Liikunta & Tiede 6/2017

Tutustu tästä lehden sisältöön
Pääkirjoitus: 
Tuhat tuntia

Tuhat tuntia oli se vuotuisen liikunnan määrä, jonka urheileva nuori tarvitsee yläkouluiässä päästäkseen huipulle. Kuulostaa äkkiseltään paljolta; parikymmentä tuntia viikossa. Tuhat tuntia liikuntaa vuodessa on kuitenkin jopa hiukan vähemmän kuin alle kouluikäisten liikuntasuositus neuvoo – kolme tuntia päivässä eli lähes 1 100 tuntia vuodessa.

 

 

 

Istuin kesäkuussa Vuokatin urheiluopiston Iso-Pölly -auditoriossa. Alkamassa oli Vuokatti-Ruka urheiluakatemian yläkoululeiritys. Avajaistilaisuudessa huippu-urheilukoordinaattori Vesa Mäkipää valotti meille, mitä nykymallin mukainen urheilijan polku on, mitä se vaatii ja mitä se antaa. Yksi diaesityksestä jäi erityisesti mieleeni, samoin Vesan sanat dian saatteeksi.

Tuhat tuntia oli se vuotuisen liikunnan määrä, jonka urheileva nuori tarvitsee yläkouluiässä päästäkseen huipulle. Kuulostaa äkkiseltään paljolta; parikymmentä tuntia viikossa. Tuhat tuntia liikuntaa vuodessa on kuitenkin jopa hiukan vähemmän kuin alle kouluikäisten liikuntasuositus neuvoo – kolme tuntia päivässä eli lähes 1 100 tuntia vuodessa.

Pienillä lapsilla kaikki liikunta on leikinomaista, siis lasten hyötyliikuntaa. Vielä yläkoulun kynnykselläkin isossa osassa tuota tuhatta tuntia tulee säilyttää leikinomaisuus ja/tai hyötyliikuntanäkökulma. Sen tulisi voida olla pelailua kavereiden kanssa, koulu- ja muita matkoja omin voimin. Näin luodaan pohjaa sille, että aikuisiässä tuo tuhattuntinen jaksetaan painaa kovaa treeniä. Siis, jos tähtäimessä on huippu-urheilijan ura.

Entä se dia sitten? Siinä oli taulukko, jossa oli lueteltu parikymmentä tämän hetken tai muutaman vuoden takaista suomalaista huippu-urheilijaa eri lajeista. Heille 20 tuntia ei riittänyt tuossa teini-iän alussa. Liikuntaa kertyi keskimäärin 30 tuntia viikossa, siis vuodessa melkein työmiehen tai -naisen 1 600 tunnin annos. Varsinaista ohjattua harjoittelua oli vain noin neljännes. Pääosa oli muuta liikuntaa.

Tämä pani miettimään. Miten nykykoululainen edes tuon tuhat tuntia kerää? Aktiivisille alakoululaisille se ei välttämättä ole kovin iso ponnistus. Koulupäivän keskimäärin neljä vartin välituntia pitävät huolen siitä. Esimerkiksi välituntijalkapallossa ”kaikki pelaa”. Se on loistava mahdollisuus kehittää liikunnallisia perustaitoja, pallon hallintaa, spurtteja ja käännöksiä, kestävyysominaisuuksiakin.

Yläkoulussa asia voikin sitten olla jo toisin. Välituntia on ehkä lyhennetty eikä liikkuminen enää ole niin luontaista kaikille. Miten silloin käy noiden tuhannen tunnin kerryttämisen?

Liikkuva koulu kannustaa koulun ja koulupäivän liikunnallistamiseen. Alakoulussa lapset liikkuvat jo oma aloitteisesti enemmän kuin yläkouluiässä. Pitäisikö satsausta siis lisätä yläkouluun, jossa luontainen välituntiliikuntakin voi olla olematonta suurella osalla oppilaita? Jopa niillä urheilijan aluilla.

Kari Kalliokoski

 

Lehden verkkoartikkelit

Artikkeli
Liikunnalliselta näyttämistä arvostetaan. Hoikkuuden paineet näyttävät olevan erityisen merkityksellisiä tytöille ja liikunta on yksi keinoista, jolla hoikkuuteen pyritään, kirjoittaa tutkija Kristiina Ojala Liikunta & Tiede -lehdessä. WHO-...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 04 - 08
Artikkeli
Perinteisiltä liikuntapaikoilta löytyy vain osa nuorten omaehtoisesta liikkumisesta. Omaehtoisesti liikkumaan lähteminen tarjoaa nuorelle hänen arkeensa sopivia merkityksellisiä palasia, usein yhdessäolon ja leikkisyyden sallivilla paikoilla,...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 09 - 12
Artikkeli
Väestötasolla fyysisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää myös rakennettuun ympäristöön liittyvien tekijöiden huomioimista, kirjoittaa tutkija Mikko Kärmeniemi Liikunta & Tiede -lehdessä. Ihmisten elämänlaatua parantava ja vetovoimainen...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 13 - 15
Artikkeli
Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden osa-alue, joka kehittyy merkittävästi myös huippu-urheiluvaiheessa.   Kestävyyden kynnysominaisuudet kehittyvät hyvin aina noin 20 ikävuoteen asti....
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 22 - 26
Pohdittua
 On hyvä kysyä, mihin liikunta ja etenkin kilpa- ja huippu-urheilu kasvattavat urheilijaa. Dopingia tärkeämpiä eettisiä kysymyksiä ovat seksuaalinen häirintä, suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin ja eri kulttuuritaustaisten urheilijoiden...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 49 - 50