Liikunnan hankemaailma vuonna 2016

Valtion liikuntahallinto sijoitti 20 miljoonaa euroa liikunnan kehittämishankkeisiin vuonna 2016. Keille hankeavustukset menevät ja keiden liikuntaa niillä kehitetään?

Valtion liikuntamäärärahat olivat vuonna 2016 vajaat 148 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi määrärahoista kehittämishankkeisiin 13 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroihin perustuvien liikuntamäärärahojen lisäksi valtion budjettivaroista myönnettiin Liikkuva koulu-ohjelmalle seitsemän miljoonan euron siirtomääräraha lukuvuodelle 2016–2017. Siirtomäärärahasta myönnettiin hankeavustuksia noin 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2016. Laskentatavasta riippuen hankkeisiin ohjattiin vuonna 2016 yhteensä 18–20 miljoonaa euroa, jolla toteutettiin vajaat 1100 hanketta (kaavio 1).

Vuosikymmenen alkuun verrattuna liikunnan hankemaailma on jatkanut kasvuaan: Vuonna 2010 keskeisiin hankkeisiin ohjattiin 12,7 miljoonaa euroa (nykyrahassa noin 13,8 milj. euroa.), jolla toteutettiin reilut 900 hanketta. Hanke-euroja on lisätty vuosikymmenen alkuun verrattuna siis noin 30 %. Samaan aikaan valtion liikuntamäärärahat eivät ole kasvaneet lainkaan, kun huomioidaan rahan arvon kehitys. Kasvun taustalla ovat suurelta osin lasten ja nuorten liikunnan ja terveysliikunnan kasvaneet hankeavustukset sekä uudeksi avustuskohteeksi noussut maahanmuuttajien liikunnan kehittäminen.

Kaavio 1. Valtion liikuntamäärärahat ja hankkeiden osuus vuonna 2016.

Kaavio 1. Valtion liikuntamäärärahat ja hankkeiden osuus vuonna 2016.

 

Ei merkittäviä muutoksia painopisteissä

Liikunnan hankemaailman kasvusta huolimatta sen peruselementit ovat säilyneet samana koko 2010-luvun: lasten ja nuorten liikunta, eri-ikäisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä seuratoiminta. Suurimmat muutokset ovat olleet terveysliikunnan avustusten kasvu, Liikkuva koulu-ohjelman valtakunnallistuminen ja maahanmuuttajien liikunnan voimakas mukaan tulo kehittämisavustuksiin (kuvio 1).

Hankkeet kohdistuvat nykyisin arkiliikunnan, terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sekä matalan kynnyksen harraste- ja kuntoliikunnan kehittämiseen. Kilpa- ja huippu-urheilu on jäänyt 2010-luvun edetessä hyvin pieneen rooliin kehittämishankkeissa.

 

   

                          

Kuvio 1. Liikunnan kehittämishankkeet osa-alueittain (OKM) vuonna 2016. Klikkaamalla avustuslajia, pääset katsomaan avustettuja hankkeita.

 

Valtaosa hankkeista paikallistason hankkeita

Liikunnan hankemaailma näyttää moninaiselta ja sirpaleiselta. OKM:n avustamat hankkeet vaihtelevat 500 euron liikuntaryhmä-hankkeesta 100 000 euron valtakunnallisen kehittämishankkeeseen.  Määrällisesti mitattuna noin 90 % hankkeista oli toimintaorientoituja paikallishankkeita, joita toteuttivat kuntien liikuntatoimet, kunnan muut hallinnonalat tai paikalliset yhdistykset. Osa näistä hankkeista oli pieniä muutaman tuhannen euron hankkeita, osa isompia useamman kymmenen tuhannen euron hankkeita. Paikallishankkeisiin ohjattiin reilut 13 miljoonaa euroa.

Keskisuuressa 30 000 asukkaan kunnassa voi olla käynnissä samanaikaisesti kymmenkunta liikunnan kehittämishanketta: Kaupunki on mukana liikunnallisen elämäntavan ja maahanmuuttajien liikunnan kehittämishankkeissa sekä Liikkuva koulu-ohjelmassa. Osa liikuntaseuroista on mukana Seuratuki-hankkeessa ja muutama muu yhdistys KKI-hankkeessa. Tämä ei sisällä vielä mahdollisia muiden rahoituslähteiden hankkeita, kuten EU-hankkeita.

Noin kymmenes hankkeista oli valtakunnallisia tai alueellisia kehittämisorientoituneita hankkeita, joiden toteuttajina olivat pääasiassa valtakunnalliset ja alueelliset toimijat, kuten lajiliitot, aluejärjestöt ja muut liikuntajärjestöt sekä oppilaitokset ja muut julkiset toimijat. Nämä hankkeet olivat pääasiassa useiden kymmenien tuhansien eurojen hankkeita. Valtakunnallisiin ja alueellisiin hankkeisiin ohjattiin noin 4,5 miljoonaa euroa.

 

Kainuu ja Etelä-Karjala aktiivisimmat maakunnat

Maakunnittain tarkasteltuna ja asukaslukuun suhteutettuna eniten avustuksia keräsivät Kainuu ja Etelä-Karjala (4,8 euroa/asukas). Näillä alueilla toteutetaan aktiivisesti erilaisia hankkeita aina liikunnallisesta elämäntavasta Liikkuvaan kouluun ja maahanmuuttajien liikunnasta seuratukeen. Alueilla kaikki kunnat ovat mukana liikunnan hanketoiminnassa, ja alueilla on yksittäisiä aktiivisia hankekuntia, kuten Kajaani, Lappeenranta ja Imatra.        Kuva 1. Alueellisten ja paikallisten hankeavustusten jakautuminen maakunnittain Manner-Suomessa vuonna 2016.

Vähiten avustuksia ohjautui Keski-Suomeen (1,6 euroa/asukas), Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon (1,8 euroa/asukas). Näillä alueilla osaan kunnista ei ohjautunut lainkaan hankeavustuksia (kuva 1).   

Liikunnan hankeavustukset tavoittavat kattavasti koko Suomen. Avustuksia myönnettiin vajaasta 300 Manner-Suomen kunnasta lähes 240 kunnan alueelle. Hankeavustuksien määrä kunnittain vaihtelee 600 eurosta yli miljoonaan euroon, kun tarkastellaan kaikkien kunnassa toimivien eri toimijoiden (kunnat, yhdistykset ja muut toimijat) saamia avustuksia.

Kunnan alueella käynnissä olevien hankkeiden määrä vaihtelee yhdessä hankkeesta kymmeniin hankkeisiin. Helsingin alueella on käynnissä noin 70 eri toimijan liikunnan kehittämishanketta. Monessa keskisuuressa 30 000 asukkaan kunnassa on samanaikaisesti käynnissä kymmenkunta hanketta. Kaupunki on mukana liikunnallisen elämäntavan ja maahanmuuttajien liikunnan kehittämishankkeissa sekä Liikkuva koulu-ohjelmassa. Osa liikuntaseuroista saa seuratukea ja muutama muu yhdistys KKI-hankeavustusta. Nämä luvut eivät sisällä vielä mahdollisia muiden rahoituslähteiden hankkeita, kuten EU-hankkeita.

 

Eniten avustuksia kunnille

Eniten kehittämisavustuksia (8,5 milj. euroa) myönnettiin kunnille, jotka saivat vajaat puolet kaikista avustuksista (kaavio 2). Hankeavustukset muodostavat merkittävän lisän kuntien vuosittain saamiin reilun 19 miljoonan euron liikunnan valtionosuuksiin. Toiseksi eniten avustuksia keräsivät liikuntaseurat, joille myönnettiin reilu neljä miljoonaa euroa. Kuntien on arvioitu myöntävän vuosittain liikuntaseuroille 15–20 miljoonaa euroa toiminta-avustuksia*, joten valtion myöntämät kehittämisavustukset ovat merkittävä lisäpanostus seuratoimintaan. Seuraavaksi eniten avustuksia ohjautui tutkimusyhteisöille (1,7 milj. euroa) ja liikuntajärjestöille (1,3 milj. euroa). Tutkimusyhteisöjen avustusmäärää nostaa merkittävästi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:n saama avustus Kunnossa kaiken ikää-ohjelman toteuttamiseen.

Kaavio 2. Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen toimijoittain vuonna 2016.

 

Hankemaailma keskittyy lapsiin ja nuoriin

Liikunnan kehittämisavustusten selkeä painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa (kaavio 3). Avustuksista lähes kaksi kolmasosaa (yli 11 milj. euroa) kohdentui lasten ja nuorten liikunnan sekä liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Lapset ja nuoret olivat yhtenä painopisteenä myös muissa kehittämisavustuksissa, joten todellisuudessa lapsiin ja nuoriin panostettiin tätäkin enemmän.

