Liikunta ja hyvä kunto luovat edellytyksiä hyvään koulumenestykseen ja elinikäiseen oppimiseen

Säännöllinen liikunta, hyvä kestävyyskunto ja hyvät motoriset taidot ovat tärkeitä tekijöitä koulumenestyksen kannalta.

Liikunnan tehokas hyödyntäminen elinikäisen oppimisen tukena edellyttää kuitenkin tarkempaa tietoa liikunnan vaikutusmekanismeista ja parhaista toteutustavoista, kirjoittavat tutkijat Heidi Syväoja ja Tuija Tammelin Liikunta & Tiede -lehdessä.

 

Liikkumisen vaikutus oppimiseen näyttäisi olevan monen tekijän summa. Liikunnan vaikutukset kognitiiviseen toimintaan, aivojen rakenteeseen ja toimintaan, motoriseen kehitykseen, vuorovaikutukseen, itsetuntoon ja kouluviihtyvyyteen voivat olla mahdollisia liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä selittäviä tekijöitä.

Suomalaisissa tutkimuksissa reippaan liikunnan määrän ja hyvien motoristen taitojen on havaittu olevan yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen ja parempaan päättelykykyyn. Nämä tutkimustulokset tukevat kansainvälisiä tuloksia, joissa liikunnan on havaittu edistävän kognitiivista toimintaa, erityisesti toiminnanohjausta (inhibitio eli tarkkaavuuden ja reaktioiden kontrolli, työmuisti ja kognitiivinen joustavuus), joka on olennaisessa roolissa päätöksen teossa, ongelmanratkaisussa ja uuden oppimisessa.

Lisäksi liikunnan on havaittu vaikuttavan aivojen terveyteen ja toimintakykyyn samalla tavalla kuin koko muun kehon terveyteen ja toimintakykyyn. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän määrää.

Hyvä kestävyyskunto on yhdistetty aivojen rakenteiden kehittymiseen, kuten suurempaan hippokampuksen (muistamisen ja uuden oppimisen keskus) sekä tyvitumakkeiden etuosien (tärkeitä aivoalueita toiminnanohjaukselle) tilavuuteen. Liikunnan on havaittu lisäävän myös aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä, tihentävän olemassa olevia hermoverkkoja ja lisäävän aivojen sähköistä aktiivisuutta.

Monipuolinen liikkuminen tukee neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista ja mahdollisesti sitä kautta kognitiivista toimintaa, sillä motoriset ja kognitiiviset taidot kehittyvät rinnakkain ja samat keskushermoston mekanismit vastaavat niiden ohjauksesta.

Liikunnan vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan liikunnan biologisiin vaikutuksiin. Liikunta tarjoaa myös sosiaalisia tilanteita tukien vertaissuhteiden syntyä. Tällaiset vertaissuhteet parantavat oppilaan jaksamista, kouluun kiinnittymistä ja koulumenestystä. Liikkumisen on havaittu myös nostavan itsetuntoa, lisäävän kouluviihtyvyyttä, oppitunneilla osallistumista ja työrauhaa.

 

>>> lue koko artikkeli täältä (PDF)

Artikkeli julkaistu lehdessä: Liikunta & Tiede 5/2016
Artikkeli alkaa sivulta: 48