Tutkijatapaaminen kokosi 40 soveltavan liikunnan tutkijaa ja opiskelijaa Jyväskylään

Vuosittainen soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen järjestettiin 13.12.2017 Jyväskylän yliopistolla. Tapaamisen teemoina olivat soveltava liikunta osana liikunnan tiedontuotantoa ja väestötutkimuksia, tutkimusmetodit sekä vammaisurheilun testaus. Tapaamisessa esiteltiin myös alan ajankohtaisia tutkimushankkeita.

Suunnittelija Toni Piispanen valtion liikuntaneuvostosta esitteli, miten soveltava liikunta näkyy osana liikunnan tiedontuotantoa. Soveltavan liikunnan alueella on edelleen suuri puute lähtien liikkumisen perustiedoista (määrät, intensiteetti, muodot ja tavat) aina arviointitietoon tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. Positiivista kehitystä on tapahtunut kuitenkin mm. systemaattisessa tiedonkeruun tavoissa (esim. TEA-viisari ja kuntien soveltava liikunta) sekä erilaisissa väestötutkimuksissa. Ks. Piispasen esitys täältä.

Professori Pauli Rintala Jyväskylän yliopistosta (JY) toi esityksessään esille soveltavan liikunnan aseman osana lapsiin ja nuoriin kohdistuvia väestötutkimuksia, kuten WHO-Koululaistutkimusta sekä LIITU- ja MOVE!-tutkimuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ääni on pitkään puuttunut laajoista seurantatutkimuksista. Mukaan ovat päässeet vain ”tavallisissa luokissa” opiskelleet tukea tarvitsevat oppilaat. Jyväskylän yliopistossa käynnistyneessä ”TUTKA”-hankkeessa tullaan mm. luomaan menetelmiä ja ohjeistusta, jotta tukea tarvitsevat oppilaat pääsevät mukaan WHO- ja LIITU-tutkimusten aineiston keruuseen. Ks. Rintalan esitys täältä.

Ensimmäisen osion lopuksi esiteltiin soveltavan liikunnan ajankohtaisia tutkimushankkeita. Professori Taija Juutinen (JY) esitteli syksyllä käynnistynyttä CP-vammaisiin kohdistuvaa tutkimusta. EXECP-tutkimuksessa selvitetään, miten uudet liikuntasuositukset huomioiva, yksilöllisesti suunniteltu liikunnallinen kuntoutus vaikuttaa CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakykyyn. Tohtorikoulutettava Piritta Asunnan (JY) väitöskirjatutkimuksessa on tutkittu motorisen oppimisen vaikeuden (DCD) tunnistamista ja tukemista kouluympäristössä. Tutkimuksessa on kehitetty mm. motoriikan havainnointilomake opettajille (ks. www.ekapeli.fi/MOQT). Tutkijatohtori Merja Rantakokko (JY) esitteli Jyväskylässä kehitettyä tyydyttymättömän liikunnantarpeen-käsitettä, joka on kehitetty ikäihmisten liikkumisen ja liikunnan tutkimiseen. Käsitettä voitaisiin soveltaa laajemminkin soveltavan liikunnan tutkimukseen. Myös tutkimushankkeessa kehitettävä tyydyttymättömän liikunnantarpeen mittari voisi olla muokattavissa soveltavaan liikuntaan. Ks. Juutisen esitys, Asunnan esitys ja Rantakokon esitys.

Tutkijatapaamisessa tutustuttiin mm. vammaisurheilun testaukseen. Testimatolla urakoi Liisa Lilja ja testaajana KIHU:sta Tero Joutsen (kuva: Heidi Hölsömäki / SoveLi).

 

Tilastoasiantuntija Jari Westerholmin (Niilo Mäki instituutti) vetämässä tilastollisen analyysin työpajassa käytiin läpi soveltavan liikunnan tutkimuksille tyypillisten pienten aineistojen sudenkuoppia ja mahdollisuuksia sekä aineistoille soveltuvia tilastomenetelmiä. Yleisesti ottaen alle 30 havainnon aineistot ovat pieniä, mutta pienet aineistot ovat joissain tapauksissa hyvin perusteltuja, kuten mittareiden pilotoinneissa. Lisäksi keskusteltiin puuttuvasta tiedosta, joka tulisi aina raportoida ja testata, ovatko puuttuvat tiedot täysin toisistaan riippumattomia. Ks. Westerholmin esitys täältä.

Projektitutkija Elina Hasasen (JY) laadullisen tutkimuksen työpajassa harjoiteltiin sisällönanalyysin käyttöä kehitysvammaisten urheiluun liittyvällä tutkimusaineistolla. Aineistolähtöisessä harjoittelussa osallistujat saivat kokemuksen luovuuden ja tutkijan subjektiivisuuden merkityksestä laadullisessa tutkimuksessa. Jo lyhyenkin harjoittelun aikana osallistujat onnistuivat tuottamaan kiinnostavia havaintoja aineistosta. Ks. Hasasen esitys täältä.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n järjestämässä testausdemossa perehdyttiin testaamiseen vammaisurheilussa. Viime vuosina vammaisurheilu on ollut hyvässä nousussa ja kilpailu on kiristynyt maailmanlaajuisesti. Kuten muussakin huippu-urheilussa, myös vammaisurheilussa tarvitaan harjoittelun tueksi tutkittua ja mahdollisimman lajinomaisilla testeillä hankittua tietoa. Vammaisurheilijoiden testit voivat tarvita erityisjärjestelyjä esimerkiksi testattavan turvallisuuden varmistamiseksi. Tulosten tulkinnassa on huomioitava vammaisurheilijoiden elimistön toiminnan erilaisuus verrattuna vammattomiin urheilijoihin. Vammaisurheilijalla suorituskyvystä voi kertoa paremmin jokin toinen muuttuja kuin vammattomilla urheilijoilla. Testidemosta tulossa videomateriaalia ja lisää juttua myöhemmin KIHU:n ja LTS:n sivuille.

Lisätietoja tapaamisesta:

Saku Rikala, saku.rikala@lts.fi tai puh. 010 778 6605

Soveltavan liikunnnan tutkijatapaamisen järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ry, Jyväskylän yliopisto ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU.