Pihtiputaan idealingon sinkoamia – pesäpallo, Suomen Latu, Suomen Urheiluopisto ja LTS

SM-kisoissa 1911 Lauri Pihkala (vas.) voitti 800 metrin loppukirissä Adolf Mannisen. (tahkopihkala.fi)

 

Pihtiputaalla syntyi 5. tammikuuta 1888 mies, jonka sanat ja teot vaikuttavat edelleen suomalaisessa liikuntakulttuurissa.

Blogi • Jouko Kokkonen / LTS • 5.1.2018

 

Lauri ”Tahko” Pihkalan nimen tunnistavat edelleen monet suomalaiset. Yleensä 1800-luvulla syntyneet ovat jo tuiki tuntemattomia. Suomalaisen yhteiskunnan rakennusvuosina syntyneistä muistetaan lähinnä tunnetuimmat taiteilijat, poliitikot ja sotilaat. Urheilun alalla Pihkalan ohi toissa vuosisadan väestä menee vain Paavo Nurmi ja peesissä sinnittelee Hannes Kolehmainen.

Pihkala oli liikuntakulttuurin moniottelija, joka jätti jälkensä muun muassa valmennukseen, urheilujournalismiin, sotilasurheiluun, liikuntatutkimukseen, koululiikuntaan, kuntoiluun ja järjestöelämään.

Vähemmän tunnettua on, että hän antanut vauhtia suomalaisen alppihiihdon alkuvaiheisiin. Ei tosin palavasta rakkaudesta lajiin, vaan koska se antoi rohkeutta sotilaspojille. Liikunta ja urheilu olivatkin urheilu-uskoaan elämässään ja teoissaan tunnustaneelle papinpojalle aina välineitä jonkin suuremman tavoittelussa. Periaatteen voi tiivistää isänmaata hyödyttäväksi itsekasvatukseksi.

 

Ainutlaatuinen elävä monumentti Pihkalalla on pesäpallossa. Baseballin ja kotimaisten lyöntipelien yhdistelmä löi itsensä läpi 1920-luvulla. Pelin pääarkkitehti oli myös sen paras markkinamies. Hän osasi myydä pelin suojeluskunnille maanpuolustuksella kouluille sekä urheiluseuroille oivallisena kasvatuskeinona. Urheiluun epäillen suhtautuneet kirkonmiehetkin vakuuttuivat pelin olevan isänmaan asialla, kunhan sitä ei pelata kirkkoaikana.

Peli soveltui myös puulaakiurheiluksi. Kouluista ja puulaakipeleistä pesäpallo levittäytyi työläisurheilun kentille. Työväen Urheiluliiton olikin pakko ottaa suurta suosiota saavuttanut ”lahtaripeli” ohjelmaansa.

Murtomaahiihtoa Pihkala edisti menestyksellä 1920-luvulla maanpuolustuksen nimissä. Hiihto oli hänen mielestään saatava kansalaistavaksi. Luontevaa olikin, että Pihkala lausui Suomen Ladun syntysanat 1938. Heti sotien jälkeen aloitettuja kansanhiihtoja ”Tahko” tuki innolla ja Pirkan hiihtokin syntyi 1956 hänen aloitteestaan.

Suomen Urheiluopiston aloitti toimintansa Pihkalan aloitteesta 1927 ja hän löysi sijaintipaikaksi Vierumäen. Hän esitti myös 1933 toimintansa aloittaneen Liikuntatieteellisen Seuran perustamisajatuksen.

Toisinaan Pihkala vei ilmassa olleen idean tuumasta toimeen. Tunnetuin esimerkki on 1930-luvulla toteutettu hiihtoloma. Vuoden 1941 maaottelumarssissa Pihkala oli Suomessa järjestelyjen kärkihahmo. Edellisenä syksynä Pihkala junaili Saksan joukkueen vieraaksi Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaotteluun.