Liikunta & Tiede 2-3/2017

Tutustu tästä lehden sisältöön
Pääkirjoitus: 
Uusia näkökulmia

Kyselytutkimusten perusteella noin kolmannes suomalaisista liikkuu nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Kun asiaa mitataan objektiivisesti, arviolta puolet näistä putoaa pois. Eli yksi viidesosa ehkä voidaan lukea tuolla kriteerillä kategoriaan ”säännöllisesti liikuntaa harrastava”.Mikäli puolet heistä harjoittelee liian kovaa, kyse on noin kymmenestä prosentista suomalaisia. Rohkenen epäillä sitäkin.Kun 80 prosenttia meistä kuitenkin liikkuu liian vähän on selvää kummasta luvusta on syytä olla huolissaan

Tää on taas osoitus siitä minkälaista puuhastelua tää Suomen urheilu on…”, totesi Kalle Palander uutisesta, jossa kerrottiin koira-agilityn loikkaavan vihdoin viralliseksi urheilulajiksi. Urheiluviihdeohjelma Villi Kortin facebook-sivuilla on nähtävillä video (https://www.facebook.com/villikortti2/ videos/600827480083477/) siitä miten Kallen lopulta kävi, kun hän itse pääsi lajia testaamaan.

Vähän samantapaisia ajatuksia pyöri mielessä, kun tamperelainen tutkija Hanna-Mari Ikonen tarjosi juttua agilityn kehityksestä viralliseksi urheiluksi ja siihen johtaneista liikunta- ja urheilukäsityksen muutoksista. Tämän lehden juttua (sivulla 50) lukiessa voi vain todeta, että tulipas siitä oivallinen ja avartava lukukokemus meille kaikille urheilun ja liikunnan olemusta pohtiville. Ja kuten Palanderin video todistaa, koira-agility on urheilua ja panee puuskuttamaan.

Koira voi siis olla erinomainen liikuttaja. Koiran kanssa lenkkejä tehdessä liikuntasuosituksetkin ehkä täyttyvät ajallisesti kestävyysliikunnan osalta, mutta teho jää usein hyvin kevyeksi ja kohtuukuormitteisen tai rasittavan liikunnan terveyshyödyt jäävät saamatta. Ja sitä kohtuukuormitteista ja rasittavaa liikuntaa todella tarvitaan. Tiede-lehti esimerkiksi uutisoi äskettäin amerikkalaistutkimuksesta (Tucker, Preventive Medicine, 2017), jonka mukaan ”Reipas treenaaminen nuorentaa soluja yhdeksän vuotta” ja ”Lievä liikunta ei riitä pitämään soluja nuorina”.

Professori Mark Tarnopolsky usein hämmentää yleisöään tutkimustuloksillaan, jotka osoittavat säännöllisen reippaan kuntoliikunnan pitävän ihon ohuena ja sileänä ikävuosien karttuessa (Crane ym. Aging Cell, 2015). Tuore raportti (Bakrania ym. Preventive Medicine Reports, 2017) kertoo myös, että kun fyysistä aktiivisuutta seurattiin objektiivisella mittarilla, niin kohtuukuormitteisen ja rasittavan liikunnan määrä oli suoraan yhteydessä pitkäikäisyyteen. Sitä kohtuukuormitteista tai rasittavaa liikuntaa siis tutkitusti oikeasti tarvitaan.

Mutta kohtuus kaikessa. Ilta-Sanomat lämmitti äskettäin uudestaan maaliskuussa Helsingin Sanomissa julkaistun jutun, jossa valmentaja Matti Heikkilä sanoo, että ”Jopa puolet säännöllisesti liikuntaa harrastavista ihmisistä harjoittelee liian lujaa”.

Otsikosta tosin oli jäänyt muutama olennainen sana pois. Jutussa puhuttiin säännöllisesti liikkuvista. Kuinkahan monen satunnaisesti tai vähemmänkin liikkuvankin mieleen jäi epäilys liian kovaa harjoittelemisesta omalla kohdalla?

Kyselytutkimusten perusteella noin kolmannes suomalaisista liikkuu nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Kun asiaa mitataan objektiivisesti, arviolta puolet näistä putoaa pois. Eli yksi viidesosa ehkä voidaan lukea tuolla kriteerillä kategoriaan ”säännöllisesti liikuntaa harrastava”.Mikäli puolet heistä harjoittelee liian kovaa, kyse on noin kymmenestä prosentista suomalaisia. Rohkenen epäillä sitäkin.

Kun 80 prosenttia meistä kuitenkin liikkuu liian vähän on selvää kummasta luvusta on syytä olla huolissaan. Tämä näkökulma jutuista valitettavasti uupui.

Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana aloittaa 1.9. alkaen Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori ETT Mikael Fogelholm ja varapuheenjohtajana Sydänliiton liikunta-asiantuntija, TtM, ft, Annukka Alapappila. Elokuussa pääsihteerinä aloittaa lisäksi seuran koulutus ja viestintäpäällikkönä toiminut FT Jari Kanerva. Seura on saamassa perinteiseen liikuntatieteen puolestapuhujan tehtävänsä toteuttamiseen sekä liikunnan monitieteiseen ja laajaan tarkasteluun lisää uusia näkökulmia.

kari.kalliokoski@utu.fi

Lehden verkkoartikkelit

Artikkeli
Siinä missä perinteinen digipelaaminen on lisännyt paikallaan olon tuomia terveyshaittoja digitaaliset liikuntapelit edellyttävät liikkumista. Virtuaalitodellisuutta hyödyntävät liikuntapelit sekä aiempaa tarkemmat liikesensorit ovat seuraava askel...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 04 - 09
Artikkeli
Syömishäiriöoireilu ole vain esteettisten lajien ja naisurheilijoiden ongelma. Sitä esiintyy kaikissa lajityypeissä ja molemmilla sukupuolilla, ilmenee Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistusta tuoreesta katsausartikkelista. 
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 113 - 121
Artikkeli
Elintapoina liikunta ja uni liittyvät läheisesti toisiinsa. Liikunta vaikutta uneen ja uni liikuntaan. Vähäinen liikunta ja uni lisäävät yhdessä sydäntautien riskitekijöitä, kirjoittaa tutkija Heini Wennman Liikunta & Tiede -lehdessä.
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 12 - 17
Artikkeli
Sydänkuntoutuksella saatu säästö terveydenhuollon kuluissa on noin 1 000 euroa potilasta kohden.  Suomessa sairastuu sydäninfarktiin vuosittain noin 25 000 henkilöä. Jos suurin osa potilaista osallistuisi liikunnalliseen kuntoutukseen,...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 22 - 25
Artikkeli
Nuoressa tasavallassa oli sananmukaisesti kaksi uutta liikkeellepanevaa voimaa – oppi- ja asevelvollisuus, kirjoittaa tutkija Jouko Kokkonen Liikunta & Tiede –lehdessä.
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 39 - 39
Artikkeli
Huippu-urheilussa urheilijat ja valmentajat ovat ammattilaisia tavoitteiden ja välitavoitteiden määrittelyssä, jatkuvassa kehittymisen seurannassa ja palautteen antamisessa. Urheilun ylätason johtamisesta vastaava systematiikka, analytiikka ja...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 40 - 44
Artikkeli
Pakkoliikunta, syömishäiriöt ja niiden yhdistelmä ovat kaikki oirekokonaisuuksia, joissa oire tuo sairastuneelle välitöntä helpotusta oloon. Erityisesti painoluokka- ja estetiikkalajeissa esiintyy kehonmuotoon kohdistuvia paineita, kirjoittaa...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 45 - 49