Vuoden 2019 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Anna Kankaanpäälle

FM, tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää ja hänen tutkimusryhmänsä voittivat ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailussa. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui tänä vuonna kaikkiaan 40 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta.

"Vapaa-ajan ja työajan fyysisen aktiivisuuden yhteys epigeneettiseen ikääntymiseen nuorilla aikuisilla"

Anna Kankaanpään tutkimuksessa selvitettiin, miten vapaa-ajan ja työajan fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä biologisen iän estimaatteihin. Tutkittavina oli suomalaisen kaksoskohortin nuoria aikuisia. Tutkimuksessa verrattiin ensimmäistä kertaa kolmea DNA:n metylaatioon perustuvaa biologisen (epigeneettisen) ikääntymisen mittaria ja fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi arvioitiin myös 32 vuoden pitkittäisseurannassa vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteyttä biologiseen ikääntymiseen geneettisesti kontrolloidussa asetelmassa. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat tähän mennessä lupaavin tapa tutkia elintapojen vaikutusta biologiseen ikääntymiseen.
 
Erinomaiseksi arvioidun tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään eliniän odotteeseen liittyviä tekijöitä ja sosioekonomisia eroja. Tulokset viittaavat siihen, että biologiseen ikääntymiseen ja elinikään vaikuttavat elintapatekijät alkavat vaikuttamaan jo nuorena aikuisena. Nyt palkittava tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että biologista (epigeneettistä) ikääntymistä voidaan hidastaa vapaa-ajan liikunnalla. Sen sijaan, työssä tapahtuva liikunta saattaa nopeuttaa biologista ikääntymistä. Tämä havainto saattaa selittyä myös sillä, että fyysistä työtä tekevillä tupakointi ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä.

Lisätietoja: Anna Kankaanpää, anna.k.kankaanpaa(at)jyu.fi.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Sarianna Sipilä Jyväskylän yliopistosta, kolmanneksi Sari Aaltonen Helsingin yliopistosta. Neljännelle ja viidennelle sijalle kilpailussa sijoittuivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Elina Sillanpää ja Sira Karvinen.

Kaikkien tutkimuskilpailuun osallistuneiden esitystiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2019. Lisäksi ne ovat luettavissa verkkoversiona pdf-muodossa: www.lts.fi/media/liikunta-tiede-lehden-artikkelit/5_2019/lt_5-19_abstrktit_lowres.pdf

Vuoden 2019 nuori liikuntalääketieteen tutkija -palkinto Sara Kaartiselle

"Perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutus harrastettujen liikuntalajien määrään"

Sara Kaartisen kaksostutkimuksessa selvitettiin perintö- ja ympäristötekijöiden suhteellista vaikutusta harrastettujen liikuntalajien määrään nuoruudesta aikuisikään. Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan nuoruus- ja aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen, jonka puolestaan tiedetään olevan yhteydessä harrastettujen liikuntalajien määrään. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää missä määrin perintötekijät selittävät liikunnan monipuolisuutta.

Tutkimuksessa havaittiin, että perintötekijöiden vaikutus harrastettujen liikuntalajien määrään oli suhteellisesti suurempi nuoruudessa kuin aikuisiällä, jolloin puolestaan jokaisen kaksosen yksilöllisten ympäristötekijöiden vaikutus korostui erityisesti naisilla.

Tutkimuksen havainnot tukevat aiempia liikuntamuuttujilla tehtyjen vastaavien tutkimuksen tuloksia. Lisäksi nuoruudessa ja aikuisiällä harrastettujen liikuntalajien määrän välillä havaittiin yhteys, josta valtaosan selittivät perintötekijät. Sen sijaan yksilöllisten ympäristötekijöiden selittämä osuus oli pieni sekä miehillä että naisilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa vasemmalla Sara Kaartinen, Sira Karvinen, Elina Sillanpää, Sari Aaltonen, Sarianna Sipilä ja Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun voittaja Anna Kankaanpää. Kuva: LTS.

Tutkimuskilpailun mediatiedote, korjattu versio 13.11.2019 (word).

Parhaat suulliset esitykset

Liikuntalääketieteen päivien aikana pidettiin neljä tutkimusesittelysessiota. Tutkimusesittelyiden parhaat suulliset esitykset palkittiin kunniamaininnalla ja Fysioline Oy:n tuotepaketilla. Parhaat suulliset esitykset:

• Sessio 1: Suvi Ravi, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
• Sessio 2: Laura Heikkilä, ODL Liikuntaklinikka, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö
• Sessio 3: Hanna-Kaarina Juppi, gerontologian tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
• Sessio 4: Mahsa Modarress, Medical Research Center Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto.

 

TUTKIMUSKILPAILUSTA

Saimme tänä vuonna 41 tutkimusabstraktia ympäri Suomen. Näistä 37 osallistuu Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailuun.

Kaikki kilpailuun osallistuvat tutkimukset esitellään XXVII Liikuntalääketieteen päivillä 13.11.2019 Hotel Haaga Central Parkissa, Helsingissä. Tutkimuskilpailun finaaliesitykset ovat ohjelmassa ke 13.11. klo 16.00–17.15 ja session päätteeksi julistetaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun voittaja sekä Vuoden nuori tutkija. Muut työt esitetään rinnakkaisissa tutkimusesittelysessioissa (eposterit) keskiviikkona ja torstaina 13.–14.11.2019.

Tutkimusesittelyiden tiivistelmät julkaistiin Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2019. Kaikki abstraktit ovat luettavissa myös pdf-muodossa.

Finalistit ja finaalisession aikataulu sekä esitysjärjestys

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun viisi finalistia pitävät esityksensä keskiviikkona 13.11.2019 klo 16.00–17.15 Hotel Haaga Central Parkin isossa auditoriossa. Finaaliesitykset pidetään sukunimen mukaisesti aakkosjärjestyksessä. Esitysten pituus on 10 min + 5 minuuttia kysymyksille (aika sis. vaihdot). Puheenjohtajina toimivat Olli J. Heinonen ja Jari Parkkari. Voittaja julistetaan esitysten jälkeen.

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun finaaliesitykset pdf-muodossa löytyvät materiaalit-välilehdeltä.

 

TtT Sari Aaltonen, liikuntaepidemiologian dosentti Helsingin yliopisto:
Liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteiset geneettiset ja ympäristötekijät: pitkittäistutkimus varhaisnuoruudesta nuoreen aikuisuuteen

Sari Aaltonen¹, Antti Latvala¹, Aline Jelenkovic¹, ², Richard J. Rose³, Urho M. Kujala⁴, Jaakko Kaprio¹, Karri Silventoinen¹
1 Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi; 2 University of the Basque Country, Leioa, Bizkaia, Spain; 3 Indiana University, Bloomington, IN, USA; 4 Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi

Kuvaus tutkimuksesta

Liikunta-aktiivisuus ja koulumenestys ovat monimutkaisia ilmiöitä. Niiden välinen positiivinen yhteys on yleisesti saatu tutkimustulos. Yhteyden taustalla oleva mekanismi ei kuitenkaan ole selvä. Tämä tutkimus käynnistyi tarpeesta selvittää liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisen yhteyden taustaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä väestön liikunta-aktiivisuudessa että myös koulumenestyksessä havaitut erot johtuvat osittain yksilöiden välisistä geneettisistä eroista. Kun sekä liikunta-aktiivisuus että koulumenestys ovat molemmat osittain periytyviä ominaisuuksia, yhtenä mahdollisena selityksenä liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välillä havaitulle yhteydelle voi olla, että nämä jakavat osan geneettisestä taustasta keskenään, jonka johdosta niiden välille syntyy yhteys. Kvantitatiivisen genetiikan menetelmiä hyödyntävän kaksostutkimuksen avulla etsittiin missä määrin mahdolliset yhteiset geneettiset ja ympäristötekijät selittävät liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välistä yhteyttä.

Liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välillä havaittiin merkitsevä, positiivinen yhteys varhaisnuoruudesta nuoreen aikuisikään. Myös liikunta-aktiivisuutta ja koulumenestystä selittävien geneettisten tekijöiden välillä havaittiin positiivinen yhteys useiden mittauspisteiden ja peräkkäisten mittauspisteiden välillä. Nämä yhteiset geneettiset tekijät selittivät liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisestä yhteydestä suuren osan. Kaksosten jakamat yhteiset ympäristötekijät kuten perhe, yhteiset ystävät, yhteinen asuin- ja kouluympäristö jne. selittivät myös hyvin suuren osan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisestä yhteydestä seurannan aikana. Jokaiselle kaksoselle yksilölliset ympäristötekijät selittivät puolestaan liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välistä yhteyttä merkitsevästi ainoastaan naisilla. Vaikka havaittujen selitysosuuksien suuruudet vaihtelivat iän mukaan, ne voivat osittain selittää sitä, miksi liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välillä usein havaitaan positiivinen yhteys.
   
Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joka on osa laajaa, vuosina 1983–1987 syntyneiden suomalaisten kaksosten terveyttä ja käyttäytymistä koskevaa Helsingin yliopistossa toteutettua Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimusta. Tutkittavina oli useita tuhansia kaksosia. Analyyseissa tutkittavat olivat 12–24-vuotiaita. Koulumenestystä 12- ja 14-vuotiaana arvioivat opettajat. Sekä peruskoulun jälkeistä opiskelua että vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta tutkittavat arvioivat itse kyselyillä. Pitkittäistutkimuksen etuna oli iän vaikutuksen huomiointi tutkittavaan yhteyteen.

Lisätietoja: Sari Aaltonen, sari.s.aaltonen(at)helsinki.fi.

 

FM Anna Kankaanpää, tohtorikoulutettava:
Vapaa-ajan ja työajan fyysisen aktiivisuuden yhteys epigeneettiseen ikääntymiseen nuorilla aikuisilla

Anna Kankaanpää¹, Asko Tolvanen², Jaakko Kaprio³,⁴, Miina Ollikainen³,⁴, Elina Sillanpää¹,³
1 Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; 2 Ihmistieteiden metodikeskus, Jyväskylän yliopisto; 3 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto; 4 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto

Kuvaus tutkimuksesta

Tutkimuksessa selvitettiin miten vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä biologiseen ikääntymiseen nuorilla aikuisilla. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuoria samaa sukupuolta olevia geneettisesti identtisiä sekä ei-identtisisiä kaksosia (21‒25 v, n = 500). Lisäksi selvitettiin pitkään jatkuneen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia biologiseen ikääntymiseen hyödyntäen aineistoa kaksospareilta (50‒74 v, 16 paria), jotka poikkesivat fyysisen aktiivisuuden osalta toisistaan vähintään 32 vuoden ajalta.

Biologista ikää mitattiin kolmella DNA:n metylaatioon perustuvalla mittarilla eli epigeneettisellä kellolla.  DNA-metylaatioikä (DNAmAge) on kehitetty ennusteeksi kalenteri-iälle. Fenotyyppinen DNAm ikä (PhenoAge) ja kuolemanriskin suhteen validoitu DNAm ikä (GrimAge) ovat uudempia mittareita, joiden kehitystyössä on otettu huomioon myös ikääntymisen myötä muuttuva toiminnallinen terveydentila.

Tutkimuksessa havaittiin, että epigeneettinen ikääntyminen on voimakkaasti periytyvää nuorilla aikuisilla. Fyysisen aktiivisuuden yhteys epigeneettiseen ikääntymiseen näytti riippuvan käytetystä epigeneettisestä kellosta sekä fyysisen aktiivisuuden tyypistä. Urheilu oli yhteydessä hidastuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen, kun epigeneettistä ikää arvioitiin uusimmalla DNAm GrimAge -kellolla. Sen sijaan työajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä kiihtyneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen, mutta yhteys näytti selittyvän perinnöllisillä tekijöillä sekä epäterveellisten elintapojen kasaantumisella fyysistä työtä tekeville nuorille aikuisille. Lisäksi havaittiin, että pitkään jatkuneen vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden suotuisa vaikutus näkyi kummassakin uudemmassa kellossa. Aktiiviset kaksoset olivat epigeneettiseltä iältään mittarista riippuen keskimäärin kahdesta neljään vuotta nuorempia kuin inaktiiviset kaksosparinsa.

Lisätietoja: Anna Kankaanpää, anna.k.kankaanpaa(at)jyu.fi.

 

FT Sira Karvinen, tutkijatohtori, Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto:
Hien vesikkelien mikroRNA-profiili eri intensiteetin kestävyyskuormituksissa

Sira Karvinen¹, Tero Sievänen¹, Jari Karppinen², Pekka Hautasaari², Genevieve Bart³, Seppo Vainio³, Juha P. Ahtiainen², Eija K. Laakkonen¹, Urho M. Kujala²
1 Gerontologian Tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen Tiedekunta, Jyväskylän Yliopisto; 2 Liikuntatieteellinen Tiedekunta, Jyväskylän Yliopisto; 3 Biocenter Oulu, Kehitysbiologian laboratorio, Biokemian ja Molekyylilääketieteen Tiedekunta, Oulun yliopisto

Kuvaus tutkimuksesta

Vaikka Suomi on saunakulttuureineen hikitutkimuksen luvattu maa, on hien potentiaalia biomarkkerien lähteenä tutkittu varsin vähän. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet hien sisältävän muun muassa proteiineja, jotka rikastuvat hien vesikkeleihin. Proteiinien lisäksi vesikkelit kuljettavat mukanaan muitakin biomolekyylejä, esimerkiksi lyhyitä RNA-molekyylejä, mikroRNA:ita. Mikro-RNAt osallistuvat liikunnan vasteiden välittämiseen estämällä kohdeproteiinien valmistuksen. Useiden vesikkelivälitteisten mikro-RNA:iden määrän on havaittu muuttuvan veressä vasteena liikuntakuormitukselle.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hien ja seerumin vesikkelien mikro-RNA-profiilia vasteena kehon lämpötilan nousulle (sauna) ja kolmelle eri intensiteetin kestävyyskuormitukselle.  Tarkoituksena oli selvittää hien vesikkelien sisältämien mikro-RNA-molekyylien potentiaalia liikuntasuorituksen monitoroinnissa.

Tutkimuksessa kahdeksan koehenkilöä hikoili sekä levossa, eli saunassa istuen, että kolmen eri kestävyyskuormituksen aikana. Kestävyyskuormituksina oli maksimaalinen hapenottokykytesti ja korkean ja matalan intensiteetin kestävyyskuormitukset. Hikinäyte kerättiin kunkin testin aikana käsivarresta, ja laskimoverinäytteet ennen ja jälkeen kuormituksen.

Tutkimus osoitti, että hien vesikkeleissä oleva mikro-RNA-profiili muuttui vasteena eri intensiteetin kestävyyskuormituksille. Erityisesti korkean intensiteetin kestävyyskuormitus nosti tutkittujen mikro-RNA:iden esiintyvyyttä sekä hiessä että seerumissa. Tutkimuksen nojalla hien vesikkelit ovat lupaava uusien biomarkkerien, kuten mikro-RNA-molekyylien, lähde kehitettäessä tulevaisuuden noninvasiivisia liikunnan monitorointikeinoja.

Tutkimusryhmä: Urho Kujala, Eija Laakkonen, Juha Ahtiainen, Seppo Vainio, Genevieve Bart, Pekka Hautasaari, Jari Karppinen ja Tero Sievänen. Tutkimusta on rahoittanut BusinessFinland.

Lisätietoja: Sira Karvinen, sira.karvinen(at)jyu.fi
Twitter: @SiraTorvinen
Blogini ikääntymisen biologiasta: ikakriisi.home.blog
Blogin FB-tili: www.facebook.com/ikakriisi/

 

LitT Elina Sillanpää, dosentti, yliopistotutkija:
Polygeeninen riskisumma selittää liikunta-aktiivisuutta

Elina Sillanpää¹,², Teemu Palviainen²,³, Katja Waller⁴, Henri Vähä-Ypyä⁵, Harri Sievänen⁵, Jaakko Kaprio²,³, Urho Kujala⁴
1 Gerontologian tutkimuskeskus ja Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; 2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto; 3 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto; 4 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä; 5 UKK-instituutti, Tampere

Kuvaus tutkimuksesta

Yksilön liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat useat ympäristöön ja yksilöön itseensä liittyvät tekijät. Kaksos- ja perhetutkimukset sekä eläinkokeet ovat osoittaneet, että fyysisessä aktiivisuudessa esiintyvää vaihtelua selittää geneettinen perimä. Perimän vaikutus näkyy myös motorisissa taidoissa, suorituskyvyssä, motivaatiossa ja persoonallisuuden piirteissä, joiden kaikkien tiedetään vaikuttavan yksilön fyysisen aktiivisuuteen. On selvää, että fyysinen aktiivisuus on ilmiasu, jota säätelevät monet eri geenit.

Polygeeninen riskisumma (PRS) kuvaa yksilön perinnöllistä genominlaajuista riskiä eli satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa. Tutkimuksessamme tuotettiin ensimmäistä kertaa PRS:t itseraportoidulle ja objektiivisesti monitoroidulle fyysiselle aktiivisuudelle. Riskisummat muodostettiin käyttäen UK biopankin aineistoilla tehtyjen genominlaajuisten assosiaatioanalyysien yhteenvetostatistiikkaa.  
PRS:t ennustivat fyysisen aktiivisuuden määrää suomalaisessa väestössä. Esimerkiksi päivittäisissä vähintään kohtuullisesti kuormittavan aktiivisuuden minuuteissa keskiarvoerot olivat 34 ja 43 minuuttia PRS-kymmenyksien ääripäissä.

Kokonaisuutena polygeeninen riski selitti kuitenkin pienemmän osuuden fyysisen aktiivisuuden vaihtelusta kuin kaksostutkimusten perusteella odotettiin. PRS:n pieni itsenäinen selitysosuus selittynee UK biopankin eurooppalaisen ja suomalaisen väestön geneettisillä eroilla, eroilla fyysisen aktiivisuuden mittaustavoissa sekä menetelmiin liittyvillä epävarmuustekijöillä. PRS:ien ennustearvo tullee paranemaan tulevina vuosina, kun riskisummiin pystytään sisällyttämään yleisiä geenivariantteja, joiden vaikutus on erittäin heikko tai väestössä harvinaisempia variantteja.

Liikunta-aktiivisuuden biologisten ilmiasujen ja liikuntakäyttäytymisen geneettisen perustan parempi ymmärtäminen voi uudistaa liikuntatieteellistä tutkimusta.

Tutkimus on suoritettu yhteistyössä Liikuntatieteellisen tiedekunnan, Suomen Molekyylilääketieteen instituutin ja UKK-instituutin kanssa. Nyt esitellyt analyysit ovat osa laajempaa tutkimusyhteistyötä, jossa on mukana myös toinen suomalainen kohortti sekä useita eri tutkijoita. Artikkeli, jonka päätutkijana on professori Urho Kujala, on parhaillaan arvioitavana.

Työryhmä: Teemu Palviainen, Katja Waller, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Jaakko Kaprio, Urho Kujala.

