Kiinnostaako valtionapu-uudistus urheilujärjestöjä?

Valtionavustuksiin liittyvien käytäntöjen uudistaminen kuuluu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi videotervehdyksessään, että ”tulevassa budjettiriihessä tulemme hallituksessa keskustelemaan siitä, miten varmistamme, että Suomen yhdistyksillä on elinvoimainen tulevaisuus. On aivan selvää, että olemassa oleviin rahoitushaasteisiin on löydettävä ratkaisu.”

Valtionavustukset ovat harkinnanvaraista rahoitusta, jolla valtio tukee yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi katsottavia hankkeita ja toimintaa. Valtio jakaa avustuksina vuosittain noin neljä miljardia euroa yhdistyksille, yrityksille, kunnille, korkeakouluille ja yksityisille ihmisille lukuisiin erilaisiin tarkoituksiin sekä toiminta-avustuksena että hankerahoituksena. Liikunnan ja urheilun osuus tästä kokonaisuudesta on ollut noin 140 miljoonaa euroa.

Seminaarissa katsottiin pidemmälle kuin syyskuun puolivälin budjettiriiheen. Maaliskuussa 2019 käynnistettiin Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hanke, joka jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Kehitystyö hyödyttää sekä avustusten hakijoita että myöntäjiä. Uudistustyön lähtökohtia ovat kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä valtionavustustoiminnan läpinäkyvyys ja vaikuttavuus. 

Ensimmäiseksi on ryhdytty valmistelemaan järjestöjä koskevan avustustoiminnan yhdenmukaistamista. Hanketta pohjusti Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä esiselvitys vuonna 2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:46). Hanketta johtaa valtiovarainministeriö. Asiaa vievät eteenpäin valtionavustuksia jakavien ministeriöiden virkamiehistä koostuva ohjausryhmä sekä avustusten hakijoista ja avustuksia jakavien virastojen edustajista koostuva seurantaryhmä. Liikuntajärjestöjä edustaa Suomen Olympiakomitea.

Rahapelituotoista järjestöille ja muille yhteisöille jaettavia avustuksia ja valtionapukäytäntöjä on selvitetty kyselyllä, jonka alustavia tuloksia esiteltiin seminaarissa. Kyselyllä kartoitettiin eri hallinnonalojen valtionapukäytäntöjä ja edellytyksiä käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Kysely oli suunnattu yhdistyksille, säätiöille ja yhtiöille, jotka saavat valtionavustusta maa- ja metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai sosiaali- ja terveysministeriöstä. Vastauksia tuli yhteensä 183, josta urheilu ja liikuntakasvatusta edistäviä järjestöjä oli 35 kappaletta (19 %).

Tulosten perusteella enemmistö kyselyyn vastanneista järjestöistä (57 %) olisi kiinnostunut suunnittelemaan ja tunnistamaan yhdessä valtionavustuksen myöntäjän kanssa asiakokonaisuuksia sekä osallistumaan vaikutusten arviointiin. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että jatkossa tarvitaan ennakoitavaa ja pitkäjänteistä rahoituspolitiikkaa erityisesti yleisavustusten kohdalla. Valtaosa vastaajista näkee, että pitkäaikaisesta tuesta tulisi raportoida kevyesti kerran vuodessa avustuksen käytön aikana sekä tarkemmin avustuskauden päätyttyä.

Vastaajista valtaosan mielestä valtionavustushakuja tulisi olla 13 vuodessa. Lähes puolet kokee useamman haun kuormittavan järjestön toimintaa. Vastaajista 60 prosenttia katsoi, että tilikauden aikana tapahtuvat odottamattomat muutokset tulisi voida ottaa huomioon valtionavustuksen myöntämisessä.

Hankkeen asettama oikeusministeriön johdolla työskentelevä järjestöjaosto käyttää kyselyn tuloksia väliraporttinsa laatimiseen. Raportin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, ja se lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Keväällä 2021 jaosto jättää valtiovarainministeriöön valtionavustushankkeen ohjausryhmälle ehdotuksen siitä, miten järjestöjen valtionapukäytäntöjä tulisi tarpeen mukaan yhdenmukaistaa.

Jari Kanerva
pääsihteeri
Liikuntatieteellinen Seura

Kuva on valtakunnallinen seminaari järjestötoiminnan valtionavustustoiminnan kehittämisestä 2020 -tilaisuudesta. Kuvassa vasemmalta Tuula Lybeck (VM), Niklas Wilhelmsson (OM), Arto Kuusisto (Suomen Olympiakomitea ry), Minna Mäenpää (Suomen Hippos ry), Sari Aalto-Matturi (MIELI ry), Kristiina Hannula (STM/STEA), Rosa Meriläinen (KULTA ry), Tove Ekman (Suomen kulttuuri ja tiedeinstituutit ry), Henni Axelin (OKM/NV) ja Juuso Luomala (Allianssi ry).