Vajaa viidennes avustuksista myönnettiin kantaväestöön kuuluvien työikäisten liikunnan kehittämiseen (3,1 milj. euroa). Reilu kymmenes avustuksista (1,9 milj. euroa) kohdentui maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen.

Ikäihmiset ja erityisryhmät (vammaiset ja pitkäaikaissairaat) jäävät pieneen rooliin hankeavustuksissa. Vain noin kolme prosenttia avustuksista (0,6 milj. euroa) kohdentui suoraan ikäihmisten ja erityisryhmien liikunnan kehittämiseen. Tosin ikäihmiset ja erityisryhmät ovat mukana myös osassa muita hankkeita, kuten koko elämänkaarta koskevissa hankkeissa tai erilaisissa liikuntaneuvontaa ja palveluketjuja kehittävissä hankkeissa.

Kaavio 3. Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen kohderyhmittäin vuonna 2016.

 

Seurantaa, arviointia ja satunnaista tulosten levittämistä

Hankkeista noin neljää viidestä seurataan ja arvioidaan vähintään osana ohjelmaa tai osana laajempaa hankekokonaisuutta. Pääasiassa parhaiten on seurattu ja arvioitu hankkeita, jotka ovat osa laajempaa ohjelmaa ja joille on varattu seurannalle sekä arvioinnille omat erilliset resurssit, kuten Liikkuva koulu-ohjelmassa.

Liikuntahankkeiden arviointi ja seuranta on ulkoistettu pääosin LIKES-tutkimuskeskukselle, joka seuraa ja arvioi suurta osaa hankekokonaisuuksista. Laajemmat yksittäiset valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet arvioivat pääosin itseään. Valtaosa liikuntahankkeista on resursseiltaan sen verran pieniä, että yksittäisiin hankkeisiin ei ole järkevää sisällyttää ulkopuolista arviointia.

Hankkeiden seuranta ja arviointi kohdistuu lähinnä siitä, mitä on tehty. Parhaimmillaan pystytään esittämään saavutettuja tuloksia, kuten kuinka monta liikuntaryhmää on perustettu tai kuinka montaa henkilöä on liikutettu. Edelleenkään ei ole riittävästi tietoa hankkeiden vaikuttavuudesta. Myös tulosten levittäminen muille kuin kehittämistyöhön osallistuneille on monesti sattumanvaraista. Syntyneet tulokset jäävät monesti hankkeen toteuttaneen organisaation ja hankkeen sidosryhmien osaamispääomaksi sen sijaan, että tuloksia levitettäisiin muille toimijoille, mikä syö hankemaailman vaikuttavuutta.

Teksti: Saku Rikala (LTS) 2016, saku.rikala(at)lts.fi

Tiedot perustuvat selvitystyöhön, jossa on hyödynnetty opetus- ja kulttuuriministeriöltä, aluehallintovirastoilta, LIKES-tutkimuskeskukselta, Kunnossa kaiken ikää-ohjelmalta ja Liikkuva koulu-ohjelmalta saatuja aineistoja.

Tekstiin lisätty 19.12.2016 tiedot hankeavustusten jakautumisesta maakunnittain ja kunnittain.

Lähteet:              

  • Aluehallintoviraston internetsivut www.avi.fi                                                                                                                             
  • Hossain, T., Suortti, K., Kallio, M. 2013. Urheiluseurat kunniaan. Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso – lapset ja nuoret. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:7. Valtion liikuntaneuvosto.                                                                                                                                         
  • Liikkuva koulu-ohjelman internetsivut www.liikkuvakoulu.fi                                                      
  • LIKES-tutkimuskeskuksen internetsivut www.likes.fi                                                                                                        
  • Kunnossa kaiken ikää-ohjelman internetsivut www.kkiohjelma.fi                                          
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut www.minedu.fi/OPM/Avustukset/Liikunta                                         
  • Rikala, S. 2012. Kohti liikunnan pysyviä käytäntöjä. "Liikunnan hyvät käytännöt"-hankkeen väliraportti. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 4.                                    
  • Rikala, S. 2013. Liikunnan hanketoiminta – Ruusut, risut ja suositukset. Liikunnan hyvät käytännöt hankkeen loppuraportti. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 6.                                                                                     
  • Valtion liikuntaneuvoston arvioinnit 2010: Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi (2003–2009), Liikunnan edistämisen linjoista joulukuussa 2008 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sen toteutuksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:3. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011.
  • Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4.
  • Valtion talousarvioesitys 2016. Valtiovarainministeriö.