Blogi

Kirjoittaja:

Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö, Liikunta & Tiede

Julkaistu:

27.04.2020

Jaa:

Itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiakulta jäi melko vähälle huomiolle

Itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiakulta jäi melko vähälle huomiolle

Taitoluistelijat Ludovika ja Walter Jakobsson voittivat Antwerpenissa pariluistelun olympiakultaa 27. huhtikuuta 1920. Kultamitalista ei revitelty kovin isoja otsikoita.

Ensimmäisen Jakobssonien voitosta 28. huhtikuuta kertoivat Dagens Press, Hufvudstadsbladet ja Svenska Tidningen. Lennättimen välityksellä saaduista tuloksista uutisoinut Svenska Tidningen ei pitänyt voittoa yllätyksenä, mutta näki kuitenkin matkalla kultaan olleen vaaroja.

Kaksi maailmanmestaruutta ennen ensimmäistä maailmansotaa voittanut pari oli luistellut Antwerpenin jääpalatsissa kylmähermoisesti ja yksityiskohtia myöten hiotusti. Jakobsoneilla oli kuitenkin vastassaan norjalaisen Brynin pariskunnan temperamenttinen, tulinen ja eroottinen tyyli. Lisäksi uhkana olivat rouva Jakobssonin saksalaiset sukujuuret, joiden suomalaiset pelkäsivät saattavan vaikuttaa arvosteluun. Ludovika Eilers oli avioitunut Walter Jakobssonin kanssa 1911. Tuomaristo asetti kuitenkin yksimielisesti Jakobssonit ensimmäiselle sijalle.

Seuraavana päivänä uutinen levisi suomenkielisen lehdistön sivuille. Helsingin Sanomien nimimerkki ”S-o” (joko Eino tai Kaarlo Soinio) kirjoitti 29.4.1920 Suomen saavuttaneen loistavan olympiavoiton pariluistelussa. Lehden mukaan Jakobssonit esittivät ”kauniin ohjelmansa tavalla, joka kohosi huomattavasti yläpuolelle sen, mitä muut parit esittivät”. Tulos olisi Helsingin Sanomien mukaan kuitenkin saattanut olla toinen, jos keskieurooppalaiset parit olisivat saaneet osallistua. Saksan ja sen ensimmäisen maailmansodan liittolaisilla ei ollut asiaa Antwerpenin kisoihin.

Helsingin Sanomat pohti myös, olisiko Suomen kannattanut lähettää joukkue Antwerpenin jäähockeykilpailuihin. Lajia ei vielä Suomessa tunnettu. Helsingin Sanomien mukaan Svenska Tidningen oli väärässä moittiessaan Palloliittoa siitä, ettei se ollut lähettänyt jäähockeyjoukkuetta Antwerpeniin.

”Otettakoon kuitenkin huomioon, että Antwerpenissa pelattu peli on luonteeltaan toisenlaista kuin meidän jääpalloilu. Eikö olisi ollut sangen turhaa maksaa suomalaisesta joukkueesta, sen harjoituksesta ja matkasta noin 80,000 mk, ja sitten nähdä mitenkä meikäläiset saisivat rökkiinsä usealla maalilla. Sillä niin olisi käynyt. Meillä on nimittäin jääpallopelaajia, mutta ei jäähockeypelaajia.”

Suomen Kuvalehti julkaisi 8.5.1920 kolmossivullaan kuvan kultamitaliparista. Kanteen lehti painatti laulajatar Phyllis Sjöströmin kuvan. Suomen Kuvalehti käsitteli myös Antwerpenin kisoihin kohdistuvia odotuksia. Lehti yhdisti Jakobssonin menestyksen Suomen kansainväliseen urheilumaineeseen.

”Kun Suomi v. 1912 Tukholmassa pidetyissä olympialaisissa kisoissa valloitti kolmannen sijan maiden välisissä otteluissa ja toisen sijan pelkästään yleisurheilukilpailuissa, tunnustaen paremmakseen vain Yhdysvallat, vallotti Suomi samalla sivistyskansojen yleisen huomion sekä historiallisen maineen urheilijamaana. Kun nyt Antverpenin olympialaiset kisat ovat jo alkaneet ja niissä suomalaiset pariluistelijat Jakobssonit saavuttaneet ylivoimaisesti ensimäisen Suomen voiton, seurataan maamme urheilijain valmistautumista mitä kiihkeimmällä toivomielellä kotimaassa ja jännittävin tuntein ulkomailla.”

Taitoluisteluun osallistui miesten sarjassa Sakari Ilmanen, joka kilpaili ennen Jakobssoneja. Hänestä tuli siten ensimmäinen itsenäisen Suomen olympiaurheilija. Ilmanen sijoittui viidenneksi.

Jakobssonien voitto oli toki uutinen Suomessa. Suurten otsikoiden aika koetti kuitenkin vasta, kun pääosa kilpailuista alkoi elokuussa 1920. Suomen joukkue saavutti kisoissa yhteensä 34 mitalia.

Blogitekstin kirjoittaja:
Jouko Kokkonen

toimituspäällikkö, Liikunta & Tiede

Lisätietoa: