Lainsäädäntö

Soveltavalla liikunnalla on vahva asema julkisen liikuntatoiminnan sääntelyssä. Lainsäädännön mukaan liikunta on jokaisen perusoikeus ja peruspalvelu. Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Tavoitteena on myös edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja fyysistä toimintakykyä. Kuntien tulee järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa huomioiden eri kohderyhmät. Maankäyttö- ja rakennuslailla tavoitellaan esteetöntä ympäristöä. Tälle sivustolle on koottu keskeinen soveltavan liikunnan lainsäädäntö.

Perustuslain (731/1999) sivistyksellisten oikeuksien mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Itsensä kehittäminen pitää sisällään myös jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet liikunnan harjoittamiseen. Velvoite koskee niin valtiota kuin kuntia (1). Lisäksi perustuslaissa säädetään julkisen vallan velvollisuudesta edistää väestön terveyttä (2).

Sivistykselliset oikeudet sisältävät perustelun ja velvoitteen erityisryhmien liikunnan edistämiselle. Sivistyksellisissä oikeuksissa velvoitetaan julkista valtaa takaamaan jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään. Erityisryhmillä ei ole ilman erityistoimia yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, kuten liikunnan harjoittamiseen (3).

Perustuslain yhdenvertaisuus-pykälässä ja yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta. Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan tai syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Viranomaisten, kuten valtion ja kuntien viranomaisten, velvollisuutena on edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan.

Lait sallivat positiivisen erityiskohtelun. Joitain ihmisryhmiä voidaan tukea erityistoimin, mikäli tämä turvaa tai edistää tasa-arvoa eikä syrji muita ihmisryhmiä. Julkisen vallan toimet, joilla se edistää erityisryhmien liikuntaa, edistävät samalla myös yhdenvertaisuutta ja sopivat hyvin positiiviseen erityiskohtelun menettelyyn.

Kuntalain (410/2015) mukaan kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia. Kunnat hoitavat itsehallintonsa nojalla itselleen ottamat tehtävät sekä laissa kunnille erikseen säädetyt tehtävät. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on paikallistasolla kuntien tehtävä. Liikuntapalvelut, kuten terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan palvelut, ovat osa kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja keino edistää asukkaiden hyvinvointia.

Liikuntalain (390/2015) keskeisenä tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä. Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa huomioon ottaen eri kohderyhmät.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan tavoitteena on saada harrastamaan liikuntaa myös ne, joilla on esimerkiksi terveydellisistä syistä ongelmia liikkua terveytensä kannalta riittävästi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sisältää toiminnan, jolla kohennetaan vamman tai sairauden takia erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintakykyä (4). Soveltava liikunta on toimintaa, jolla kohennetaan vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden toimintakykyä.

Kuntien tulee myös luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle tukemalla kansalaistoimintaa. Kansalaistoiminnan tukeminen voi olla järjestöavustusten jakamista ja kuntien liikuntatilojen käyttövuorojen maksuttomuutta tai subventoituja hintoja yhdistyksille, kuten eläkeläis-, kansanterveys- ja vammaisyhdistyksille.

Lisäksi kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Laajoja käyttäjäryhmiä palveleva liikuntapaikka soveltuu mahdollisimman monen liikuntamuodon käyttöön ja erilaisilla ryhmillä tulisi olla mahdollisuus käyttää liikuntapaikkaa.

Kuntien tulee luoda edellytyksiä asukkaiden liikunnalle yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Lisäksi kuntien tulee kehittää paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Liikuntaa, kuten myös terveyttä ja hyvinvointia, edistetään kunnissa tehokkaimmin eri toimijoiden yhteistyöllä ja ottamalla liikunnan suunnitteluun sekä toteuttamiseen mukaan eri sidosryhmät. Kuntien tulee myös kuulla kunnan asukkaita liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä.

Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä mukaan lukien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä yksilön sairaanhoito. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan laissa tai muutoin säädetään tai määrätään.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) tavoitteena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Laki velvoittaa kuntia kehittämään hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kuntien tulee myös seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä omia toimenpiteitä, joilla on vastattu kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.

Liikuntalain mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin seuraamiseen kuuluu myös kuntalaisten liikunta- aktiivisuuden seuraaminen. Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomuksiinkin sisällytetään liikuntaa koskevia tietoja, mikä on yleistynyt selvästi viime vuosina (5). Kunnat ovat ottaneet hyvinvointikertomuksiin myös soveltavan liikunnan yhtenä seurattavana toimenpide-alueena.

Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisten edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lain tarkoituksena on myös sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvän palvelutarpeen mukaisesti. Palveluissa ja tukitoimissa tulee huomioida myös asiakkaan yksilöllisen avun tarve.

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut sekä henkilökohtainen apu esimerkiksi harrastuksia varten. Vammaisen henkilön tarvitsemista palveluista ja tukitoimista on laadittava henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmassa kannattaa tuoda esille liikunnassa ja harrastamisessa tarvittavat palvelut (avustaja, apuväline, kuljetuspalvelut). Suunnitelman liitteenä voi olla esimerkiksi kuntoutussuunnitelma ja fysioterapeutin arvio harrastuksen tärkeydestä tai liikunnan apuvälineen tarpeellisuudesta.

Teksti: Saku Rikala

Lähteet:
1. Ilkka Saraviita: Perustuslaki. 2012.
2. Hallituksen esitys eduskunnalle liikuntalaiksi HE 190/2014 vp.
3. Heuru, Kauko: Kunta perusoikeuksien toteuttajana 2002.
4. Hallituksen esitys eduskunnalle liikuntalaiksi HE 190/2014.
5. Hakamäki, Pia–Aalto-Nevalainen, Päivi–Saaristo, Vesa–Ståhl, Timo: Liikunnan edistäminen kunnissa
2010–2014. Seurantaraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:8.
6. www.vammaisurheilu.fi/palvelut/esteettomyys/liikunnan-vammaispalvelut