Soveltavan liikunnan kouluttajat kohtasivat Pajulahdessa

Tietoisuus ja ymmärrys soveltavasta liikunnasta ovat lisääntyneet. Alan haasteina esille nousevat edelleen vähäiset resurssit, asenteet ja inkluusio. Tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaista ja moniammatillista osaamista sekä digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Soveltavan liikunnan kouluttajatapaaminen 18.5. kokosi Liikuntakeskus Pajulahteen 50 alan opettajaa, kouluttajaa ja asiantuntijaa. Tapaaminen käynnistyi keskustelulla alan koulutuksen ajankohtaisista kysymyksistä ja kehittämisestä. Keskusteluissa nousi esille, että tietoisuus ja ymmärrys soveltavasta liikunnasta ovat lisääntyneet. Myös tiedonkulku on parantunut, kiitos muun muassa sosiaalisen median verkostojen. Esille nousi myös monia hyviä konkreettisia yhteistyömuotoja ja uusia avauksia eri toimijoiden kanssa, kuten urheiluseurojen kanssa.

Hyvästä kehityksestä huolimatta asenteissa ja soveltavan liikunnan imagossa on edelleen kehitettävää, mikä näkyy esimerkiksi haasteena saada opiskelijat kiinnostumaan alasta. Alan pienet resurssit ja töissä kohdattavat tehokkuusvaatimukset haastavat kouluttajien työtä. Integraatiossa ja inkluusiossa riittää edelleen kehitettävää.

Tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaista ja moniammatillista osaamista sekä soveltavan liikunnan osaamisen laajentamista uusille toimijoille, kuten personal trainereille ja seuratoimijoille. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia soveltavan liikunnan harrastamiselle ja alan yhteistyön sekä verkostojen kehittämiselle, mutta tämä vaatii alan toimijoilta uutta osaamista.

Aamupäivän esityksissä teemana oli opiskelijoiden soveltavan liikunnan osaamisen vahvistaminen. Suunnittelija Liisa Paavola (Ikäinstituutti) avasi esityksessään Kajaanin ammattikorkeakoulun esimerkkiä, jolla on kehitetty liikunnanohjaajaopiskelijoiden valmiuksia kohdata ja ohjata ikäihmisiä. Kajaanissa Vanhusvalmentaja -tutkinto on sisällytetty osaksi personal training -opintoja.

Tutkimuspäällikkö Aija Saari (Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry) esitteli, miten Valtti-toiminnan avulla on ollut mahdollista tukea opiskelijoiden ammatillista oppimista. 19 oppilaitoksen opiskelijat eri puolelta Suomea ovat toimineet Valtteina, jotka ovat saattaneet tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren harrastuksen pariin. Vajaat 90 % oli oppinut ammattinsa kannalta hyödyllisiä taitoja.

Iltapäivän työpajoissa osallistujat saivat uutta tietoa ja osaamista työnsä tueksi. Ohjaavan opettajan Jukka Vetoniemen (Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri) työpajassa käsiteltiin äly- ja mobiililaitteiden hyödyntämistä liikunnan tukena. Osallistujat pääsivät mm. kokeilemaan ActionTrack mobiilisovellusta, jolla oli luotu Pajulahden ympäristöön liikkumishaasteita. Lehtori Terhi Huovisen (Jyväskylän yliopisto) työpajassa (kuvassa) käytiin läpi, miten tukea tarvitsevia lapsia voidaan huomioida liikuntaryhmässä. Lehtori Anita Ahlstrandin (Metropolia Ammattikorkeakoulu) työpajassa esiteltiin Kepeli-hankkeessa kehitettyjä kehollisia ja pelillisiä menetelmiä, joita voidaan hyödyntää monikulttuurisissa ryhmissä mm. ryhmäytymisen apuna.

TIlaisuuden järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ry ja Liikuntakeskus Pajulahti.

Kuva: Aija Saari

Tiedostot