Arpajaislaki uudistuu, mutta onko ratkaisu pitkäaikainen?

Kuva: Jari Kanerva

Uudistettavan arpajaislain lähetekeskustelu käytiin tiistaina 5.10.2021 eduskunnassa. Pääosin vuoden 2022 alussa voimaantulevan lain kulmakivenä on Veikkauksen monopoliaseman säilyttäminen. Sitä ei keskustelussa kyseenalaistettu. Kipakampia sanoja sinkoili peliautomaateista, joita on edelleen noin 10 000 muun muassa kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Esiin nousi myös kysymys siitä, miten vankalla pohjalla Veikkauksen monopoli on.

Monopolin turvaamisen pääkeino on lakiesitykseen sisältyvä rahaliikenteen estäminen ulkomaisten pelisivustojen ja suomalaisten pelaajien välillä. Suomi on valinnut tältä osin Norjan mallin. Maksuliikenteen estojärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

Pelihaittojen vähentämistä lakiesitys tavoittelee pakollisen tunnistautumisen laajentamisella. Lotossa ja muissa kuponkipeleissä tunnistautumisen on määrä alkaa viimeistään vuoden 2023 alussa ja raaputusarvoissa vuotta myöhemmin. Paljon arvosteltuun rahapeliautomaattien laajaan sijoitteluun hallitus ei esitä muutosta.

Suomen valitsema linja on kokonaisuutena kuitenkin kaukana Norjan mallista. Norjassa rahapeliautomaattien sääntely on erittäin tiukkaa. Pelaamiseen vaadittavan etukäteen ladatun maksukortin saa vain rekisteröitynyt, täysi-ikäinen pelaaja. Pelikohtainen maksimipanos on noin kuusi euroa ja pelaajille on asetettu päivä- ja kuukausikohtaiset häviörajat. Suurin sallittu kuukausikatto on 270 euroa. Tunnin pelaamisen jälkeen on pidettävä kymmenen minuutin tauko.

Onko monopoli sittenkään ikuinen?

Puolueet poliittisen kentän laidasta laitaan ovat monopolin säilyttämisen kannalla. Uuden arpajaislain voi halutessaan nähdä Veikkauksen torjuntavoittona. Toisaalta voi kysyä, montako tällaista voittoa Veikkaus kestää.

Sosiaalisessa mediassa Veikkaus on ollut kovan arvostelun kohteena jo parin vuoden ajan. Kärkenä ovat olleet pelihaitat, joiden olemassaoloa kukaan ei enää kiistä. Myös mediayhtiöt ovat kyseenalaistaneet monopolin olemassaolon järkevyyden ja oikeutuksen. Ne ovat esittäneet siirtymistä lisenssijärjestelmään. Useamman toimijan tuleminen markkinoille sopisi medialle. Ulkomaiset peliyhtiöt toisivat ilmoitustuloja. Eri palloilulajien suomalaiset kärkiseurat ovat kiinnostuneita todennäköisesti merkittävästi kasvavista sponsorituloista.

Perustellusti voi kysyä, miten kauan Suomi voi jatkaa valitulla tiellä. On täysin mahdollista, että arpajaislain muuttaminen tulee ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluessa, jos (ja kun) Veikkauksen tuotot alenevat ulkomaille suuntautuvan verkkopelaamisen takia. Arpajaislain lähetekeskustelussa kansanedustaja Joonas Könttä (keskusta) ennakoi tulevaa:

”Voimme säilyttää fyysisten pelien ja loton ja arvat Veikkauksella, mutta internetissä tapahtuva pelaaminen on fiksuinta saada lisenssipohjaiseksi, valvotuksi, säännellyksi ja sanktioiduksi toiminnaksi. Tähän tullaan menemään seuraavan 4‒10 vuoden aikana, ja aikanaan tullaan huomaamaan, että tähän olisi kannattanut mennä jo aiemmin.”

Tanska siirtyi lupajärjestelmään vuonna 2012 ja Ruotsi teki pääpiirteissään samanlaisen päätöksen vuonna 2019. Ruotsissa toimiluvan saaneet yritykset maksavat tuotoistaan peliverona 18 prosenttia. Lisenssijärjestelmä ei itsessään ratkaise peliongelmia. Sen sijaan se voi turvata valtion pelituotoista saamat tulovirrat. Mikäli lupakäytäntöön joskus siirrytään joskus Suomessa, niin peliyhtiöiden markkinoinnin säätelyyn on sitä ennen paneuduttava. Ruotsiin ryöpsähti aluksi suhteettoman paljon mainos- ja sponsorikruunuja, mikä antoi liian ruusuisen kuvan muutoksesta. Markkinoinnin voimistuminen sotisi myös pelihaittojen vähentämistä vastaan.

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti