Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun suositukset 2019–2022

Liikuntatieteellisen Seuran koordinoima soveltavan liikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmä on tehnyt valtakunnalliset suositukset soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämiseksi vuosille 2019–2022.

Soveltavalle liikunnalle (erityisliikunta) on perinteisesti määritelty kehittämissuositukset Soveltavan liikunnan päivillä (ent. Erityisliikunnan päivät), jotka ovat neljän vuoden välein koonneet alan toimijat yhteen. Viimeisimmillä Soveltavan liikunnan päivillä elokuussa 2018 ei työstetty yhteisiä suosituksia vaan keskityttiin ajankohtaisen tiedon ja hyvien käytäntöjen välittämiseen sekä alan toimijoiden kohtaamisiin. Suositukset päätettiin laatia vasta päivien jälkeen, jotta koko alan toimijakentällä olisi mahdollisuus osallistua suositusten laadintaan.

Suositusten ensimmäinen luonnos työstettiin Liikuntatieteellisen Seuran koordinoimassa soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmässä. Suositusluonnosten taustalla oli eri arviointien ja raporttien suositukset sekä Soveltavan liikunnan päivien 2018 huomiot. Tämän jälkeen marraskuussa suositukset lähetettiin alan toimijoille vapaasti kommentoitavaksi. Suositukset viimeisteltiin saatujen reilun 140 vastauksen perusteella, kiitos kaikille osallistuneille.

Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun suositukset 2019–2022 on kohdistettu viidelle keskeiselle teema-alueelle:

  1. Saavutettavuus, esteettömyys ja apuvälineet
  2. Valtionhallinto ja kunnat
  3. Kansalaistoiminta
  4. Koulutus ja osaaminen
  5. Tutkimus.

Jokaisesta teema-alueesta on annettu kolme suositusta. Suositukset ovat ylätasoisia, sillä tavoitteena on, että vuoden 2019 aikana eri osa-alueiden suosituksia työstetään konkreettisemmiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Alla suositukset tiivistettynä. Voit myös tutustua suositusten laajempaan versioon: Suositukset soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämiseksi 2019–2022 (PDF).

1. Saavutettavuus, esteettömyys ja apuvälineet

1.1 Edistetään kaikkien ihmisten arkiliikkumista ja liikuntaa esteettömillä ja saavutettavilla lähiympäristöillä, luontokohteilla sekä liikuntapaikoilla. Osallistetaan eri väestöryhmiä entistä enemmän liikkumisen ja liikunnan olosuhdetyöhön. Selvitetään kokonaiskuva keskeisten liikuntaolosuhteiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tulevien päätösten pohjaksi.

1.2 Lisätään koulutusta ja tiedotusta liikuntaolosuhteiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta sekä kannustetaan nostamaan vaatimustasoa esteettömyydessä. Päivitetään liikuntaolosuhteita ja niiden rakentamista ohjaavat aineistot.

1.3 Lisätään tietoa ja saatavuutta liikkumisen, liikunnan ja urheilun apuvälineistä kunnissa ja alueilla.

2. Valtionhallinto ja kunnat

2.1 Huomioidaan nykyistä paremmin toimintarajoitteisten liikkuminen ja liikunta koko väestöä koskevissa toimenpiteissä sekä kaikissa valtionhallinnon ja kuntien liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun liittyvissä strategioissa ja suunnitelmissa. Suunnataan toimenpiteitä entistä enemmän heikoimmassa asemassa oleviin. Huolehditaan tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumisen seurannasta ja arvioinnista (esimerkiksi kunnissa tarkastuslautakunnat).

2.2 Lisätään hallinnonalojen välistä sekä hallinnon ja yhdistysten välistä yhteistyötä niin valtakunnallisesti kuin paikallistasolla. Selkiinnytetään eri toimijoiden roolit toimintarajoitteisten liikunnan edistämisessä. Eri hallinnonaloilla arvioidaan omien toimenpiteiden vaikutuksia ihmisten liikuntaan. Laaditaan yhdessä soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelma tuleville vuosille.

2.3 Jatketaan liikuntaneuvonnan kehittämistä myös pitkäaikaissairaiden ja toimintarajoitteisten näkökulmasta kehittämällä liikuntaneuvojen soveltavan liikunnan osaamista. Huolehditaan ja seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa saumattomien ja yksilöllisten palveluketjujen ulottumisesta maakunnan sote-palveluista kuntien ja järjestöjen soveltavan liikunnan palveluihin.

3. Kansalaistoiminta

3.1 Avustetaan yhtenäisesti erilaisia liikuntaa edistäviä ja järjestäviä järjestöjä sekä yhdistyksiä niin valtakunnallisesti kuin paikallistasolla.

3.2 Nostetaan kaikille avoin liikunta seuratoiminnan kehittämisen yhdeksi painoalueeksi esimerkiksi seuratoiminnan kehittämistuessa.

3.3 Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien vaatimisesta siirrytään tehdyn yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön seuraamiseen ja onnistumisista palkitsemiseen. Laaditaan vammaisurheilun integraatiolle konkreettiset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma. Kohdellaan vammaisurheilijoita yhdenvertaisesti muiden urheilijoihin kanssa sekä lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä urheilun prosesseissa.

4. Koulutus ja osaaminen

4.1 Kannustetaan eri oppilaitoksia ja muita koulutusorganisaatioita sekä järjestöjä ja yhdistyksiä lisäämään perus- ja täydennyskoulutuksiin toimintarajoitteisten ja ikääntyvien liikunnan sekä vammaisurheilun sisältöjä. Tuetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajien, liikunnanohjaajien sekä muiden liikkumista ja liikuntaa edistävien toimijoiden soveltavan liikunnan täydennyskouluttautumista.

4.2 Laaditaan kokonaisarvio soveltavan liikunnan, ikääntyneiden liikunnan sekä vammaisurheilun koulutuksen asemasta ja kehittämistarpeista sekä kootaan koulutusmahdollisuuksista tietopankki verkkoon.

4.3 Käynnistetään ja tuetaan erityisopettajien ja erityisliikunnanohjaajien sekä liikunnanopettajien konsultoivaa toimintaa.

5. Tutkimus

5.1 Sisällytetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-periaatteet poikkileikkaavasti kaikkiin tutkimushankkeisiin. Varmistetaan toimintarajoitteisten henkilöiden sekä muiden vähemmistöryhmien mukanaolo liikkumiseen ja liikuntaan liittyvissä väestötutkimuksissa.

5.2 Käynnistetään tutkimusta niistä liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun liittyvistä alueista, joista on toistaiseksi hyvin vähän tutkimustietoa.

5.3 Lisätään toimintarajoitteisten henkilöiden liikuntaa ja vapaa-aikaa tutkivien tahojen verkostoitumista ja yhteistyötä.

Kuvituskuva yhteistyöstä