Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 2016

Soveltavan liikunnan tutkimus on edelleen vähäistä, mutta moninaista. Tiiviimpi yhteistyö niin kansallisen kuin kansainvälisen tutkijayhteisön ja lähialojen, kuten kuntoutuksen kanssa parantaisi alan vaikuttavuutta ja kehitystä.

Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen kokosi Jyväskylään 30 alan tutkijaa ja asiantuntijaa. Tapaamisen teemoina olivat niin soveltavan liikunnan tutkimuksen nykytila, tuoreet tutkimushankkeet kuin alan kehittämistarpeet.

Erityisliikunnan professori Pauli Rintala nosti tapaamisessa esille alan tutkimuksen haasteina puutteen päätoimisista tutkijoista, vähentyvän kansallinen tutkimusrahoituksen ja hajallaan olevat tutkijat. Rintala kannustikin tutkijoita verkostoitumaan niin kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä hakemaan rahoitusta kansainvälisistä lähteistä.

Toni Piispanen valtion liikuntaneuvostosta korosti tapaamisessa, että yhdenvertaista ja tasa-arvoista liikuntakulttuuria on syytä edistää kaksoisstrategian avulla: Tiettyjä ryhmiä kannattaa tarkastella erillään, mutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelu tulee valtavirtaistaa kaikkeen liikuntaa koskevaan päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Esimerkiksi erityisryhmien liikunnasta tulee kerätä tietoa niin kohdennettuina tutkimuksina kuin osana väestötasoisia tutkimuksia.

Saku Rikalan (Liikuntatieteellinen Seura) soveltavan liikunnan tutkimuskatsauksesta kävi ilmi, että alan vähäinen tutkimus painottuu ikäihmisiin. Suuria tietoaukkoja on mm. moni- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien liikunnasta. Lisäksi tarvitaan perustietoa liikkujista ja liikkumattomista sekä heidän omista kokemuksista ja näkemyksistä.

Iltapäivällä tutkijatapaamisessa ääneen pääsivät soveltavan liikunnan tutkijat, jotka esittelivät tutkimushankkeitaan. Esityksistä kävi ilmi soveltavan liikunnan tutkimuskentän moninaisuus, joka ulottuu aina vammaisten lasten ja nuorten nuorisokulttuurista ikäihmisten kaatumisiin sekä huippu-urheilun tutkimiseen.

Keskustelua päivän aikana herätti mm. kuilu kuntoutuksen ja soveltavan liikunnan välillä. Vaikka alat ovat lähellä toisiaan ja asiakkaat usein yhteisiä, yhteistyö niin oppilaitos- kuin tutkimustasolla on vähäistä. Ymmärrystä kuntoutuksen ja soveltavan liikunnan ammattilaisten välillä olisi syytä lisätä mm. opetussisältöjä kehittämällä ja alojen toimijoiden kohtaamisilla. Myös tutkimusyhteistyölle kuntoutuksen, kuten muidenkin soveltavan liikunnan lähialojen kanssa on tilausta.

Laajempi yhteenveto tapaamisesta on luettavissa täältä.