Liikuntatieteen päivät synnyttivät suosituksia päättäjille

Liikuntatieteen päivillä järjestettiin kahdeksan teemaseminaaria, joiden suosituksia tullaan käyttämään liikunta-alan edelleen kehittämiseksi.

Alla luettavissa on tiivistetty kooste kahdeksan teemaseminaarin keskeisistä suosituksista alkuperäisessä muodossaan. Suositukset julkaistaan vielä artikkelina syksyllä ilmestyvässä Liikunta & Tiede -lehdessä. Suositukset välitetään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen ja kesällä valittavan Valtion liikuntaneuvoston käsiteltäväksi ja arvioitavaksi.

Kahdeksan teemaseminaarin suositukset:

1. Millä keinoilla lapsille liikuntaa?

Teemavetäjät: Arja Sääkslahti & Heli Ketola

1) Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) tarvitsevat päivityksen
• Liikkumisen erilaiset intensiteettitasot näkyviin (=kaikenlainen liikkuminen on lapselle hyväksi)
• Istumisen vähentäminen aina kun se on mahdollista
• Fyysisesti aktiivinen leikkiminen kunniaan, lapsille luontevat  toiminnalliset oppimisstrategiat käyttöön
• Termien ”kansankielellistäminen”
• Tunnettavuutta lisää, suositukset esiin jo ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta tarvitaan myös täydennyskoulutusta

2) Lapsille takaisin liikkumisen paikat ja mahdollisuudet (kuten leikkialueet, telineet, välineet…)

Liikunta ja leikkipaikkojen riskin ja kehityksellisten tarpeiden arviointiin tarvitaan tasapainoisempi lähestymistapa => riskikartoitusten rinnalle näkökulmaksi myös kehityksen tarpeisiin vastaaminen, erityisesti monipuolisuus

Aikuisille edellytyksiä havainnoinnille (kohtuulliset ryhmäkoot, tilaa ja aikaa keskittymiselle)

3) Tutkimustietoa suomalaisten lasten liikkumisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä tarvitaan lisää

Elinympäristön jatkuva muutos heijastuu lasten liikkumisen edellytyksissä =>
• Tasaisin väliajoin tarvitaan poikkileikkaavaa tietoa muutostrendien tunnistamiseksi
• Seurantaa ja pitkittäistutkimuksia elinympäristön ja lapsen kehityksellisten yhteyksien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi

 

2. Nuorten liikunta ja liikkumattomuus

Teemavetäjät: Mirja Hirvensalo & Nelli Hankonen

Nuorten liikuntaa ja liikkumattomuutta tulisi tutkia kokonaisvaltaisesti ja monitieteisesti yhdessä kohderyhmän kanssa. Tärkeitä tutkittavia kysymyksiä ovat 1) millä keinoilla nuoret saadaan liikkumaan ja 2) miten valitut keinot saadaan levitettyä käytäntöön

Nuorten liikuntaa ja liikkumattomuutta edistävissä kampajoissa ja ohjelmissa nuoret ovat osallisia suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelma on pitkäjännitteinen, kohdennettu, motivoiva, kuunteleva, puhuu samaa kieltä, sitä arvioidaan ja se reagoi tarvittaessa muutoksiin. 

Toisen asteen oppilaitosten tulee kehittää hyvinvointia korostavaan suuntaan: oppilaitoksessa on suunnitelma, jolla edistetään liikkumista, terveyttä ja päihteettömyyttä. Johto sitoutuu suunnitelmaan. Opintotarjontaan kuuluu monipuolinen liikunnan valinnaistarjonta, jonka suunnitteluun opiskelijat osallistuvat.

3. Liikuntavalistusta ja -visioita – arkitodellisuus kateissa?

Teemavetäjät: Antti Laine & Laura Härkönen

Liikuntatutkimuksen, -valistuksen, -visioiden ja -kampanjoiden massiivisesta määrästä huolimatta suomalaiset liikkuvat terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi.

Okei, yhteiskunta on toki muuttunut huolimatta siitä, mitä liikunnan puolestapuhujat ovat tehneet…
… mutta, liikuntaväenkin on syytä tunnustaa tosiasiat ja tarkastella toimiaan kriittisesti.
 

Suosituksia
• Liikkumisen suhteuttaminen osaksi ihmisen arkea.
• Soveltavia ja arjen todellisuuden huomioivia tutkimuksia.
• Liikuntaa tulisi tarkastella elämän läpi, eikä elämää liikunnan läpi.
• Sen sijaan, että tutkimuksissa osoitettaisiin, että lapset ja nuoret eivät liiku, pitäisi tutkia, mikä saisi niukasti liikkuvat nuoret liikkumaan.
• Realismia valistukseen ja visioihin: esim. liikunta- ja urheilujärjestöjen 2020 visiot yliampuvia ja lapsellisia.
• Liikuntasuosituksien segmentointia: esim. 1-2 tunnin päivittäinen liikuntasuositus tuntuu monista nuorista saavuttamattoman suurelta määrältä.
• Pitkäjänteisyyttä: arkeen vaikuttaminen on hidasta, ei pidä odottaa välittömiä tuloksia.
• Mieti, miten viestisi tavoittaa kohteensa (esim. poliittiset päättäjät).
• Laatua liikuntakampanjoihin.
• Kampanjoi siellä missä nuoret ovat eli hyödynnä SOMEA.
• Kampanjoihin osallistumis- ja sitoutumiskynnys matalammalle.

Liikuntakampanjat ovat usein turhan ”tieteellis-rationaalisia” ja yksilölähtöisiä: kampanjoilla on pyritty ensisijaisesti herättelemään kansalaisen omavastuuta liikunnastaan ja hyvinvoinnistaan.

Koska nykyaika ei näytä suosivan liikuntaa ja liikunnallista elämäntapaa, ratkaisua täytyy etsiä rakenteiden kautta (esim. koti, koulu, harrastukset, liikkuminen paikasta toiseen, elinympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ja liikkumisen esteiden poistaminen).

 

4. Liikuntaan kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Teemavetäjät: Kirsti Laine, Timo Ståhl, Ari Karimäki

1. Liitetään kuntien liikuntatoimien päätöksentekoon ennakkoarviointimenetelmä

• Päätetään ennakko-arvioinnin suorittamisesta
• Linjataan ennakko-arvioinnin syvyys/laajuus, riippuen päätöksen mittakaavasta
• Punnitaan ratkaisuvaihtoehtoja ja kuvataan eri vaihtoehtojen ennakoidut vaikutukset; käytetään tukena relevanttia tietopohjaa
• Tuodaan päätösasiakirjassa esille valmistelussa punnitut vaihtoehdot tunnistettuine vaikutuksineen sekä perustelut valitulle ratkaisulle

2) Luodaan valmistelijoiden tueksi:

• Malliprosessi syventämään muita ennakkoarviointimalleja (vrt. Kuntaliiton malli, terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi jne.)
• Esimerkkejä ennakkoarvioinnin vaativista päätöksistä
• Lista vaikutusten tunnistamista helpottavista kysymyksistä

3) Luodaan vuoropuhelua tutkijoiden ja viranhaltijoiden välille

• Tietopohjaa tulee vahvistaa, olemassa olevaa tietopohjaa tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja tiedontarpeita tulee tunnistaa lisää yhdessä

 

5. Laadukas koululiikunta osana aktiivista ja viihtyisää koulupäivää

Teemavetäjät: Pilvikki Heikinaro-Johansson & Tuija Tammelin

Fyysisen aktiivisuuden minimisuosituksen toteuttamiseksi kouluikäiset tarvitsevat lisää liikuntaa eri muodoissaan: koulun liikuntatunneilla, välitunneilla, oppituntien lomassa, koulumatkoilla ja vapaa-ajalla.

Myös yhtämittaiset istumisen vähentäminen ja tauottaminen koulupäivän aikana tukee koululaisten hyvinvointia.

Vapaa-ajallaan vähiten liikkuville koulupäivän aikainen liikunta on merkittävä osa aktiivisuudesta, sen vuoksi liikuntatuntien tulisi sisältää vähintään puolet tunnin kestosta reipasta liikuntaa.

Koulun liikunnassa on tuettava kaikkien osallistumista ja monipuolisia pätevyyden kokemuksia.

Opettajien koulutuksessa tulee vahvistaa osaamista liikkumisen lisäämiseksi ja soveltamiseksi sekä istumisen vähentämiseksi koulupäivän aikana, koulun perustehtävää oppimista tukien.

 

6. Nuorten urheilu

Teemavetäjät: Niilo Konttinen & Laura Tast

”Urheilija nähdään myös psyko-sosiaalisena kokonaisuutena, eikä pelkästään fyysis-motorisena objektina”

Tulee tukea urheilijan
• koettua pätevyyttä -> mahdollistaa onnistumisten kokemukset
• autonomiaa -> tilaa urheilijan omille valinnoille, ”liiallinen kontrollointi pois”, ”vapaus valita”
• sosiaalista yhteenkuuluvuutta

Toimijoiden yhteistyön tiivistäminen eri tasoilla

Joko-tai vai sekä-että?

Mustavalkoisuudesta ja vastakkainasettelusta monien eri yksilöllisten polkujen mahdollistamiseen
• liikunta vs. urheilu
• ohjattu vs. omatoiminen
• päälajiin kiinnittyminen vs. monien lajien harrastaminen
•”rakenteet” vs. yksilölliset urheilijapolut

Edistetään harrastamisen, liikkumisen ja urheilun mahdollisuuksia kouluissa ja oppilaitoksissa

 

7. Lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen työpaja

Teemavetäjät: Sami Kokko, Minna Paajanen, Niina Ahtiainen

• Mitä halutaan trendiseurata?
• Olemassa olevia kysymyksiä vrt. uusia ”LIITU-kysymyksiä”?
• Teema/ilmiölähtöisesti, kuten esteet/mahdollisuudet, ei siilojenmukaisesti koulu, seura, perhe…
• Kenelle raportoidaan?
• Poliittiseen päätöksentekoon?
• Kouluille yms.?
• LIITU-lomakkeeseen lisätään…
• kattavammin kysymyksiä kavereiden ja vanhempien merkityksestä liikkumiselle.
• uusia kysymyksiä osallisuudesta ja nuorisokulttuureista.
• Mukaan myös 9-vuotiaita vastaajia (soveltuvin osin).
• Mukaan liikunta-aktiivisuuden objektiivisia mittauksia.
• Teknologian hyödyntäminen?
• Mitä on ruutuaika tulevaisuudessa? Vrt. istuminen?

 

8. Sovellettavan tiedon jäljillä

Teemavetäjät: Kati Kauravaara, Sanna Ojajärvi, Sanna Valtonen

Suosituksia:

Tarvitaan lisää vuoropuhelua ja viestintää tutkijoiden, kentän toimijoiden ja päättäjien välillä

Tarvitaan neuvottelua ja vuorovaikutusta tutkimustulosten tulkinnassa
• Keskustelua hyödynnettävyydestä
• Ideoiden pallottelua
• Tulkintojen koettelua
• Uusien tiedontarpeiden määrittelyä

Tarvitaan tutkimuksen yhteiskunnallisen merkittävyyden painottamista

Tutkijat: sovellettavuuden aihioita ja pohdintoja potentiaalisista keskustelukumppaneista

Hyödyntäjät: kysymyksiä, konkreettisia avunpyyntöjä, näkökulmien tarjoamista

Tarvitaan tiedeviestintätaitoja ja uutta näkökulmaa tiedeviestintään:

→ Ei pelkkää tiedon popularisointia (helppotajuisuus ei välttämättä auta suoraan soveltamisongelmissa) vaan kysymys kuuluu miten kukin voi omalta osaltaan tehdä viestinnästä toimivampaa

Tarvitaan tutkijoiden motivointia: miksi ja miten parempi viestintä hyödyttää myös minua ja juuri minua?

Tarvitaan verkostoja synnyttävää ja viestintää fasilitoivaa toimijaa sekä resursseja

Kommentit

Nuortenliikunnallinen aktiivisuus ja seuratoiminnan mahdollisuus

Hei

kaipaisin teidän reflektointia ja näkemystä tälle sportgatewaylle. Koitamme luoda tällä tavalla laadukkaampaa seuratoimintaa, joka innostaisi nuoria liikkumaan, mutta myös tiputtamaan jäsenmaksuja niin että harrastaminen ei olisi kustannuskysymys. Mielellämme tekisimme teidän kanssa yhteistyötä tämän kanssa.

ystävällisin terveisin
Kimmo Rauhala
Toimitusjohtaja
Sportgateway

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.