Articles | Home | Blog | Dissertations | Personnel | Editorial | News | Actors in Sport Sciences | Liikuntalääketieteen päivät 2013 | Liikuntatieteen päivät 2015 | Saku Rikala
Full version
Etusivu » Ajassa » Blogi

Uusi tuntijako istuttaa entistä enemmän!

Esitys perusopetuksen uudesta tuntijaosta tulee eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Tuntijakotyöryhmän esitystä on uutisoitu muun muassa siten, että liikunnan, äidinkielen sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä lisätään. Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että tulevassa peruskoulussa liikutaan jopa aikaisempaa vähemmän.

Kun nykyisen ja uuden tuntijaon tunteja verrataan koko perusopetuksen yhdeksän vuoden ajalta, on musiikkia, käsitöitä ja liikuntaa on lisätty yhdellä ja kuvamaataidon tunteja kahdella tunnilla. Samalla on kuitenkin poistettu näihin oppiaineisiin aiemmin sijoitettua valinnaisuutta neljällä tunnilla. Todellisuudessa taito- ja taideaineiden kokonaismäärä ei siis lisääntyisi kuin yhdellä tunnilla, ja samalla aineiden kuntakohtaista valinnaisuutta vähennettäisiin.

Surullisinta on se, että oppilaskohtainen valinnaisuus vähenee entisestään ja tämä kohdistuu erityisesti yläkouluun. Yläkoulusta on tulossa entistä teoriapainotteisempi, ja se tulisi tarkoittamaan esimerkiksi suositun valinnaisliikunnan huomattavaa vähenemistä.

Samaan aikaan kun tutkimukset varoittavat jo 20 minuutin yhtäjaksoisen istumisen aiheuttavan terveyshaittoja, ollaan lapsia ja nuoria istuttamassa koulun pulpetteihin.

Syrjäytymisestä ei päästä vain lukemista lisäämällä

Uutta tuntijakoa perustellaan muun muassa sillä, että Suomi tavoittelee OECD-maiden kärkeä osaamisvertailuissa ja että tällaisella tuntijaolla vähennettäisiin lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä.

Lisätunteja teoria-aineisiin on vaikea ymmärtää, koska suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on jo OECD-maiden huippua äidinkielessä, matematiikassa ja luonnontieteissä. Sitä vastoin nuorten kouluviihtyvyys ja opettajien kiinnostus nuorten hyvinvoinnista on meillä selvästi vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin (PISA 2009). Voisi siis luulla, että tälle asialle haluttaisiin tehdä jotakin. Syrjäytymisen ehkäisyyn ei riitä lukuaineiden tuntimäärien kasvattaminen. Siihen tarvitaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimista. 

Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa viimeisten joukkoon, kun tarkastellaan koulun liikuntatuntien määrää. Vähäiselle koululiikunnallemme on vaikea löytää perusteita. Kansanterveydellisten ongelmien kasvu koskettaa yhtä hyvin meitä kuin muitakin länsimaita.

Nuorten kestävyyskunto on heikentynyt selvästi viimeisen 25 vuoden aikana ja lisäksi ero huono- ja hyväkuntoistenvälillä on kasvanut huolestuttavasti.  Pertti Huotarin tuore väitöskirja kertoo myös sen tosiasian, että passiivisista nuorista tulee huonokuntoisia aikuisia. Siksi erityisesti yläkouluikäisiä nuoria tulisi kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.  

Mediassa palstatilaa saavat usein aikuisten muistelmat kielteisistä koululiikuntakokemuksista ja niiden seurauksista. Kun oppilailta kysytään saadaan kuitenkin vastaukseksi, että liikunta on koulun mieluisin oppiaine. Noin 80 prosenttia yläkoulun oppilaista suhtautuu siihen myönteisesti. Erityisesti pojille liikunta näyttää olevan merkittävä kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä. Liikunta tarjoaa virkistystä ja vastapainoa lukuaineille, sekä mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan.

Tietämistä korostavassa koulumaailmassa tällaisille tekijöille on varmasti tarvetta. Oppimista ja liikuntaa koskeva kansainvälinen tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Tutkimukset ovat säännönmukaisesti tukeneet liikunnan ja aivojen kehittymisen välistä yhteyttä, ja kouluikäisillä liikunnan harrastamisen ja koulumenestyksen välillä on havaittu merkittävä positiivinen yhteys.  Koululiikunnan lisääminen voisi siis parantaa monipuolisesti oppimistuloksia.

Kysymmekin: Mihin unohtuivat hallitusohjelman lupaukset liikunnan ja valinnaisuuden lisäämisestä perusopetuksessa?

 

Sanna Palomäki, LitT Liikuntapedagogiikan lehtori, Jyväskylän yliopisto

 

 

 

 

 

 

Mirja Hirvensalo, LitT Liikuntapedagogiikan professori (ma), Jyväskylän yliopisto

Kommentointi:

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.
Back to navigation