyötyä sekä opiskelijoille että Palloliitol­le ja seuroille. Häntä kiinnostavat myös kansainväliset tutkimushankkeet. 

Kokemusta kentältä ja sen laidalta 

Szeróvayn jalkapallotausta on monipuolinen. Hän on pelannut itse, valmentanut, toiminut luottamusteh­tävissä ja tutkinut jalkapalloa. Suomalaisen liikuntakulttuurin tuntemusta on kertynyt seuratoiminnassa JJK:ssa ja Palokan Riennossa. 

– Oma pelaajatausta auttaa. Pystyn hahmotta­maan, miten jalkapallossa toimivat ihmiset kokevat eri tilanteet. Ymmärrän sitä kieltä ja logiikkaa, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat jalkapallossa. 

Oman lisänsä jalkapallotietouteen tuo jalkapal­loprofessorin pelipaikka maalivahtina. Szeróvay luon­nehtii maalivahdin olevan joukkueen sisällä yksilöur­heilija. Häneltä vaaditaan itsenäisyyttä toimiessaan joukkueessa. 

– Ehkä se auttaa järjestämään tehtäviä ja asioita suunnitelmallisesti, pohtii Szeróvay. 

Suomalainen jalkapallovalmentajakoulutus perus­tuu Szeróvayn mukaan jo nykyisellään tutkittuun tie­toon. Kehittämistyötä tarvitaan kuitenkin koko ajan. Szeróvay mainitsee esimerkkinä Palloliiton ja liikun­tatieteellisen tiedekunnan taitokäsitetyöryhmän. Hän pitää tärkeänä niin tutkimus- kuin kokemustietoa.

 – Minusta molemmat ovat tärkeitä. Valmentaja­koulutus perustuu tutkittuun tietoon. Kokemustieto auttaa siinä, että valmentaja pystyy reflektoimaan ja kehittymään. Miten opiskeltuja asioita pystyy hyödyn­tämään ja soveltamaan omassa ympäristössä, jouk­kueessa ja seurassa? 

Suomessa on menty eteenpäin 

Jalkapalloprofessori korostaa kontekstin ymmärtämi­sen olevan tärkeää niin lajin sisällä kuin kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kannalta. Suo­messa on lähtökohdiltaan hyvin erityyppisiä valmen­tajia, joiden tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava. 

Seurojen toiminta on Szeróvayn mukaan ammatti­maistunut Suomessa viimeisimmän kymmenen vuo­den aikana. Päätoimisten valmentajien määrä on lisääntynyt, sivutoimisiakin on aikaisempaa enemmän, mutta suurin osa toimii vapaaehtoispohjalta. Eri ryh­mien taustat ja osaamistaso on otettava huomioon valmentajakoulutuksessa.

Szeróvay on seurannut suomalaista jalkapalloa liki 15 vuotta. Hän näkee, että pelianalyysi on kehittynyt paljon. Taktinen osaaminen ja myös fyysinen puoli ovat menneet eteenpäin. Toiminta on ammattimais­tunut: seuroissa on yhä enemmän päätoimisia toimin­nanjohtajia, valmennuspäälliköitä ja valmentajia. 

Lajin olosuhteet ovat viime aikoina parantuneet pal­jon. Szeróvay ottaa esimerkiksi Jyväskylän, jonne on ra­kennettu useita tekonurmikenttiä. Harjulle valmistui lämmitettävä nurmi sekä iltapelit mahdollistava valais­tus. Ylipainehalli on parantanut talviharjoittelumahdol­lisuuksia. Suuntaus on ollut kaikkialla Suomessa sama: maassa on jo liki sata jalkapallohallia. 

Kansainvälinen vertailu avartaa ajattelua 

Jalkapallo on perinteisesti ollut miehinen laji, mutta eten­kin 2000-luvulla naisten ja tyttöjen määrä pelikentillä on lisääntynyt sekä Suomessa että kansainvälisesti. 

– Kotimaahani Unkariin verrattuna tyttöjen ja naisten jalkapallon asema on Suomessa paljon parempi. Laji saa Suomessa enemmän näkyvyyttä ja arvostusta, mikä liit­tyy naisten yhteiskunnalliseen asemaan. Pidän tärkeänä, että naisten ja tyttöjen jalkapallo näkyy erityisenä paino­pistealueena Palloliiton uudessa strategiassa. 

Toisaalta Unkarissa jalkapallo on ykköslaji ja sen nä­kyvyys on suuri. Jalkapallotutkijan näkökulmasta vahva asema tuntuu hyvältä. Oma lukunsa on Englanti, jonka ilmapiiriä hän aisti Southamptonissa Solent yliopistossa 2,5 vuotta. Jalkapallon asema arjessa on Brittein saarilla vahva. Southampton FC pelaa valioliigassa, mitä ei voinut olla kaupungissa huomaamatta. 

– Pelipäivinä näkyy sekä kotijoukkueen että vieras­joukkueen pelipaitoja kaduilla. Jalkapallo näkyy medias­sa. Lajin yliopistollinen koulutus ja tutkimus on vahvaa. Yli kymmenessä yliopistossa opiskelijat voivat valita jal­kapallo-opinnot. Tutkimusta tehdään laajasti valmennuk­sen, yhteiskunnan ja biotieteiden näkökulmista. 

Szerovay korostaa, että eri maiden jalkapallokulttuure­ja voi ja kannattaa vertailla. Konteksti on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Jalkapallo on pelinä nopealla silmäyk­sellä kaikkialla samannäköistä, mutta ympäröivä yhteis­kunta vaikuttaa ratkaisevasti jalkapallokulttuurin ase­maan ja merkitykseen.

Mikä mies?

  • Szeróvay pelasi maalivahtina Unkarissa kas-vattajaseuransa jälkeen puoliammattilaisena Erzsébet SMTK:ssa ja BKV Előressa. Vuonna 2007 hän edusti espanjalaista Atletico Vallbonensea. Szeróvay tuli Suomeen syksyllä 2007 opiskelemaan. Hänestä tuli kaudella 2008 yksi Veikkaus-liigaan nousseen JJK:n runkopelaajista.
  • Isoihin otsikoihin Szeróvay nousi Suomessa, kun hän kertoi syksyllä 2009 kieltäytyneensä lahjontayrityksestä. Suomessa asunut unkarilais-pelaaja tarjosi Szeróvaylle 15 000 euroa, mikäli hän olisi järjestänyt kauden päätösottelussa joukkueelleen tappion Tampere Unitedille.
  • Vuonna 2018 Szeróvay väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa. Hän vertailee väitöskirjassaan "Global and local interactions in football: Comparing the development paths of Finland and Hungary" suomalaisen ja unkarilaisen jalkapallon kehityslinjoja. Szeróvay toimi vuosina 2018–2020 southamptonilaisessa Solent-yliopistossa jalkapallotieteiden yliopistonlehtorina.
  • ”Misi” ei enää pelaa itse jalkapalloa, vaikka mieli tekisi veräjän suulle. Vammat estävät kentille menon. Hän on aktiiviliikkuja, jonka harrastusvalikoimaan kuuluvat polkujuoksu, uinti, jooga ja boulderointi. Ja maastohiihtokin sujuu.

JOUKO KOKKONEN
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti