Aivot, mielihyvä ja liikunta – tunteet ohjaavat liikkumaan

Tunteet koettavat koko ajan kertoa meille, mitkä ympäristön ja kehomme tapahtumat ovat hyödyllistä ja mitkä haitallisia. Tunnejärjestelmät myös ohjaavat meitä sekä liikkumaan että välttämään liikuntaa, kirjoittaa apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Liikunta & Tiede -lehdessä.

Tunteet ohjaavat toimintaamme paitsi elämän käännekohdissa, myös lukuisissa arkipäivän tilanteissa. Myönteiset tunteet myös motivoivat meitä erilaisten harrastusten kuten musiikin tai liikunnan pariin.

Lähtökohtaisesti liikumme päästäksemme paikasta toiseen. Pelkkä liikkuminen mekaanisesti paikasta toiseen ei kuitenkaan ole sinällään miellyttävää tai palkitsevaa. Tämän vuoksi joudumme tahdonalaisesti huolehtimaan riittävän liikunnan määrästä, sekä kehittämään sellaisia liikunnan muotoja ja –rutiineja, jotka kokisimme mahdollisemman miellyttävinä.

Palkkiot ja niihin liittyvät mielihyvän tuntemukset tehostavat oppimistamme. Mitä välittömämpi tämä syy-yhteys on, sitä nopeammin oppimista tapahtuu. Liikunnan aiheuttamat palkkiot syntyvät kuitenkin pidemmällä aikavälillä. Suklaan syöminen antaa meille välitöntä nautintoa, mutta kesken kuormittavaa ja kivuliasta liikuntasuoritusta voi olla vaikeaa nauttia säännöllisen liikunnan tuomasta pitkän tähtäimen palkkiosta – hyvästä yleiskunnosta ja mahdollisesti pitkälle vanhuusikään kestävästä hyvästä terveydestä. Lisäksi ihmisillä on taipumus pitää tulevaisuudessa saatavia palkkioita vähempiarvoisena kuin saman tien saatavia.

Ensimmäiset liikuntakerrat eivät välttämättä aiheuta voimakkaita mielihyvän tuntemuksia.  Rasittava kuntoliikunta edellyttää jatkuvaa tasapainoilua liikunnan tuottaman mielihyvän ja toisaalta kivun ja rasituksen tunteiden kanssa. 

Ihmiset eivät onneksi toimi pelkästään tunnejärjestelmiemme automatiikan armoilla, vaan pystymme säätelemään tunteitamme tietoisesti.   Tietoisuus omista tunteista ja niiden aiheuttajista onkin oleellista jotta jaksaisimme kuntoilla säännöllisesti.

Onkin tärkeää, että liikunnasta saatavat myönteiset kokemukset seuraavat välittömästi liikuntasuoritusta, jotta harjoittelusta tulee säännöllistä. Liian pitkälle tulevaisuuteen suuntautuva, kunnianhimoinen tavoite vaikkapa merkittävästä painon pudotuksesta liikunnan myötä kostautuu nopeasti, kun myönteinen kehitys koetaankin liian hitaaksi.

Jos pelkkä lenkille lähteminen ei tunnu houkuttelevalta, hyvien ystävien tapaaminen juoksemisen ohessa voi toimia riittävänä kannusteena liikkeelle lähtemiseen. Parhaassa tapauksessa vaikkapa kaveriporukan, perheen tai työpaikan yhteisellä urheiluvuorolla voidaan hoitaa samanaikaisesti monia ihmiselämän tärkeimpiä asioita – sosiaalisia suhteita, psyykkistä toimintakykyä ja hyvää terveyttä.

Artikkeli julkaistu lehdessä: Liikunta & Tiede 5.2016

>>> lue koko artikkeli PDF ohessa

 

Tiedostot

(application/pdf - 154.24 Kt)