Liikuntakenttä täyttyy asiantuntijoista, missä tutkijan paikka?

Muun muassa tätä pyrimme LTS:ssa selvittämään keväällä 2017 julkaistavassa yhteenvedossa liikunnan tutkijoista ja muista asiantuntijoista. Yhteenvedossa asiantuntijuutta tarkastellaan erityisesti koulutuksen, alan kehittämistyön ja yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmista.

 
Teijo Pyykkönen / LTS 28.11.2016
 
Kysymys Sydänliiton sivuilla: ”Hei, onko kokemuksia hyvästä personal traineristä, joka osaa ottaa sydänsairauden (kardiomyopatiapotilas) huomioon?” Nimim. Dilatoiva
 
Sydänliiton vastaus: ”Jos ymmärsin oikein, niin sairastat dilatoivaa kardiomyopatiaa [sydäntä laajentavaa sairautta]. Tämäntyyppinen asia ei ole personal trainerin eikä myöskään liikunnanohjaajan tutuinta aluetta. Jospa pääset eteenpäin olemalla yhteydessä alueesi Sydänkeskuksen fysioterapeutteihin tai paikkakuntasi terveyskeskuksen fysioterapiaosastoon.”
 
Työllisistä 35 prosenttia (n. 850 000) toimi Tilastokeskuksen kansallisen ammattiluokituksen (2010) mukaan asiantuntija- tai erityisasiantuntijatehtävissä vuonna 2014. Tilastokeskuksen luokittelussa myös personal trainerit kuulunevat hekin asiantuntijoiden luokkaan, mutta − kuten Sydänliitto vastauksessaan huomauttaa – he eivät ole asiantuntijoita esimerkiksi sydänpotilaiden liikunnanohjauksessa.
 
Tilastokeskuksen lisäksi asiantuntijakuvaa muokataan monella suunnalla. Helsingin Sanomat otsikoi lokakuussa juttunsa huumeiden pitkäaikaiskäyttäjästä ”Alan asiantuntija”. Kyse oli kokemusasiantuntijuudesta. Ei tarvitse tietää, riittää, että kertoo miltä tuntuu.
 
Yle Urheilun asiantuntijat ovat kaikille tuttuja. He spekuloivat innokkaasti ennen peliä, mutta tulosten ennakoimisessa eivät välttämättä ole peruspetteriä parempia. Mutta asiantuntijuudeksi arvuuttelukin luetaan.
 
Asiantuntijarekrytoinnit ovat entistä yllätyksellisempiä. Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) haki syyskuussa palvelukseensa ”eettisen urheilun asiantuntijaa”. Ilmeisesti eettisen urheilun ja tavanomaisen urheilun asiantuntijat poikkeavat toisistaan.
 
Me ollaan asiantuntijoita kaikki, kun oikein silmin katsotaan
 
Asiantuntijatyössä toimiminen ei edellytä, että henkilön titteli olisi asiantuntija. Hän voi olla opettaja, rakennusmestari, kulttuurituottaja jne. Toki usein tittelikin on asiantuntija. Esimerkiksi Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation (Valo) henkilöstöstä lähes puolella (18) on tittelinä asiantuntija tai erityisasiantuntija. Kun joku kertoo olevansa titteliltään asiantuntija tai erityisasiantuntija, emme vielä tiedä mitä hän tekee.
 
Asiantuntija on suosittu titteli jo senkin takia, että se mielletään akateemisen maailman tuotokseksi toisin kuin vaikkapa taiteilija tai puutarhatyöntekijä. Asiantuntijassa on samaa kaikua kuin kansanperinteen tietäjässä, jolla uskottiin olevan lähes yliluonnollisia tietoon perustuvia kykyjä.
 
Asiantuntija on vaikuttava, mutta samalla villi käsite. Se ei ole suojattu (laillistettu) ammattinimike. Kuka tahansa voi nimittää itseään asiantuntijaksi. Ja miksei nimittäisi, sillä asiantuntijoilla on kova kysyntä etenkin mediassa. Näin siitä huolimatta, että asiantuntijuuden tasosta ei voi antaa takuita − sen arviointi jätetään kuulijalle.
 
Olemme yhtä ymmällämme kuin 1980-luvulla, jolloin jokainen kopiokoneelta tavattu luokiteltiin tietotyöläiseksi. Samalla opimme elävämme tietoyhteiskunnassa. Nyt ihastelemme asiantuntijayhteiskuntaa.
 
