Itsenäistyvässä Suomessa urheiltiin vilkkaasti

Suomessa urheiltiin vuonna 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ensimmäisiä uimahallejakin suunniteltiin vakavasti jo ainakin Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Viipuriin, kirjoittaa tutkija Jouko Kokkonen Liikunta & Tiede -lehdessä.

 

Maailmansota oli kestänyt vuoden 1917 alkaessa lähes 2,5 vuotta. Suomessa sodan vaikutukset alkoivat tuntua elintarvike- ja tavarapulana. Muutoin elämä jatkui rauhallisena. Huoli toimeentulosta täytti arjen, mutta elävät kuvat, iltamat ja urheilukilpailut toivat vaihtelua arkeen.

Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja.

Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon järjestäminen onnistui 12. maaliskuuta Turussa. Muutamana asteen pakkassäässä käytyyn kilpailuun osallistui vain kolme hiihtäjää. Kisa hiihdettiin osaksi raviradan ympäri sujutellen, osaksi murtomaalla 8,5 kilometrin metsälenkillä. Yli 2 000 katsojaa pystyi seuraamaan hyvin kilpailun kulkua. Yleisömäärää kasvatti se, että samaan aikaan radalla käytiin ravikilpailut. Voittajaksi hiihti Virolahden Sammon Eetu Niska ajalla 4.36.34,6.

Jääpallomestaruudesta kilpaili 1917 kahdeksan joukkuetta, kolme Helsingistä, kolme Viipurista ja kaksi Turusta. Loppuottelussa Viipurin Bandy & Jalkapalloseura voitti Kronohagens IF:n 11-2. Sudet-lempinimellä tunnettu joukkue oli taidoiltaan paljon vastustajiaan edellä.

Juoksuradoilla ja pallon perässä

Yleisurheilumestaruuksista kamppailtiin Tampereella, jonne tuli ennen näkemättömän paljon urheilijoita. Lauri Pihkala luonnehti mestaruuskilpailuja siihenastisista parhaiksi. Paikalle tuli 180 kilpailijaa, mikä oli ”valtava osanottajamäärä meikäläisissä oloissa”.

Kesäkauden uutuus oli pitkäpallo, jonka perustiedot antoi Lauri Pihkalan kirjoittama Pitkäpallo – Pallonlyönnin merkitys, säännöt,opetusohjeita ja harjoitusneuvoja. Reklaamitekstin mukaan teos ”on uranuurtava ja maamme urheiluelämän kehitykselle suurimerkityksellinen kirja”. Pihkala korosti kirjassa, että ”meidän maamme nuoriso tarvitsee kansallispelin”, ja suosittaa siksi pitkääpalloa, joka on kehitetty amerikkalaisesta baseballista ja englantilaisesta kriketistä.

Jalkapallon cup-muotoiseen SM-kilpailuun osallistui 1917 yhteensä 13 joukkuetta. HJK voitti loppuottelussa 21. lokakuuta Åbo IFK:n 4–2. Mestaruus oli HJK:n kolmas.

Uimahallimietteitä 

Turussa uimahallista keskusteltiin vilkkaasti vuosina 1916 ja 1917. Hallin puolestapuhujiin kuulunut arkkitehti August Krook laati uimahallin ja urheilupalatsin alustavat piirustukset, jotka Turun Sanomat ja Uusi Aura julkaisivat loppiaisena 1917. Krook sijoitti rakennuksen Pinellan tontille aivan kaupungin keskustaan.

Helsingissä kaupunki tilasi tammikuussa 1917 arkkitehti B. Nymanilta uimahallin luonnospiirustukset ja kustannusarvion. Tarkoituksena oli selvittää kunnallisen uimahallin rakentamisedellytykset. Asia ei ollut uusi, sillä jo 1913 Helsingin kaupunki oli teettänyt uimahallisuunnitelmat. Halli olisi rakennettu Tehtaan- ja Sepänkatujen kulmaan.

Viipurissa uimahallista keskusteltiin lokakuussa 1917. Karjalan Aamulehti arvioi, että hallihanke vaatii rauhallisempia oloja, mutta varainkeruu oli mahdollista aloittaa. Tampereellakin oli puhuttu uimahallin tarpeellisuudesta ennen sodan syttymistä. Sisällissota ja vaikea taloustilanne hautasivat alleen hallihaaveet.

 Uimahallien aika koitti vasta 1928, kun Helsingin Yrjönkadun uimahalli valmistui. Tampere ja Turku saivat hallinsa 1950-luvun puolivälissä.

 

>>> Lue koko artikkeli täältä (PDF)

Artikkeli julkaistu lehdessä: Liikunta & Tiede 1.2017
Artikkeli alkaa sivulta: 17