Kirjoitusohjeet Ilmastokriisi ja liikunta -artikkelikokoelmaan

Yleistä

Noudatamme toimitustyössä hyvää tieteellistä käytäntöä (Tutkimuseettisen neuvokunnan ohjeet sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto). Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi kyseisen tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Julkaisemisesta päättää julkaisun toimitusryhmä asiantuntijalausuntojen perusteella.

Käsikirjoitukseen liitetään saatekirje (Word- tai pdf-tiedosto), josta ilmenevät artikkelin otsikko sekä kaikki tekijät ja heidän taustayhteisönsä. Saatekirjeellä kirjoittajat vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä, aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä julkaisussa.

Kaikki artikkeliin tarkoitettu materiaali tallennetaan yhteen pdf-tiedostoon, joka lähetetään yhdessä saatekirjeen kanssa 17.2.2023 mennessä osoitteeseen salla.karjalainen(at)lts.fi.

Käsikirjoituksen laajuus ja rakenne

Käsikirjoitusten maksimilaajuus on 25 A4-sivua, kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 mm, kirjasin Times New Roman ja kirjasinkoko 12 pts. Kokonaislaajuuteen kuuluvat kaikki artikkeliin tarkoitettu materiaali eli tiivistelmät, artikkeliteksti, lähteet, kuvat, kuviot ja taulukot. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty.

Tiivistelmän pituus on enintään 2 000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen tiivistelmä (abstract). Molempien tiivistelmien jälkeen tulee luetella 3–8 avainsanaa (keywords).

Varsinaisen tekstin toivotaan noudattavan seuraavaa tiedeartikkelin perusrakennetta: johdanto, tutkimusaineisto ja -menetelmät, tulokset, pohdinta ja johtopäätökset ja lähteet. Rakenteesta on mahdollista poiketa, mikäli se on aiheen käsittelyn näkökulmasta perusteltua.

Kukin taulukko ja kuvio teksteineen sijoitetaan käsikirjoituksen pdf-versioon omalle paikalleen. Kuvioiden ja taulukoiden tarkat painokelpoiset versiot pyydetään erikseen siinä vaiheessa, kun artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. Tekijät vastaavat siitä, että heillä oikeus käyttää kuva-aineistoa artikkelin yhteydessä.

Termit, joista käytetään lyhenteitä, tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta aina, kun sellainen on olemassa. Vieraskielisen termin voi merkitä sulkuihin suomenkielisen jälkeen.

Kirjallisuusviittaukset

Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Pehkonen 1999, 69). Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. ”Pehkonen (1999, 69) osoitti, että...” Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. (Roberts & Ommundsen 1996). Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. (Telama ym. 2002).

Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. (Duda 2001; Lintunen 2000). Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus ”julkaisematon”. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa.

Lähdeluettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopiston ohjeita. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista.

Esimerkkejä lähdeluettelosta

Kirjat

Bös, K. & Mechling, H. 1983. Dimensionen sport motorischer Leistungen. Schorndorf: Hoffmann. Heikinaro-Johansson, P. Huovinen, T. & Kytökorpi, L. (toim.) 2003. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY.

Lerner, R.M. 1986. Concepts and theories of human development, 2nd ed. New York, NY: Random House.

Luvut kokokoomateoksissa

Oja, P. 1995. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. Teoksessa: I. Vuori & S. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54–68.

Pulkkinen, L. 1982. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Teoksessa: P.B. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, vol. 4. New York: Academic Press, 63–105.

Lehtiartikkelit

Kannas, L. & Tynjälä, J. 1998. WHO-Koululaistutkimus 1986–1998. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Liikunta & Tiede 35 (4), 4–10.

Welsman, J. & Armstrong, N. 2000. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. European Journal of Physical Education 5 (2), 147–157.

Sarjajulkaisut

Penttinen, S. 2003. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219.

Opinnäytteet

Mikkelsson, M. 1998. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Prospective 1-year follow-up study. Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Väitöskirja.

Rovio, E. 2002. Joukkueellinen yksilöitä. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. Väitöskirja.

Uronen, V. 2003. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Lisensiaatintutkimus.

Lait ja asetukset

Huumausaineasetus 1972. 161/18.2.1972.

Raporttisarjat

Youth and drugs 1973. Report of a WHO study group. World Health Organization Technical Report Series 516. Geneve.

Komiteanmietinnöt

Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1976: 42. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Haastattelut

Nurmi, Paavo, olympiavoittaja, Helsinki, 19.7.1952.

Internetartikkelit

Lähdeluetteloon kirjoitetaan ensisijaisesti painetun artikkelin lähdetiedot. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. Esimerkiksi:

Kokkonen M. 2018. Seksuaalivähemmistöjen häirintä joukkueessa tai liikuntaryhmässä: henkisen pahoinvoinnin näkökulma. Liikunta & Tiede 55 (6), 96–102. https://fl-cdn.scdn1.secure.raxcdn. com/files/sites/4708/l-t_6-18_tutkimusartikkelit_96-102_lowres-29f30e46-688b-4e75-98ae6dbda8d36e2a.pdf, 14.3.2019)

Lisätietoja

Salla Karjalainen
koordinaattori
Liikuntatieteellinen Seura
salla.karjalainen(at)lts.fi