Asiantuntijoita on joka lähtöön. Asemalle uhkaavat jäädä vain perinteiset asiantuntijat: tutkijat. Some-Suomen kansalaiskeskusteluihin tutkijat ehtivät lähinnä satunnaisesti. Syykin on tiedossa: vakavasti uraansa panostava tutkija ei pysty ”tuhlaamaan” aikaansa yhteiskunnalliseen osallistumiseen: ”Tutkijoiden osallistumiselle kansalaiskeskusteluun ei ole muita insentiivejä [kannustimia] kuin turhamaisuus ja oma ilo. Olosuhteissa, joissa niukkenevat resurssit johtavat kiristyvään urakamppailuun ja resurssikilpailuun yliopistoissa, on syytä olettaa näiden toimintojen entisestään niukkenevan” (prof. Risto Heiskala, Tieteessä tapahtuu 1/2016).
 
Kun tutkimustietoon nojaavat asiantuntijat ovat pois keskustelufoorumeilta, muodostavat kansalaiset näkemyksensä sen tiedon perustella, mikä on tarjolla. Mediaa, etenkin sosiaalista mediaa, hallitsevat entistä enemmän uskomus- ja kokemuskeskustelijat.
 
Onko asiantuntijuus alessa? Tuskinpa vain, kaikenlaisella asiantuntijuudella on paikkansa ja arvonsa. Erilaiset asiantuntijuudet pitää vain tunnistaa. Myös liikuntakeskusteluun on tarjolla erilaisia näkemyksiä ja tietopohjia. Mitään niistä ei ole syytä ylenkatsoa. Sen sijaan tulee ymmärtää mitä kukin ymmärtää ‒ ja miksi.
 
LTS kokoaa yhteenvetoa liikunnan asiantuntijoista
 
Liikuntaa edistetään monella tasolla ja suunnalla. Toimijoiden koulutus ja työkokemus vaihtelevat. Tutkijat ovat olennainen osa liikunnan asiantuntijajoukkoa. Heidän lisäkseen hallinnossa, järjestöissä ja yrityksissä toimii liikunnan asiantuntijoita. Toistaiseksi liikunnan kirjavasta asiantuntijajoukosta ei ole laadittu kokonaisnäkemystä: kuinka paljon heitä on, miten he eroavat osaamiseltaan toisistaan, missä he työskentelevät?
 
Missä on tutkijan paikka asiantuntijakartalla? Muun muassa tätä pyrimme LTS:ssa selvittämään keväällä 2017 julkaistavassa yhteenvedossa liikunnan tutkijoista ja muista asiantuntijoista. Yhteenvedossa asiantuntijuutta tarkastellaan erityisesti koulutuksen, alan kehittämistyön ja yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmista. Yhteenveto palvelee ennen kaikkea liikuntatiedon soveltajia, mm. mediaa, hallintoa ja järjestöjä. Se myös mahdollistaa eri toimialueiden ja asiantuntiryhmien vertailun. Kokonaiskuvaa on myöhemmin mahdollisuus tarkentaa esimerkiksi osa-alueittain.
 
Yhteenvedon kivijalka on LTS:n ylläpitämä Liikunnan asiantuntija- ja tutkijaverkosto, johon on koottu tietoja lähes 900 tutkija-asiantuntijasta. Verkoston lisäksi asiantuntijoita kartoitetaan hallinnosta, järjestöistä ja yrityssektorilta. Yhteenvedon laatimiseen liittyen lähestymme verkostoon kuuluvia raportin luonnosvaiheen ”testiajolla” maaliskuussa 2017.
 
Yhteenvedon myötä uudistamme Liikunnan asiantuntija- ja tutkijaverkoston nykyistä kattavammaksi ja käyttöliittymän käyttäjäystävällisemmäksi.
 
Jos et ole vielä Liikunnan asiantuntija- ja tutkijaverkoston jäsen, voit liittyä verkostoon ottamalla yhteyttä: linda.raivio@lts.f tai 010 778 6602. Verkoston jäsenenä saat ajankohtaista tietoa verkoston toimintaan liittyvistä asioista, kuten apuraha- ja työmahdollisuuksista, tapahtumista ja tutkimushankkeista.
 
 
teijo.pyykkonen(at)lts.fi
 
 
 

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.