Lisätietoja: Elina Sillanpää, elina.sillanpaa(at)jyu.fi, 040 1429 639
Twitter: @ElinaSillanpaa

 

Sarianna Sipilä, liikuntagerontologian professori, GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto:
Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen: liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun vaikutukset 70‒85-vuotiaiden miesten ja naisten kävelynopeuteen ja toiminnanohjaukseen (PASSWORD–tutkimus)

Sarianna Sipilä¹, Anna Tirkkonen¹, Tiina Savikangas¹, Tuomo Hänninen², Markku Alen³, Roger A. Fielding⁴, Miia Kivipelto⁵,⁶,⁷,⁸, Jenni Kulmala⁵,⁶, Taina Rantanen¹, Sanna E. Sihvonen⁹, Elina Sillanpää¹, Anna Stigsdotter-Neely¹⁰,¹¹, Timo Törmäkangas¹
1 Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; 2 Neurologian yksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala; 3 Fysiatrian yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala; 4 Nutrition, Exercise Physiology and Sarcopenia Laboratory, Jean Mayer USDA Human Nutrition Research Center on Aging, Tufs University, Boston, USA; 5 Department of Public Health Solutions, Chronic Disease Prevention Unit, National Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland 6 Division of Clinical Geriatrics, Center for Alzheimer Research, NVS, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden; 7 Kliinisen lääketieteen ja neurologian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio; 8 Neuroepidemiology and Ageing Research Unit, School of Public Health, Imperial College London, London, United Kingdom; 9 Sosiaali- ja terveysala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; 10 Department of Social and Psychological Studies, Karlstad University, Karlstad, Sweden; 11 Department of Psychology, Umeå University, Umeå, Sweden

Kuvaus tutkimuksesta

Suomen Akatemian rahoittamassa PASSWORD-tutkimuksessa tarkasteltiin liikuntaintervention ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia iäkkäiden vähän liikkuvien henkilöiden kävelynopeuteen, kaksoistehtävän aikaiseen kävelyn hidastumiseen ja kognitioon pelkään liikuntaan verrattuna. Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun yhteisvaikutusta kävelyyn ja kognitioon liikuntaan verrattuna ei ole juurikaan aikaisemmin selvitetty.

Havaitsimme, että toiminnanohjaukseen liittyvän harjoittelun lisääminen liikuntaohjelmaan ei lisää iäkkäiden vähän liikkuvien henkilöiden kävelynopeutta pelkkään liikuntaohjelmaan verrattuna. Se ei vähennä myöskään kaksoistehtävän aikaisen kävelyn hidastumista liikuntaohjelmaan verrattuna. Toiminnanohjaukseen liittyvän harjoittelun lisääminen liikuntaohjelmaan parantaa toiminnanohjausta enemmän, kuin pelkkä liikuntaohjelma. iPASS –ohjelma harjoitti yleisiä toiminnanohjauksen taitoja (tarkkaavuuden ja suorituksen kontrollin ylläpitämistä). Inhibitio (Stroop)–testi näytti parhaiten vangitsevan toiminnanohjaukseen liittyvän paranemisen.  Harjoittelun spesifisyys on keskeistä iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämisessä. Monipuolinen liikunta parantaa liikkumiskykyä, mutta kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseen tarvitaan liikunnan lisäksi kognitiivista harjoittelua.

Lisätietoja: Sarianna Sipilä, sarianna.sipila(at)jyu.fi
Twitter: @sariannasipila

 

Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat 2019:

• professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto
• dosentti Tiina Ikäheimo, Oulun yliopisto
• professori Aila Rissanen, Helsingin yliopisto.

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun arviointipaneeli (1. vaihe):

• Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku
• Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö
• Kai Savonen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
• Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
• Juha Peltonen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema
• Arja Uusitalo, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema
• Maarit Valtonen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä.

Abstraktien jättöohjeet

Kilpailuun voi osallistua 1.1.2019 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tutkimuskilpailun tulokset esitellään XXVII Liikuntalääketieteen päivillä Hotel Haaga Central Parkissa, Helsingissä 13.11.2019.

Suomenkielinen abstrakti tulee jättää 16.9.2019 klo 16.00 mennessä. HUOM! Useista pyynnöistä johtuen päätimme jatkaa abstraktien jättöaikaa perjantaihin 20.9.2019 klo 12.00 saakka.

