Suositukset soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämiseksi 2023–2026

Eriarvoisuudesta yhdenvertaisuuteen

Soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmä loi valtakunnalliset suositukset soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämiseksi vuosille 2023–2026. Soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimusryhmä toimii Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) koordinoimana yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston kanssa. Lisätietoja työryhmästä löytyy LTS:n verkkosivuilta (linkki).

Soveltavan liikunnan kentän toimijoilta kysyttiin syksyllä 2022 palautetta aikaisemmista, vuonna 2018 laadituista suosituksista. Tämän pohjalta soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmä työsti suositukset lopulliseen muotoonsa keväällä 2023.

Soveltavan liikunnan ja paraurheilun suositusten tavoitteena on selkiyttää paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden työtä, yhteistyötä ja vastuunjakoa. Taustalla on yhteinen laki- ja arvopohja, kuten perustuslaki, liikuntalaki, yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaisyleissopimus. Palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tutkimuksessa lähtökohtina ovat osallisuus ja yhteistyö. Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän. Se mahdollistaa myös YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisen kaksoisstrategian toteutumisen, jossa toimintarajoitteisille henkilöille on tarjolla sekä kohdennettuja että kaikille avoimia liikunta- ja harrastuspalveluita.

Soveltavan liikunnan ja paraurheilun suositukset 2023–2026 ovat kohdennettu kolmelle tasolle: paikallisiksi, alueellisiksi ja valtakunnallisiksi. Paikallisen tason toimijoita ovat kuntien lisäksi yhdistykset (liikunta- ja urheiluseurat sekä muut liikuntatoimintaa järjestävät yhdistykset). Alueellisen tason toimijoita ovat hyvinvointialueet, aluehallintovirastot, oppilaitokset ja liikunnan aluejärjestöt. Valtakunnalliset liikunta- ja urheilujärjestöt toimivat puolestaan lajiensa kattojärjestöinä ja kansalaistoiminnan sateenvarjoina. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tason toimijoihin kuuluvat myös sote-järjestöt (kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt). Lisäksi julkishallinnon valtakunnalliset ja alueelliset toimijat sekä kunnat huolehtivat lainsäädännön toimeenpanosta ja resursseista.

Soveltavan liikunnan ja paraurheilun suosituksissa 2023–2026 on kolme painopistettä:

  1. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö
  2. Koulutus ja osaaminen
  3. Tietopohja ja tutkimustoiminta

Suositusten neljäs läpileikkaava teema on uuden Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanaston (LTS & Sanastokeskus 2023) mukaisten termien ja käsitteiden käyttö. Sanasto on ladattavissa pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla (linkki).

1. KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN YHDYSPINTATYÖ

Suositus 1.1. Kaikilla kunnilla on ajantasainen soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelma

Kunnilla tulee olla riittävä ja ajantasainen tieto kuntien eri hallinnonalojen, yhdistysten ja yritysten palveluiden tarjonnasta soveltavan liikunnan näkökulmasta sekä paikallisten liikuntaolosuhteiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. 

Kuntien tulee kiinnittää huomiota soveltavasta liikunnasta vastaavan henkilöstön pysyvyyteen ja osaamiseen. Paikallinen palveluiden eriarvoistuminen johtuu resurssi- ja osaamispulasta. Kunnissa henkilöstön vaihtuvuudella on vaikutusta toimintatapojen juurtumiseen ja yhteistyöhön.

Kuntien tulee tukea yhdistysten keskinäistä yhteistyötä soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämiseksi.

Suositus 1.2. Jokaisella hyvinvointialueella kuvataan kuntoutuksen ja liikunnan palveluketjut

Hyvinvointialueiden toimintaympäristön kuvauksella selkeytetään kuntien ja hyvinvointialueiden vastuita ja rooleja, parannetaan palveluihin ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kunnan liikuntapalveluiden välillä, edistetään toimintarajoitteisten henkilöiden liikunnallista arkea sekä liikunnan ja urheilun yhdenvertaista harrastamista.

Palveluketjujen kuvauksessa tulee huomioida vammaispalveluiden, kuntoutuksen ja kuntien liikuntapalveluiden yhdyspinnat, olosuhteet sekä omatoimiseen liikkumiseen ohjautuminen.

Liikuntaneuvonnan palveluketjun ja -ohjauksen toimivuus edellyttää tietoa palveluista ja moniammatillista osaamista, työaikaresursseja ja toimivia yhteistyömalleja.

Omatoiminen liikkuminen ja tavoitteellinen liikunnan harrastaminen sekä urheilu tulee ymmärtää osana kuntoutuksen ja liikunnan palveluketjuja. 

Kunnat seuraavat liikuntatoiminnan ja harrastusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden toteutumista. Seurannassa voidaan hyödyntää valtakunnallisia tiedonkeruita sekä koota paikallisesti tietoa toimintarajoitteisten henkilöiden liikunta-aktivisuudesta, harrastamisesta ja osallistumista edistävistä ja estävistä tekijöistä.

Suositus 1.3. Valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot seuraavat ja arvioivat liikkumisen, harrastamisen ja urheilun yhdenvertaisuuden toteutumista

Sote-uudistuksen vaikutuksia toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisen, harrastamisen ja urheilun yhdenvertaisuuden toteutumiseen tulee seurata.

Valtion liikuntaneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sen Liikkuvat kokonaisuuden sekä aluehallintovirastojen tulee edistää, seurata ja arvioida liikuntaneuvonnan yhdenvertaisuutta.

Valtakunnallisissa liikunnan edistämisohjelmissa huomioidaan toimintarajoitteiset liikkujat inklusiivisesti ja kohdennetusti (kaksoisstrategia) eri ikä- ja väestöryhmissä.

2. KOULUTUS JA OSAAMINEN

Suositus 2.1 Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella ja korkea-asteella on riittävästi osaamista ja resursseja toteuttaa inklusiivista liikuntakasvatusta ja kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella ja korkea-asteella edistetään yhdenvertaista liikunnallista toimintakulttuuria.

Opetuksen järjestäjien tulee huolehtia siitä, että toimitilat ovat esteettömiä ja soveltavan liikunnan välineistöä ja liikkumisen apuvälineitä on saatavilla.

Laadukkaan toiminnan järjestäminen vaatii osaamista liikunnan soveltamisesta. Opettajille tulee tarjota kohdennettua täydennyskoulutusta soveltavasta liikunnasta.

Suositus 2.2. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun koulutusta tulee lisätä ja monipuolistaa

Soveltava liikunta sisältyy jokaisen liikunta-, kasvatus- ja sote-alan oppilaitoksen opetussuunnitelmiin.

Soveltavan liikunnan täydennyskoulutusta (kuten verkko-opinnot) tulee olla saatavilla matalalla kynnyksellä ja selkokielellä.

Liikunta-, kasvatus- ja sosiaali- ja terveysaloilla opiskelevien toimintarajoitteisten henkilöiden opintopolkuja tulee tukea yksilöllisesti.

Suomessa tulee olla tarjolla soveltavan liikunnan korkeakoulutusta ja paraurheilun valmentajien ammattitaitoa tukevaa koulutusta kotimaisilla kielillä.

Suositus 2.3. Valtakunnallisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa huomioidaan toimintarajoitteiset liikkujat

Perusopetuksen opetussuunnitelman sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kasvatusalan ammattilaisten työtä kunnissa. Kuntakohtaisissa opetussuunnitelmissa tulee huomioida toimintarajoitteisten lasten ja nuorten oikeudet osallistua liikuntakasvatukseen.

Liikuntaneuvonnan palveluketjuja tulee vahvistaa ja kehittää yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien toimintarajoitteisten kuntalaisten osalta.

Harrastamisen Suomen mallin tulee ohjata kuntia toteuttamaan sekä inklusiivista että kohdennettua toimintaa (kaksoisstrategia).

3. TIETOPOHJA JA TUTKIMUSTOIMINTA

Suositus 3.1. Hyvinvointialueen kokoamia tietoja hyödynnetään kuntien liikuntatoiminnan suunnitelmissa

Hyvinvointialueella tulee olla yhtenäinen tapa koota tietoa eri ikä- ja väestöryhmien hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvointialueen tiedonkeruu tukee paikallisella tasolla kunnissa tehtävää soveltavan liikunnan suunnittelua. 

Hyvinvointialueiden ja kuntien vammais- ja vanhusneuvostoilla tulee olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti liikunnan ja liikkumisen palvelupolkujen kehittämiseen.

Suositus 3.2. Toiminnan kehittämisen lähtökohtana on riittävä tieto soveltavan liikunnan ja paraurheilun nykytilanteesta

Toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisestä aktiivisuudesta ja liikunnan harrastamisesta kunnissa, yhdistyksissä ja yksityisten palvelujen piirissä tulee hankkia lisätietoa.

Kansallisissa tiedonkeruissa otetaan huomioon toimintarajoitteiset liikkujat ja julkaistaan tarvittaessa erillisraportteja.

Paraurheilun kansallisen tason tilaa tulee seurata. Toteutetaan lajiliittointegraation ulkoinen arviointi.

 

Lataa suositukset pdf-tiedostona