Blogi

Kirjoittaja:

erikoistutkija Jouko Kokkonen, LTS

Julkaistu:

26.01.2018

Jaa:

Latu on kulkenut omia polkujaan

Latu on kulkenut omia polkujaan
Kuva: Teuvo Kanerva / Museovirasto.

Sunnuntaina 80 vuotta täyttävä Suomen Latu aina ollut oman tiensä kulkija suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Suomen Latu perustettiin Vanhalla ylioppilastalolla 28. tammikuuta 1938. Aika, paikka ja perustajat kertovat järjestön asemoituneen henkisesti valkoisen Suomen liikuntaeliittiin. Nimen keksi Lauri Pihkala, josta tuli varapuheenjohtaja. Johtoon valittiin vankkumaton suomenmielinen porvari Toivo Aro. Samoihin aikoihin porvarillisissa piireissä muisteltiin 20 vuotta aiemmin alkanutta vapaussotaa.

Uudelle järjestölle oli tilausta. Omaehtoinen liikunta alkoi kiinnostaa vaurastuvaa keskiluokkaa ja sen mielessä siintelivät muun muassa Lapin tunturit. Ladusta tulikin yksi Lapin-matkailun uranuurtajista. Kokemustieto kertoi myös, että laajempi hiihtovalistus tarvitsi oman järjestönsä. Kilpailuhenkiseltä Hiihtoliitolta se ei luontunut kovin hyvin.

Latu halusi saada suomalaiset suksille. Sota-aikana toive toteutui pakosta, mutta rauhan tultua järjestö pääsi yrittämään suomalaisten hiihdättämistä. Vuonna 1946 aloitetuista Kansanhiihdoista kasvoi menestystarina. Ja 1950-luvulla mukaan tulivat laturetket. Latu perusti Pirkan hiihdon 1955. Suuria massoja pitkänmatkan sivakoinnit eivät vielä saaneet ladulle.

Massaliikunta, joka muuntui vähitellen kuntourheiluksi, kiinnosti Suomen Latua laajemminkin. Harva tietää, että järjestö oli 1940–1950-luvuilla yksi lentopallon levittäjistä maassamme. Järjestö teki myös töitä latu- ja polkuverkoston kehittämiseksi.

Suomen Latu pysytteli järjestötaisteluiden ulkopuolella, vaikka sen johtoporras ja taustavoimat koostuivat pitkään porvarillisen liikuntakentän voimahahmoista. Ladun perusväri tiedettiin, mutta silti se pystyi edistämään kuntoliikunnan asiaa – osin tehokkaammin kuin järjestöpeleissä taitavat urheilun keskusjärjestöjen kuntoliikuntaliitot.

On Latukin osannut lipaista valtaa. Vuonna 1980 hiihdettiin Laturetki-80. Sen 226 360 osanottajaa kirjoitti nimensä tasavallan presidentti Urho Kekkosen 80-vuotisonnittelukirjaan.

Sauvakävelystä Suomen Latu sai uuden menestystarinan. Liikuntamuodon äideistä ja isistä on väitelty, mutta järjestön kannalta oleellista oli ”dementiahiihdon” 1990-luvun lopulla saama suursuosio. Ladun tunnettuus ponnahti uudelle tasolle. Kävely sauvoin tai ilman pääsi helposti nousussa olleen terveysliikunnan imuun. Ladulle suotuisia otsikoita ovat tuottaneet myös talviuinti ja lumen- ja jäänveisto.

Latu on jäänyt 2010-luvulla järjestöelämän laatikkoleikeissä kuntoliikunnan edistämisen päätoimijaksi. Kysyntää näyttää olevan, sillä Ladun jäsenmäärä on 84 000, järjestön historian korkein.

Ladun voi sanoa edelleenkin olevan keskiluokkaisten, valistuneiden ja hyvinvoivien suomalaisten yhteisö. Yhteiskunnan kehitystrendit ovat suosineet Latua. Sekä keskiluokkaan kuuluvien että liikuntaa harrastavien määrät ovat kasvaneet. Jälkimmäistä asiaa järjestö on itsekin edistänyt. Tulevaisuus näyttää turvatulta ainakin sikäli, että Ladussa perinteisesti aktiivisia keski-ikäisiä ja varttuneita liikkujia on vuosi vuodelta enemmän.

Blogitekstin kirjoittaja: erikoistutkija Jouko Kokkonen, LTS

Lappi ja Suomen Latu ovat kuuluneet yhteen alusta lähtien. Latu rakennuttama Kiilopään luontoliikuntakeskus 1985. Kuva: Teuvo Kanerva/Museovirasto.

Lappi ja Suomen Latu ovat kuuluneet yhteen alusta lähtien. Latu rakennuttama Kiilopään luontoliikuntakeskus 1985. Kuva: Teuvo Kanerva / Museovirasto.