Kaikki saapuneet abstraktit osallistuvat Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailuun. Kilpailussa jaetaan useampia palkintoja, joista vähintään yksi palkinto menee nuorelle liikuntalääketieteen tutkijalle. Lisäksi parhaat suulliset esitykset palkitaan erillisillä palkinnoilla.

Nuoreksi tutkijaksi katsotaan henkilö, joka ei ole vielä väitellyt ja on korkeintaan 35-vuotias seminaarin alkaessa. Pyydettäessä kilpailijan tulee esittää henkilöllisyystodistus tai vastaava. Nuoren tutkijan osallistuminen kilpailuun merkitään abstraktilomakkeeseen erikseen.

Suomenkielinen abstrakti tulee jättää perjantaihin 20.9.2019 klo 12.00 mennessä tällä sähköisellä lomakkeella.

Kaikki hyväksytyt abstraktit julkaistaan Liikunta & Tiede lehdessä (5/19) ja Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla.

Abstraktin jättäneiden tulee ilmoittautua ja maksaa osallistumismaksu normaalisti päivien esitteen tietojen mukaisesti. Jos tutkija ei pääse päiville ja abstrakti on jo prosessoitu (arviointi + painaminen lehteen) joudumme veloittamaan 100 euroa.

Kirjoitusohjeet

Varsinaisessa tekstissä esitellään tutkimuksen tausta, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tekstiosiossa ei saa ilmetä tutkimuksen tekijää, taustayhteisöä tai muita tunnistetietoja.

Abstraktin pituus saa olla enintään 3 500 merkkiä eikä siinä saa olla taulukoita tai kuvioita, sillä vain ASCII-merkit toistuvat sähköisellä lomakkeella. Vinkki: Varmistuaksesi, että teksti sisältää vain ASCII-merkkejä, kopioi teksti johonkin tekstieditoriin (esim. Notepad). Myös viitteiden ja välilyöntien tulee mahtua 3 500 merkkiin.

Tutkija voi olla ensimmäisenä kirjoittajana vain yhdessä abstraktissa. Muuten osallistumista ei rajoiteta. Abstraktin esittäjänä tulee olla sen ensimmäinen kirjoittaja.

Arviointi

Abstrakteista poistetaan tunnistetiedot ja ne numeroidaan. Liikuntalääketieteen keskusten nimeämistä asiantuntijoista koostuva arviointipaneeli arvioi ja pisteyttää jokaisen abstraktin. Arviointipaneelin jäsen ei arvioi sellaista abstraktia, jossa hän on tekijänä tai muuten osallisena tutkimuksessa. Annettujen pisteiden perusteella parhaat tutkimukset pääsevät jatkoon. Tasatilanteissa arviointipaneeli päättää lopullisen järjestyksen.

Eniten pisteitä saaneista abstrakteista pyydetään täydellinen suomen- tai englanninkielinen käsikirjoitus 14.10.2019 (HUOM! päivitetty ajankohta). Käsikirjoitukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen jonne.kamsula(at)lts.fi ja niiden tulee olla perillä 21.10.2019 klo 16.00 mennessä.

Numerotunnistein koodatut käsikirjoitukset lähetetään myöhemmin nimettävälle ulkopuoliselle finaaliraadille, joka arvioi ja pisteyttää jokaisen käsikirjoituksen. Annettujen pisteiden keskiarvo lasketaan ja lisätään abstraktiarvioinnissa saatuihin pisteisiin. Lopullisessa arvioinnissa abstraktin osuus on 25 % ja käsikirjoituksen osuus on 75 %. Korkeimmat yhteispisteet saanut tutkimus on voittaja. Tasatilanteessa finaaliraati päättää lopullisen järjestyksen.

Arviointipaneeli sekä finaaliraadin ulkopuoliset arvioitsijat käyttävät abstraktien ja käsikirjoitusten arvioinnissa yhteisiä kriteereitä. Tasapuolisuutta tieteenalojen kesken korostetaan ja arviointipaneelin jäsen ei arvioi sellaista abstraktia, jossa hän on tekijänä tai muuten osallisena tutkimuksessa. Arvioinnissa huomioidaan: tutkimusidea, aineisto ja menetelmät, tulokset ja johtopäätökset, tutkimuksen uutuusarvo ja tulosten sovellusarvo.

