Aiempia tutkimuksia ja selvityksiä

Hankkeiden loppuraportit ovat tilattavissa LTS:sta (www.lts.fi). Osa on myös tulostettavissa alla olevien linkkien kautta.

 

• Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa (2012). Loppuraportti / Kerkko Huhtanen, Teijo Pyykkönen: Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa (VLN:n julk. 2012:1 & LTS:n tutk. ja selv. nro 3). Selvityksessä tarkastellaan valtion liikuntahallinnon roolia laajentuneessa ja eriytyneessä liikuntakulttuurissa, jossa huomiota kiinnitetään enenevässä määrin koko väestön liikuntaan ja liikkumiseen. Valtion liikuntahallinnon ohjausvaikutus pienenee ja muiden hallinnonalojen kasvaa mitä enemmän siirrytään aktiivisesta liikuntaharrastuksesta arkiliikkumisen suuntaan.

• Liikunta tieteellisen toiminnan kohteena: liikuntatieteiden institutionaalistuminen ja kehitys Suomessa (2012). Loppuraportti / Heikki Roiko-Jokela: Näkökulmia liikuntatieteiden kehittymiseen 1960-luvulta 2010-luvulle (LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro5, 327 sivua). Tutkimusraportissa tarkastellaan suomalaista liikuntatieteellistä tutkimusta neljästä eri näkökulmasta: miten tutkimusta on ohjattu hallinnollisin keinoin, miten tutkimus on institutionaalistunut, mitkä teemat ovat olleet tutkimuksen keskiössä sekä minkälaisia odotuksia alan tiedonvälitykseen on kohdistettu.

• Urheilujohtajuuden muutos (2011)Suomen Urheilumuseosäätiön ja Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamassa haastatteluhankkeessa ”Urheilujohtajuuden muutokset” tarkasteltiin urheilujohtajuutta ensisijaisesti urheilujohtajien itsensä kertomana. Hankkeen tavoitteet olivat kahtaalla: ensinnäkin haastatella suomalaisia urheilujohtajia ja tallentaa haastatteluaineistot Suomen Urheiluarkistoon, jossa ne ovat myöhemmin tutkijoiden käytettävissä. Haastateltavina olivat (aakkosjärjestyksessä) Matti Ahde, Kerstin Ehnholm, Harri Holkeri, Carl-Olaf Homén, Tapani Ilkka, Pertti Paloheimo, Markku Pullinen, Kosti Rasinperä, Peter Tallberg, Kalevi Tuominen ja Jukka Uunila. Haastattelut toteutettiin yksitellen. Toinen tavoite oli laatia haastatteluihin perustuva julkaisu urheilujohtajuudesta ja sen muutoksista 1960-luvulta 2000-luvulle. Jouko Kokkosen ja Teijo Pyykkösen raportissa Suomalainen urheilujohtaja itse asiasta kuultuna (LTS:n Impulssi nro 24, 56 sivua) urheilujohtajat muistelevat mm. järjestöratkaisujen taustoja ja kansainvälisen pelikentän tapahtumia. Johtajat ovat saaneet marssia urheilujoukkojen edessä, mutta myös olla urheilijoiden epäonnistumisten takana. Urheilujohtajilta on vaadittu paksua nahkaa ja poliittista pelisilmää. Suoraa palautetta on tullut kansan syviltä riveiltä, mutta myös valtiovallalta kunniamerkkien muodossa. Haastatteluja täydentää yhteenveto urheilujohtajuuden muutoksesta.

• Aasialainen liikuntakulttuuri (2011). Aasia – aurinkoa, järistyksiä ja riisiä. Siinäkö kaikki? Tietomme Aasiasta ja etenkin sen liikuntakulttuureista on vielä vähäistä. Teuvo Tuomen kirjoittama Murakoso ei jää – Aasia kurottaa liikunnan eliittiin (LTS:n Impulssi nro 25, 48 sivua) avaa oven aasialaiseen liikuntaan ja urheiluun. Aasialaiset suhtautuvat urheiluun ja liikuntaan eri tavoin kuin länsimaiset sukulaisensa. Mutta myös erot Aasian sisällä ovat valtavat. Liikunnan arkipäivää ja realiteetteja tarkastellaan elävin esimerkein, jotka perustuvat kirjoittajan yli 20 vuoden oleskeluun Aasiassa.

• Suomalainen koulutusjärjestelmä liikunnan tukena (2011). Valtion liikuntaneuvoston ja OKM:n Liikuntayksikön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan miten eri koulumuotojen lainsäädäntö, opetussuunnitelman perusteet sekä paikalliset opetussuunnitelmat ja muut rakenteet edistävät ja tukevat erilaisten oppilaiden ja opiskelijoiden liikunnallisuutta. Kohteina olivat sekä koululiikunta että koulun liikunta. Selvityksen laatija: Perttu Laakso yhteistyössä Lauri Laakson ja Teijo Pyykkösen kanssa. Yhteenveto.

• Valtio liikuntarakentamisen linjaajana (2010). Valtion toimien ei voi yksiselitteisesti sanoa ohjanneen suomalaisten liikuntaharrastusta tai liikuntapaikkarakentamista. Pikemminkin valtio on reagoinut liikunnan ja urheilun kentältä tulleisiin toiveisiin ja painostuksiin. Liikuntarakentamiseen liittyviä intohimojaan ovat halukkaasti liikuntahallinnolle esitelleet kunnat, urheilun keskusjärjestöt ja lajiliitot, poliitikot ja nyttemmin myös yksityiset rakentajat. Valtion linja on muotoutunut näiden intressitahojen ristiaallokossa. Loppuraportti / Jouko Kokkonen: Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. LTS:n julkaisu nro 165, 400 sivua.