Liikunta & Tiede 1/2012

Tutustu tästä lehden sisältöön
Pääkirjoitus: 
Hyvää pienellä porukalla

Suomalaisten liikuntatieteilijöiden ei tarvitse ripotella tuhkaa päälleen. Yleisilme on kautta linjan kovasti plusmerkkinen. Meillä hyvä tulos myös tehdään korkeimpien vakanssien vähäisyydestä huolimatta. Suomessa liikuntatieteisiin keskittyviä professuureja on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, jollei väkiluvultaan eri kategoriaan kuuluvaa Islantia oteta lukuun, kirjoittaa päätoimittaja Pasi Koski Liikunta & Tiede -lehdessä

 

Suomalaista liikuntatiedettä on evaluoitu aika ajoin. Vasta valmistuneessa prosessissa erityistä on se, että arvio toteutettiin samanaikaisesti muissakin Pohjoismaissa. Käsillä olevassa lehdessä kuvataan ja kommentoidaan arviointia ja sen keskeisiä huomioita usean eri lausujan suulla. Itse nostan esiin pari kohtaa, jotka helposti hukkuvat arviointiraportin rivien kätköihin.

Suomalaisten liikuntatieteilijöiden ei tarvitse ripotella tuhkaa päälleen. Yleisilme on kautta linjan kovasti plusmerkkinen. Meillä hyvä tulos myös tehdään korkeimpien vakanssien vähäisyydestä huolimatta. Suomessa liikuntatieteisiin keskittyviä professuureja on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, jollei väkiluvultaan eri kategoriaan kuuluvaa Islantia oteta lukuun. Norjaan ja Ruotsiin verrattuna tämä seikka korostuu erityisesti käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisten vakanssien vähäisyytenä. Noissa kummassakin maassa alan professorikuntaan kuuluu arviointiaineiston perusteella yli 20 oppituolinhaltijaa, kun meillä vastuuta kannetaan yhdeksän asiantuntijan voimin. Lisäksi koko liikuntatieteiden kentässä jatko-opiskelijoiden määrä professoria kohden on Suomessa kolminkertainen esimerkiksi Norjaan verrattuna.

Miten ja millaisia vaikutuskanavia myöten vakanssien perustamiset ovatkaan määräytyneet, selvää on, etteivät Suomessa käyttäytymisyhteiskuntatieteelliset painotukset ole saaneet kovin keskeistä sijaa. Yhteiskunnan kannalta tämän ajan suurimpien liikuntatutkimuksellisten haasteiden voi kuitenkin perustellusti katsoa olevan nimenomaan kulttuurisia, rakenteellisia ja ihmisen käyttäytymiseen liittyviä. Kansallisista olosuhteista ja erityispiirteistä johtuen pelkästään kansainvälisen annin varassa ei myöskään ole mielekästä toimia. Professorikuntamme pieni pääluku vaikkapa Norjaan ja Ruotsiin verrattuna onkin lyhytnäköisyyttä.

Julkaisumäärillä mitattuna arvioinnin kertomat lukemat ovat Suomen kannalta paremmat kuin monessa urheilulajissa. Jos tuotosten paljous suhteutetaan edellä mainittuun vakanssimäärään, olemme suorastaan ylivoimaisia. Tämä merkitsee sitä, että professorikoneistosta on jo otettu tehoja irti koko turboruuvin mitalla. Tällä kohtaa innovatiivisuuden peräänkuuluttaminen tuntuu epäreilulta. Innovointi kun yleensä edellyttää, että olisi aikaa miettimiseenkin.

Arviointi sivuaa myös Suomen tiedepolitiikassa laajemminkin esillä olevaa ajankohtaista asiaa. Evaluaatiossa ei määrällisissä mittareissa nojattu pelkästään monille aloille huonosti soveltuviin impact faktoreihin ja englanninkieliseen artikkelituotantoon, vaan myös monimuotoisempi kansallinen tieteellinen toiminta huomioitiin.

Liikunta & Tiede -lehden kuin koko liikuntatieteenkin kannalta on huomionarvoista, että 60 tieteellistä seuraa allekirjoitti äskettäin kannanoton ”Monipuolisen ja monimuotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta”. Siinä kyseenalaistettiin Julkaisufoorumi-hankkeen kapea-alaiset kaavailut tiedetuotosten arvottamisesta sekä toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön esittämän yliopistojen uuden rahoitusmallin perusteita. Tätä kirjoitettaessa ainakin ensin mainittu on luvannut tehdä korjausliikkeitä omissa hahmotuksissaan.

On hyvä muistaa, että historian saatossa monilla tieteenaloilla merkittävimmät tuotokset on tehty muuhun kuin artikkelin muotoon. Viisautta ei voi pukea yhteen muottiin.

Pasi Koski

 

Lehden verkkoartikkelit

Artikkeli
Pohjoismaiset liikuntatutkijat tekevät laadukasta tutkimusta. Ruotsi ja Tanska ovat vahvoja perus- ja soveltavissa biologisissa tieteissä. Suomi ja Norja taas ovat menestyneet lääke- ja terveystieteellisessä liikuntatutkimuksessa. Yhteistyötä on...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 04 - 10
Artikkeli
Hyödyntämällä eri Pohjoismaiden osaamista voitaisiin perustaa virtuaalisia, monitieteisiä huippututkimuskeskuksia, joissa sekä kriittinen massa että kriittinen kokoonpano mahdollistaisivat maailman huippuluokkaa olevan tutkimuksen. Tällainen keskus...
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 11 - 13
Artikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 13 - 15
Artikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 16 - 17
Artikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 18 - 19
Artikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 36 - 40
Tutkimusartikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 52 - 58
Tutkimusartikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 59 - 66
Tutkimusartikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 67 - 74
Tutkimusartikkeli
Tämä artikkeli on lehden sivuilla: 75 - 83