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun arviointipaneeli (1. vaihe)

• Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku
• Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö
• Kai Savonen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
• Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
• Juha Peltonen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema
• Arja Uusitalo, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema
• Maarit Valtonen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä

Hyväksymisilmoitus tutkijoille

Tutkijoille ilmoitetaan abstraktien hyväksymisestä päiville sähköpostitse 23.9.2019. Vaikka tutkijan työ olisi hyväksytty esitettäväksi, vaaditaan normaali ilmoittautuminen päiville 23.10.2019 mennessä (LLTP19-tapahtumasivusto, linda.raivio(at)lts.fi tai puh. 010 778 6602/Linda Raivio).

Esitykset/posterit

Kaikki työt (finalistit pois lukien) esitetään rinnakkaisissa tutkimusesittelysessioissa (e-posterit) Liikuntalääketieteen päivillä 13.–14.11.2019. Esitysmateriaalin toivotaan olevan suomenkielistä. Abstraktin esittäjänä tulee olla sen ensimmäinen kirjoittaja. Lähetä diasi etukäteen keskiviikkoon 6.11.2019 mennessä Jonne Kamsulalle, jonne.kamsula(at)lts.fi. Esitysaika kullekin tutkimukselle on 4–6 minuuttia. Ota tämä huomioon valmistellessasi esitystä.

Ohjeita esityksen laatimiselle:
Tee esityksesi PowerPoint- tai vastaavalla ohjelmalla. Nämä ohjeet soveltuvat parhaiten PowerPoint-ohjelmalle, mutta toimivat muissa vastaavissa ohjelmissa. Käytä PowerPoint 2003 tai uudempaa versiota.

• Yksi otsikkodia ja haluamasi määrä sisältödioja, esim. 3-5 diaa (esitysdiojen määrää ei rajoiteta, mutta huomioi esitysaika)
• Käytä riittävän isoa fonttia ja varmista, että taustan ja tekstin välillä on riittävän suuri kontrasti
• Voit käyttää esityksessäsi Powerpoint-tehosteita ja -animaatioita, mutta ei videoita
• Pyri ajoittamaan esityksesi kesto niin, että aikaa jää 1–2 kysymykselle: esitysaika on noin 4 minuuttia ja kysymyksille noin 2 minuuttia
• Tallenna tiedosto nimelläsi ennen lähettämistä järjestäjille

Salijako ja esitysjärjestys toimitetaan ennen päiviä. Huom! Kaikki Liikuntalääketieteen päivillä esitettävät e-posteresitykset tullaan kuvamaan. Mikäli et halua, että sinun esityksesi taltioidaan, ilmoita asiasta jonne.kamsula(at)lts.fi.

Yhteenveto aikataulusta

• 16.9.2019 abstraktien viimeinen jättöpäivä => HUOM! Useista pyynnöistä johtuen päätimme jatkaa abstraktien jättöaikaa perjantaihin 20.9.2019 klo 12.00 saakka. Abstrakti tulee jättää tällä sähköisellä lomakkeella.
• 23.9.2019 abstraktien hyväksymisilmoitus tutkijoille sähköpostitse
• 14.10.2019 finalistikäsikirjoitusten tilaus (HUOM! päivitetty ajankohta)
• 21.10.2019 käsikirjoitusten palautus klo 16.00 mennessä, jonne.kamsula(at)lts.fi
• 23.10.2019 viimeinen ilmoittautumispäivä Liikuntalääketieteen päiville
• 13.–14.11.2019 e-posteresitykset Liikuntalääketieteen päivillä
• 13.11.2019 kilpailun tulosten julkistaminen ja palkintojen jako klo 17.15

 

Lisätietoja:
Jonne Kamsula
Liikuntatieteellinen Seura ry                  
puh. 010 778 6606, jonne.kamsula(at)lts.fi